Yhden kanssa kahdestaan - opittu tapa vai pakollinen kuvio?

"Siitä taas olen samaa mieltä, että kuten seksuaalisuus yleensäkin (orientaatio) on ominaisuus, niin moniseksuaalisuus on myös synnynnäinen ominaisuus, yksiavioisuus taas opittu tapa tai valinta. "

Et pysty tätäkään oikein perustelemaan. Ihan yhtä lailla yksiavioisuus on useinkin synnynnäinen ominaisuus, samalla periaatteella. Tästä on muuten jopa tutkimustuloksia olemassa.

 

on ollut monogamiaan.

Aikana ennen tehokkaita ehkäisymenetelmiä raskaus oli seksuaalisuhteessa elävän hedelmällisessä iässä olevan terveen naisen kohtalo. Pysyvä parisuhde toi naiselle ja lapsille turvaa miehelle syntyneen elatusvelvollisuuden vuoksi. Miestä taas luonnollisesti kiinnosti, että kaikki lapset, joiden huoltoon hän osallistui, olivat todella hänen. Kuten eräs keskiaikainen englantilainen huoruudesta varoittava runo sanoo: "If you take another's wife, you shall beget a wrongful heir", eli jos otat toisen miehen vaimon, siität väärän perillisen. Ja runon mukaan lopuksi kolme sielua on helvetissä (molemmat avionrikkojat ja väärä perillinen).

Kristillisen kirkon yksiavioisuusideaali on tietenkin vaikuttanut kulttuuriimme ja moraaliimme. Kun avioliitossa puolisoiden katsotaan tulevan "yhdeksi lihaksi", siis yhdeksi organismiksi, ja liiton vielä kuvaavan Kristuksen ja kirkon suhdetta ("Mies rakastakoon vaimoaan, kuin Kristus itse kirkkoaan" sanoo vanha häävirsi), niin ei siinä juuri tilaa moniseksuaalisuudelle ole.

Sitten on vielä ihan yksilöllinen suhde seksiin. Itselleni seksi on ollut pääasiassa vain jännityksen ja viettienergian purkamista, ei mikään erityinen nautinto tai harrastus. Eli ei ole ollut mitään tarvetta lähteä etsimään sen enempää parisuhteessa kuin sen ulkopuolellakaan mitään ylimääräistä. Vähän sama suhde on ollut ruokaankin. Nälkä lähtee ruisleivällä, siinä missä pullallakin.

Jos taas seksiin suhtautuu kuin gourmetintoilijat ruokaan - eli haetaan enemminkin mielihyvää kuin nälän tyydytystä - niin silloin tietenkin voi kotoruoka kyllästyttää tai uutuuksien kokeilu viehättää. Jos kummallakin parisuhteen osapuolilla on tällainen harrastus ja jos se heille sopii, niin mikä ettei. Liikutaan kuitenkin niin herkällä alueella, että toisen (tai kolmansien osapuolten) loukkaamisen tai monenlaisten tunne-elämän sotkujen vaara on suuri.

 

Et pysty tätäkään oikein perustelemaan. Ihan yhtä lailla yksiavioisuus on useinkin synnynnäinen ominaisuus, samalla periaatteella. Tästä on muuten jopa tutkimustuloksia olemassa.

Voi hyvänen aika.. Taas näitä.

Mitä muita perusteluja sinä tarvitset sille, että ihminen kuuluu siihen lajiin, joka pystyy, haluaa ja harrastaa seksiä koko elämänsä aikana useamman kuin yhden kumppanin kanssa?! Se taas on täysin eri asia, mikä hänen siviilisäätynsä kulloinkin on.

Jos vaan mitenkään sopii, niin laitapa ihmeessä linkkejä näihin 'yksiavioisuus on synnynnäinen ominaisuus'-tutkimuksiin ja jos vielä sekin sopisi, ettet yritä taas kerran tyrkätä 'todistusaineistoksi' omaa liittoasi... Ja koitapa huviksesi löytää tuttavapiiristäsi aikuinen ihminen, sanotaan vaikka yli 45-vuotias, joka on pariutunut suoraan ensimmäisen seksikumppaninsa kanssa harrastamatta minkäänlaista seksuaalista toimintaa koskaan kenenkään muun kanssa kuin sen, johon hän on liimautunut ensimmäisenä.

 

ilmoittautuu nimimerkille "Been there, done that" (Paisi että olen jo lähemmäs kuusikymppinen)

 

Olen itse polyamorian kannalla. Kaikkein luonnollisin vaihtoehto minunlaiselleni ihmiselle. Kun testeissä käy ja ehkäisyä käyttää, voi panna oman mielensä mukaan. Usein juuri spontaanit panot jännissä paikoissa ovat parhaita. Sen huomaa ihan alapään eritteiden määrästä.

Itse käyn erittäin märkänä päivittäin. Ja irtosuhteita on ollut joka viikko. Sitä voi iästä laskeskella, montako on ehtinyt testaamaan 14 vuoden aikana. Ihan aluksi oli kiltimpää. Myös hyvää vakipanoa arvostan täysin random-panoa enemmän. Mutta näin naisena ajatus on kyllä melko ehdoton vaatimus, jos suhdetta olen harkitsemassa. Rakkaus ja muu suhteiluelämä jää parisuhteelle, seksi on vapaata aluetta ainakin minulle. Onneksi nyky-yhteiskunnassa sinkkukin saa seksiä erittäin nopeasti, mikäli tarvetta on. Jos vakipano vaikka nyt on lomalla, 2 tunnin sisällä netti-ilmoituksen laitosta saan munaa, jos tarvetta on - baarissa toki nopeammin, mutta netissä voin vaatia enemmän esim. varustuksen koolta tai voin arvioida nopeasti lukemalla, ettei mies ole täysi tollo.

 

Jos vaan mitenkään sopii, niin laitapa ihmeessä linkkejä näihin 'yksiavioisuus on synnynnäinen ominaisuus'-tutkimuksiin ja jos vielä sekin sopisi, ettet yritä taas kerran tyrkätä 'todistusaineistoksi' omaa liittoasi... Ja koitapa huviksesi löytää tuttavapiiristäsi aikuinen ihminen, sanotaan vaikka yli 45-vuotias, joka on pariutunut suoraan ensimmäisen seksikumppaninsa kanssa harrastamatta minkäänlaista seksuaalista toimintaa koskaan kenenkään muun kanssa kuin sen, johon hän on liimautunut ensimmäisenä.

Väitinkö muka, että pitäisi mennä ensimmäisen tapaamansa naisen kanssa naimisiin? En. Väitinkö muka, että pitäisi mennä sen naisen kanssa naimisiin, jonka kanssa harrastaa ensimmäisen kerran seksiä? En. Yksiavioisuus tarkoittaa kyllä ihan muuta. Se on sitten ihan yksi lysti, kun pysyvän parisuhteen muodostaa, että meneekö naimisiin, vai asuuko muuten vaan kimpassa. Useimmille riittää pysyvässä parisuhteessa oma puoliso.

 

Onneksi nyky-yhteiskunnassa sinkkukin saa seksiä erittäin nopeasti, mikäli tarvetta on. Jos vakipano vaikka nyt on lomalla, 2 tunnin sisällä netti-ilmoituksen laitosta saan munaa, jos tarvetta on - baarissa toki nopeammin, mutta netissä voin vaatia enemmän esim. varustuksen koolta tai voin arvioida nopeasti lukemalla, ettei mies ole täysi tollo.

Tuosta asiasta olen kyllä kateellinen teille naisille, myönnetään. Totuushan on kuitenkin se että jos mies vastaavalla tavalla laittaisi nettiin seksiseuran haku ilmoituksen niin kyllä on lottovoitto jos siihen joku vastaa 2 tunnin tai edes 2 päivän sisällä. Useimmiten vastausta ei tule lainkaan. Uskon täysin tuohon mitä sanoit. Juu sen verran pitää korjata että siis sinkku NAINEN saa sitä seksiä saman tien, mies ei niinkään.

 

Itsekin olen kokeillut netissä kimppakivan hakemista. Ilmoituksen moderointiin meni hetki aikaa, mutta sen jälkeen, kun se ilmestyi, 10 minuutin jälkeen alkoi tulla 5 minuutin välein vastauksia. Osa ehkä jo etukäteen valmisteltuja, osa erittäin hyviä. Osa jopa asui samalla paikkakunnalla, joten koeajolle päästiin vielä saman illan aikana. Ja kiitettävästi oli kyrvänkuvia mukana. Ei ollut vaikea suodattaa pois liian pieniä.

^ vähän ironiaa koitin saada mukaan äsken, eli olisihan se kivaa, jos mies kertoisi muutakin kuin munastaan. Mutta se, mikä viestistä jää pois, on helppo todeta oman miehensä sivusta tarkkaillessa baarissa tutustuessa.

 

Ja ettei keskustelu mene ihan sivuraiteille, niin tarkoitus oli sanoa, että esim. kolmistaan-kuviota ei luonnollisestikaan kokeiltaisi, jollei mies olisi 100% mukana touhussa. Eli meillä on näin.

 

Et pysty tätäkään oikein perustelemaan. Ihan yhtä lailla yksiavioisuus on useinkin synnynnäinen ominaisuus, samalla periaatteella. Tästä on muuten jopa tutkimustuloksia olemassa.

Voi hyvänen aika.. Taas näitä.

Mitä muita perusteluja sinä tarvitset sille, että ihminen kuuluu siihen lajiin, joka pystyy, haluaa ja harrastaa seksiä koko elämänsä aikana useamman kuin yhden kumppanin kanssa?! Se taas on täysin eri asia, mikä hänen siviilisäätynsä kulloinkin on.

Jos vaan mitenkään sopii, niin laitapa ihmeessä linkkejä näihin 'yksiavioisuus on synnynnäinen ominaisuus'-tutkimuksiin ja jos vielä sekin sopisi, ettet yritä taas kerran tyrkätä 'todistusaineistoksi' omaa liittoasi... Ja koitapa huviksesi löytää tuttavapiiristäsi aikuinen ihminen, sanotaan vaikka yli 45-vuotias, joka on pariutunut suoraan ensimmäisen seksikumppaninsa kanssa harrastamatta minkäänlaista seksuaalista toimintaa koskaan kenenkään muun kanssa kuin sen, johon hän on liimautunut ensimmäisenä.

En ole jaksanut käydä täällä vähään aikaan kuluttamassa aikaani.

Ihan noin huomiona: käsittääkseni parisuhteessa ainoastaan yhden ihmisen kanssa kerrallaan seksin harrastaminen ei liity mitenkään siihen, etteikö ihminen voisi harrastaa useamman partnerin kanssa seksiä elämänsä aikana.

En oikein ymmärrä mikä tässä kiikastaa.

Jos ap. haluaa naida kaikkien kanssa, ja samoin hänen partnerinsa, niin mikä estää.

Jos taas valtaosa muista ihmisistä haluaa olla vain yhden ihmisen kanssa, kun seurustelee/on naimisissa, niin onko se ap:ltä pois. Ei käsittääkseni.

... wake up & smell the coffee.

 

<Siitä puhe mistä puute>

Kyllä tämä vanha sanonta taitaa sisältää suuren totuuden. Ja ihan oikeassa elämässä tietenkin epätoivoiset nettirunkkarit etsivät edelleen olematonta panoseuraa kyrvänkuvillaan, samalla kun yhä suurempi osa naisista ei välitä koko mies-sukupuolesta pätkääkään.

 

<Siitä puhe mistä puute>

Kyllä tämä vanha sanonta taitaa sisältää suuren totuuden. Ja ihan oikeassa elämässä tietenkin epätoivoiset nettirunkkarit etsivät edelleen olematonta panoseuraa kyrvänkuvillaan, samalla kun yhä suurempi osa naisista ei välitä koko mies-sukupuolesta pätkääkään.

Kaksin tai kolmin, partnerin vaihtoja, vapaita suhteita.....kuka jaksaa enää välittää. Uusinta taitaa olla se, että ei haluta minkäänlaista suhdetta kenenkään kanssa, vaan eletään yksinään ilman seksiä tai parisuhdetta.
Tunnen paljon ihmisiä, joilla ei omasta vapaasta tahdostaan ole minkäänlaista seksielämää, eivätkä nämä henkilöt ole vanhuksia. Seksi ja siitä puhuminen alkaa kyllästyttää monia, se on ollut niin paljon esillä ja niin kauan, että ihmiset alkaa jo kyllästyä jota seuraa vastareagtio, seksistä kieltäytyminen.

 

Tämänpäivän individualisti elää yksin, hankkii endorfiininsä treeneissä ja tyydyttää läheisyydenkaipuunsa kissan tai koiran kanssa. Jos on seksuaalisia tarpeita niin nekin tyydytetään itse.

 

Onko parisuhteessa silloinkin jotain vialla, jos toinen haluaa puhua tunteistaan joskus jonkun muun ihmisen kuin kumppaninsa kanssa? Tai käydä elokuvissa tai kävelyllä jonkun muun kuin kumppaninsa kanssa? Eikö kumppani osaakaan tyydyttää toisen haluja?! Itse ainakin pidän puhumista, tunteita, ajattelua ja sanoja suhteessa vähintäänkin yhtä tärkeänä ja syvällisenä asiana kuin seksiä. Enkä silti koe että kumppani pettäisi, vaikka hän puhuisi tunteistaan ulkopuolisillekin.

Ja eihän se olisi PARIsuhde, jos suhteen toinen osapuoli kävisi esimerkiksi kävelylenkillä KOLMANNEN ihmisen kanssa?

Ei voi kuin ihmetellä näitä kommentteja. Eivätkö ihmiset osaa ajatella omalla sydämellään? Jos tuntuu hyvältä ja homma sopii kaikille, niin miksei? Pettäminen on sitä jos tekee jotain toisen tietämättä - salassa - tietäen että toisen tulisi tietää asiasta.

 

Ja eihän se olisi PARIsuhde, jos suhteen toinen osapuoli kävisi esimerkiksi kävelylenkillä KOLMANNEN ihmisen kanssa?

Varsin kärjistetty esimerkki, mutta kuvaa toisaalta hyvin sitä jyrkkyyttä, jolla avioseksin ulkopuoliseen seksiin suhtaudutaan. Tietenkin on otettava huomioon se, että seksissä on huomattavan paljon intiimimpi ulottuvuus, kuin kävelylenkeissä.

Toisaalta tuo jyrkkyys kuvastaa mielestäni hyvin sitä, kuinka syvälle ihmisillä menee 'näin on aina tehty'-tapa heidän itse sitä miettimättä tai kyseenalaistamatta koskaan, sopiiko tapa toimia juuri heille ja heidän suhteeseensa. Samoin siitä on myös havaittavissa se, kuinka yksilö usein hukkaa itsensä parisuhteeseen, tai sellaiseen mielikuvaan jonka kuvittelee vastaavan parisuhdetta, eikä ole enää tietoinen omista haluista ja tarpeistaan, vaan kaikki on pelkästään yhteistä massaa, pelkkää 'me-mössöä'.

Pettäminen on sitä jos tekee jotain toisen tietämättä - salassa - tietäen että toisen tulisi tietää asiasta.

Aivan. Kattavasti ja tyhjentävästi kuvattu pettämisen olemus.

 

Toisaalta tuo jyrkkyys kuvastaa mielestäni hyvin sitä, kuinka syvälle ihmisillä menee 'näin on aina tehty'-tapa heidän itse sitä miettimättä tai kyseenalaistamatta koskaan, sopiiko tapa toimia juuri heille ja heidän suhteeseensa. Samoin siitä on myös havaittavissa se, kuinka yksilö usein hukkaa itsensä parisuhteeseen, tai sellaiseen mielikuvaan jonka kuvittelee vastaavan parisuhdetta, eikä ole enää tietoinen omista haluista ja tarpeistaan, vaan kaikki on pelkästään yhteistä massaa, pelkkää 'me-mössöä'.

Niinpä niin.

Eiköhän aika moni aikuinen kyseenalaista jossain parisuhteen vaiheessa suhteen perimmäistä tarkoitusta jne. Vaikka täällä ei kirkuen otettu vastaan "uutta" ajatusmalliasi idyllisestä suhteesta, niin eivät ihmiset silti lähtökohtaisesti ole silmälaput päällä kulkevia aivottomia olentoja.

Suljet aika tarkkaan pois sen mahdollisuuden, että nämä ihmiset saattaisivat jopa itse asiassa haluta sitä "me-mössöä".

Minusta tämä keskustelu alkaa muistuttaa näpertelevää saivartelua, jossa ap. koittaa saada suuret kansanjoukot avaamaan silmänsä ja ottamaan esiin ylimääräisen partnerin mahdollisuuden parisuhteessa.

Avioparin tms. kannattaa aloittaa keskustelu muiden naimisesta esim. lauantai-iltana saunan lauteilla tai vaihtoehtoisesti silloin, kun lapsia viedään aamulla tarhaan, vaimo on ärtynyt ja räntääkin sataa. "Kulta, ehkä elämää hiukan helpottaisi jos kävisin painamassa tuota naapurin nättiä opiskelijatyttöä silloin, kun sä olet seminaarissa."

Voi hyvää päivää.

 

Suljet aika tarkkaan pois sen mahdollisuuden, että nämä ihmiset saattaisivat jopa itse asiassa haluta sitä "me-mössöä".

Saatat olla oikeassa, näin voin todellakin tehdä. On myönnettävä oma sokeuteni sen suhteen, että joku haluaisi persoonallisuutensa ja tahtonsa sotkeutuvan johonkin, joka olisi 'me', eikä 'minä'. Minulle on hyvin tärkeää, että tiedän itse, mitä haluan ja voin päättää, osallistunko edes parisuhteessa kaikkeen, mitä toinen haluaa. Minulle on tärkeää, että suhteen toinenkin osapuoli seisoo omilla jaloillaan ja mielipiteensä takana, siitäkin huolimatta, että haluamme olla yhdessä. Ja juuri tämän vuoksi haluamme olla yhdessä.

Minusta ainoa vastuu, joka aikuisen ihmisen tulee ottaa toisten tekemisistä, on lapsesta ja välillä painaa lapsen tahto aikuisen paremman tietämyksen alle. Parisuhteessani sellainen olisi vastenmielistä, haluta jotakin vain siksi, että partneri haluaa jotain. En pitäisi sellaista suhdetta lainkaan tasavertaisena parisuhteena.

Avioparin tms. kannattaa aloittaa keskustelu muiden naimisesta esim. lauantai-iltana saunan lauteilla tai vaihtoehtoisesti silloin, kun lapsia viedään aamulla tarhaan, vaimo on ärtynyt ja räntääkin sataa. "Kulta, ehkä elämää hiukan helpottaisi jos kävisin painamassa tuota naapurin nättiä opiskelijatyttöä silloin, kun sä olet seminaarissa."

Voi hyvää päivää.

Jos siltä tuntuu, että se olisi paras hetki ottaa asia puheeksi, miksi ei. Minun mielestäni ajoitus olisi silloin todella typerä.
Vielä typerämpää olisi ottaa asia puheeksi ihmisen kanssa, jonka näkee menevän tolaltaan Suomen ilmastossa normaaleiden säävaihteluiden vuoksi.
Kaikista typerintä olisi kuvitella, että suhteen ulkopuolinen voisi korjata jotain, mikä on ennestään pielessä.

Kolmannen pyörän ottaminen tai parinvaihto edellyttää aivan ehdottomasti vakaata parisuhdetta ja elämäntilannetta, rajatonta luottamusta ja ehdotonta rakkautta. Mikäli kumppanistaan on pienintäkään epävarmuutta tai se ajatus tuntuu itsestä liian vaikealta, on ajatus syytä hylätä kokonaan.

 

Kun avioliitossa puolisoiden katsotaan tulevan "yhdeksi lihaksi", siis yhdeksi organismiksi, ja liiton vielä kuvaavan Kristuksen ja kirkon suhdetta ("Mies rakastakoon vaimoaan, kuin Kristus itse kirkkoaan" sanoo vanha häävirsi), niin ei siinä juuri tilaa moniseksuaalisuudelle ole.

Juuri niin! Tässä on kaikki oleellinen suoraan sanottu! En voi kuin vain ihmetellä sitä, miten ihmisillä on pokkaa olla välittämättä tästä! No, himoissaan he sen tekevät...