Wish a Baby 24

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -Sara-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

-Sara-

Vieras
Lista:
Tyrni 31 vuotta ei lapsia, yritystä 12/2005
Viivi vm -78, esikoinen haaveissa, yritystä 2/2006
Lilly 31 v. esikoinen haaveissa
Titi vm -83 esikoinen haaveissa
Helmiina vm -77 esikoinen haaveissa, yritystä 12/2005
Kk vm -84, toinen lapsi, yritystä 2/2006
Minttu vm-85, esikoinen haaveissa, yritystä 7/2006
Riina vm -81, esikoinen haaveissa, yritystä 11/05
Hena vm -79, esikoinen haaveissa
Lumi vm -82, toinen haaveissa (miehelle esikoinen)
Piparminttu-Pipsa vm -83, esikoinen haaveissa, yritystä: "katsotaan-sitten-joskus-mutta-ei-vielä"
Riikka vm -78, esikoinen haaveissa, yritystä: "katsotaan-sitten-joskus-mutta-ei-vielä"
Lime vm -82, esikoinen haaveissa, yritystä 5/2006
Outi vm-80, toinen haaveissa
Sara vm -79, esikoinen haaveissa, yritystä 1/2006
Meiram ?
Omppu vm -75, toinen haaveissa
Syysmarja vm -80 esikoinen haaveissa (km 6/06) , yritystä 6/2006
 
Maanantaita kaikille!

Aloitin nyt kuitenkin uuden ketjun, vaikka Tyrni olikin ehtinyt käydä kirjoittamassa edellisen ketjun loppuun terveisensä.

Eipä täällä ihmeempiä, viikonloppuna käytiin mökillä saunomassa ja grillaamassa. Ekat mansikat olivat kypsyneet mökin kasvimaassa, herkkua!! Helle sen kun vaan jatkuu, tuntuu jotenkin uskomattomalta.

Ihania lomapäiviä niille joilla lomaa on, ja energiaa työntekoon meille muille! Laittakaapa kuulumisia!

Kp 19/27-29
 
Heippa!

Täällä kp13/27 eli ovista odotellessa. Eilen laitettiin vähän siemeniä vakoon ;) toivottavasti lähti itämään =D

Nyt täytyy lähteä rakennuksille ruokaa viemään työmihille...

Kuullaan!!
 
Heissan kaikki!

Mahtavaa, että uusi ketju on saatu pystyyn uuden viikon kunniaksi, vaikka meitä onkin kovin harvalukuisesti linjoilla.

Viivikö se oli lähdössä Irlantiin? wau, kuulostaa mahtavalta! Mua on kans aina kiehtonu tuollaiset erikoisemmat kohteet, koska rantaloma jossain turistirysässä ei kuulosta houkuttelevalta. (En oo kuitenkaan koskaan reissanu naapurimaita kauempana, joten sinänsä mikäs minä olen rantalomia moittimaan....) Mitä meinaatte puuhata siellä? Luin vasta lehdestä, että Irlannissa on upeat vaellusmaastot:) Joku ratsastusvaellus voisi olla mieleenpainuva kokemus...

Riina, toivottavasti kylvöt onnistuivat:) Hyvähän se on varmistella ennen ja jälkeen oviksen ja vieläpä ovispäivänäkin;) Peukut on täällä kovasti pystyssä, että plussa pärähtäisi sulle!

Sara, joko sulla oli ovis? Onko millasia tuntemuksia nyt? Joko täti antaa merkkejä tulostaan vai onko kenties jotain muuta ilmassa? *toiveikkaana*

ON: kp5 menossa ja menkat lopuillaan. On jotenkin tosi tylsistynyt olo. Mun vauvakuumekin on jotenkin hiipunut. Tai tuntuu, ettei jaksa yksinään kuumeilla, kun miestä ei tunnu paljon kiinnostavan. On sellanen luovuttaja-fiilis, että mitäs tässä turhia intoilemaan, kun se ei johda mihinkään. :( Kaipa tää on miehen kannalta vaan hyvä asia, saapahan olla rauhassa mun vouhkaamiselta. Eikös ne miehet just tarttee sitä kuuluisaa aikaa ajatella asioita rauhassa... Vaikka musta kyllä tuntuu, ettei mun mies ajattele vauvoja muulloin kuin silloin, kun satun niistä puhumaan. Mälsää. Tylsää. Masentavaa.

Anteeks tuo äskeinen vuodatus, on vaan pakko purkaa ajatuksiaan jonnekin. Te ootte suunnilleen ainoat, jotka tietää mun vauvakuumeesta ja sen takia tästä turhautumisesta ei oikein voi muille puhua. Se on tosi raskasta välillä. :( Toivottavasti te ette ihan kokonaan tylsisty mun valitukseen, joka tuntuu toistuvan aina säännöllisin väliajoin. Oon jo jotenkin asennoitunut siihen, ettei me aleta edes yrittämään vauvaa vielä piiiiiiiiitkiin aikoihin. Taas mies jo puhui, että pitää alkaa käyttää kortsua, kun ns. varmat päivät alkaa kohta olla ohi. Toisaalta on ehkä ihan hyvä vaan, ettei tähän meidän epävarmaan elämäntilanteeseen vauvaa tule. Tarkoitan, että miehen opiskelupaikka selviää vasta syksyllä ja itse olen vasta valmistumassa eli tulevaisuudesta ei tiedä yhtään mitään. Tuntuu vaan niin surulliselta ajatella, että menee ehkä monta vuotta, ennen kuin saan oman nyytin syliini (Jos saan silloinkaan, voihan olla, että kärsimme lapsettomuudesta tai jotain). Oon niin kateellinen teille, jotka jo yritätte! Teillä on sentään koko ajan mahdollisuus raskautua:) Ja sitä tietenkin toivon teille sydämeni pohjasta!!! :)

Joo, parasta varmaan vetäytyä takavasemmalle täältä ruikuttamasta. Toivottavasti muilla on iloisempia kuulumisia kerrottavanaan.
 
Maanatai jälleen, viikonloppu taas oli ja meni.. Viikonloppuna siis käytiin katsastamassa sitä taloa. Aivan ihanalla paikkaa se olikin, mutta vanha on aina vanha. Kaikki pinnat joutuisi laittamaan uusiksi ja ulkoa päin vähän siistimään. Vaikka pyynti ei olekaan mikään aivan älytön silti odotellaan jospa hinta tulisi vähäsen alaspäin. Niin paljon tosiaan joutuu remonttia tekemään, että pyydettyä hintaa ei siitä kyllä makseta. Alunperin siis meinattiin vain katsella vähän isompi vuokra-asunto, mutta nyt mieheni on sitä mieltä, että miksi mennä isompaan vuokralle, jospa katsellaan nyt rauhassa jos löytyis kiva omakotitalo minkä vois ostaa!! Tai jos ei muuta niin, jos vaikka rakennettaisiin!! Aivan uskomatonta, että ensin se heltiiä vauvan hankintaan ja sitten vielä siihen, että ostettaisiin/rakennettaisiin oma talo!! Ja ilman minkäänlaista painostusta!!!! =)

Riina tekö rakennatte? Millkälainen talosta tulee?

Hena vieläkö sulla on oireita?? Mitäs kp:tä nyt eletäänkään? Minä täällä jo kovasti jännitän sun puolesta.

Mulla on nyt meneillään kp 11/22-26 eli ovista odottelen. Mitään tuntemuksia ei ole ollut vielä, mutta lakanoita on pöllytelty nyt hyvinkin ahkerasti, joten kovasti toivon, että tällä kierrolla tapahtuisi jotain..
 
Pp oli näköjään samaan aikaan linjoilla, joten sulle vielä. Et varmastikaan ole ainoa joka tuntee olevansa yksin vauva juttujen kanssa. Vaikka nyt kun yritys aloitettiin ja mies itse pyysi jättämään ehkäisyn pois niin silti musta välillä tuntuu, että haluaako se sitä ihan oikeasti. Ei sekään paljon puhu asiasta, ei kysele missä vaiheessa kiertoa mennään, onko menkat myöhässä jne. Ois kiva, kun sekin osallistuisi tähän mun intoiluun.. Mulla oli sama tilanne silloin vuosia sitten, kun sulla nyt. Olisin ihan älyttömästi halunnut vauvaa, mutta minkäs teet kun toinen ei sitä vielä silloin halunnut, vaikka kuinka yritin puhua. Se oli aika raskasta aikaa. En osaa lohduttaa sua millään sanoilla, mutta usko tai älä silloin kuin sitä vähiten odotat niin silloin miehesi on valmis vauvan hankintaa. Toivottavasti tunteiden purkaus tänne kirjoittamalla helpotti edes vähän oloasi. Voimia sulle!! *rutistaa lämpimästi*
 
Voi kiitos Limee, tuli ihan tippa linssiin lukiessa. *rutistaa takaisin kiitollisena*

Sun miehellä on selvästi alkamassa joku uusi vaihe elämässä:) Ehkä se on tajunnut ihan itse, että perhe ja oma koti on tärkeimpiä asioita elämässä:) IHANAA!!! :) Toivottavasti se talon hinta tippuu, niin teille jää sit rahaa remppaa varten:) Ja hei, kyllähän teidän kannattaa jo käynnistää kylvöt hyvissä ajoin, tiedä vaikka sun ovis olisi aikaisessa;)
 
täällä yökukkuja. Uni ei tule millään, joten päätin tulla katsastamaan teidän kuulumisia. Pp:lle heti ekaks rutistus! Mä aloitin ekan kerran kuumeilemaan vauvasta jo ex-miehen kanssa (onneks ei sillon ryhdytty), joten tiedän miten epätoivoiselta odottaminen välillä tuntuu, etenkin kun tuntee itse olevansa täysin valmis äidiksi! Mutta kyllä se odotus lopulta palkitaan..
ON: tänään (tiistaina) kp 28... vähän jännittää, kun kierto on ollut tasaisesti 29..
Ja nyt kaikki jotka ei halua tietää mun elimistön toiminnasta, niin skipatkaa seuraava kappale. Ne mun "pissaamisoireet", taisin selittää vähän huonosti. Siis kyllä pissaa tulee, mutta hätä yllättää mielestäni tavallista useammin. Ennen olen siis pystynyt pidättämään pitkiäkin aikoja. Ja useamman tulehduksen läpikäyneenä, tiedän kyllä tulehduksen oireet, ja ne ei ole tällaisia. Nyt en enää itse asiassa tunne sitä painon tunnetta, mutta vessassa kyllä tulee käytyä usein. Ja toinen juttu, maha on ollut aika löysällä pari päivää (alkoi lauantaina)... Ja sitten mulla on nenä tukossa, etenkin yöllä (en ole allerginen millekkään).
Voihan nää tietty olla oireita vaikka mistä. Käyn päivällä (tiistaina) hankkimassa testin ja testaan joko illalla tai sitten keskiviikko aamuna. Jos on nega ja oireet jatkuu, niin täytyy sitten käydä terkkarilla.
Jotenkin jo nauran sisäisesti itselleni, kun en voi olla kyttäämättä omaa kroppaani, ja tulkitsen suunnilleen jokaisen näppylänkin raskauden merkiksi.. Mutta tätä se vauvakuume kai teettää......
;-)
Kerron teille heti tuloksen.
 
Tervehdys.. Olen käynyt jo tuolla Ajatuksissa kirjoittelemassa pariin kertaan, mutta tuo Piparminttu-Pipsan kirjoitus innosti kirjoittamaan myös tänne.. mä olen nimittäin aikas lailla samassa tilanteessa - itse poden vauvakuumetta, mutta mies on vielä viileä asiaa kohtaan.. Itse harrastamme keskeytettyä yhdyntää (tai suojautumista viime minuuteilla), ja olenkin kysynyt mieheltä, että mitäs jos lapsi tulee (varsinkin kun vähän aikaa sitten tapaus osui päivää ennen ovista) ja siihen hän toteaa, että lapsi on sitten tarkoitettu ja tervetullut.. mutta kun vihjaan oikeesti yrittämisestä, hän toteaa että ei vielä.. myöhemmin sitten joskus.. ehkä vuoden vaihteen jälkeen tai keväällä... turhauttavaa, kun itse yksikseen miettii ja pähkäilee ja tunnustelen tälläkin hetkellä olojani, että josko sittenkin pieni lapsen alku olis pienellä mahdollisuudella saanut alkunsa.. josko joku vikkelä siittiö olis sittenkin tunkeutunut ja saanut ihmeen aikaan.. Mies vaan tokaisee siihen, että viikon päästä se sitten selviää, että tuleeko menkat vai ei, turhaan sitä ennen sitä on hötkyillä.. :) voi noita miehiä..

No mutta, tuo minusta ja omaan napaan tuijottamisesta, pointti kuitenkin oli se, että täällä on kyllä kohtalotovereita PP..

Ja hurjasti paljon tsemppiä elämään ja erotiikkaan kaikille, joilla yritystä on jo käynnissä, tai jotka odottelevat plussauksia.. :) peukut on pystyssä kaikkien puolesta!!!
 
Olipas tänne kertynyt kirjoituksia, kivaa kun on vilkkaampaa!

Pp, ei me kyllästytä sun purkauksiin, tämä ketjuhan on juuri sitä varten että saa mieltä painavat asiat "puhua" jollekin! En ole samassa tilanteessa ollut, mutta osaan ehkä kuvitella miltä yrityksen aloituksen odottaminen saattaa tuntua, kun ei ole mitään sovittua etappia tiedossa. Pystyisiköhän sun miehesi ymmärtämään, että jonkinlainen sopimus aloituksen ajankohdasta saattaisi helpottaa sun oloasi? Että olisi joku takaraja molemmilla tiedossa? En muista oletteko sellaisesta keskustelleet. Hurjasti tsemppiä sulle joka tapauksessa, kyllä ne asiat vielä selviää! Sun mies taitaa tykätä yllätyksistä, kuten sen kosintakin osoitti. Odota vaan, niin se vielä yllättää sut tässä vauva-asiassakin!

Annemarian miehellä taitaa olla vauva-asia kypsyttelyvaiheessa. Veikkaan, että kohta sen kuume puhkeaa! Tuo kuulostaa juuri siltä, että alitajunnassan se on jo antanut vauvalle mahdollisuuden tulla (kun ei ole kovin huolellinen ehkäisyn kanssa), mutta ei vieä ole ihan valmis sanomaan sitä ääneen. Toivotaan siis parasta, tsemppiä sinnekin!

Meille oli selvää, että jonkin aikaa sen jälkeen kun ollaan valmistuttu, voidaan ehkäisy jättää. Päätimme jo varhain, että emme ala odotella sitä päivää, jolloin kaikki on elämässä kohdallaan, asunto ja vakityöt jne, sillä sitä päivää saattaisi joutua odottamaan todella pitkään!

Henaa jännitetään! Voi kunpa! +++

Limen miehen on siis vallannut omakotitalokuume! Hieno juttu, toivottavasti saatte talon hinnan kohdalleen, niin pääsette remppaamaan omaa pesää! Pöllyttäkääpä lakanoitakin yhtä ahkerasti kuin tähän asti, peukutukset oviksen lähestyessä!

ON: Kp 20/27-29. Ovis kai sitten oli ja meni, mä kun en tunne varsinaisia oviskipuja. Limoja on ollut ja haluja myös, ne on mun ainoat keinot oviksen bongailuun. En ole saanut aikaiseksi aloittaa aamulämpöjen mittailua, ehkä sitten ensi kierrossa. Olo on normaaliakin normaalimpi, en ole kovin toiveikas... Tässä kierrossa toteutettiin (hiukan olosuhteiden pakostakin, esim. mökkireissu) n. joka toisen-kolmannen päivän tekniikkaa, eikä pupuiltu oletetun oviksen aikaan joka päivä kuten viime kierrossa. Vaikeaa, kun ei voi tietää mikä olisi kannattavinta, ja toisaalta ei haluaisi ihan kamalasti miettiäkään, ettei mene seksi suorittamiseksi... No, tähän asti on menty kyllä sellaisella tahdilla, mikä tuntuu hyvältä.
 
Heippa taas kaikki:)

Tää on kyllä aivan mahtava ketju, ei voi muuta sanoa. Olette ihania kaikki!!!! Heti tuli parempi mieli, kun kävin täällä lukemassa juttunne:)

Annemari, liity ihmeessä joukkoon! Olisi mahtavaa jutella TISMALLEEN samassa tilanteessa olevan kanssa (vaikka muistaakseni Riikallakin oli samankaltainen tilanne, että mies vielä jarruttelee). Sun mies on varmaan jotain sukua mun miehelle, sillä se sanoo kans aina just noin, että vahingon sattuessa lapsi olisi tietenkin tervetullut jne. Ja meillä on myös ehkäisy vähän niin ja näin silloin, kun elellään ns. varmoja päiviä. Mut sit jos otan varsinaisen yrityksen aloittamisen puheeksi, niin kanta on heti kovin jyrkkä ja ehdottoman kielteinen. Vastauksena on aina tuo sama fraasi, jonka oon laittanu tonne listaankin yrityksen aloittamisen ajankohdaksi.... Mutta Annemari, kerro enemmän itsestäsi ja tilanteestasi, jos siis haluat liittyä mukaan! :) Millainen elämäntilanne teillä on? Meillä siis sellainen, että valmistun itse syksyllä kasvatustieteen maisteriksi ja mies vasta aloittelee opintojaan (jos pääsee sisään paikkaan, jonne on TOSI vaikea päästä...). Sara, ei olla miehen kanssa sovittu mitään aloituksen ajankohtaa. Se aina puhuu siitä hyvin epämääräisesti, haluaa varmaan pitää "takaportin auki", että voi tarvittaessa siirtää ja siirtää asiaa. Jotain se on nyt puhunut, että ensi vuonna aloitettais yritys. Mene ja tiedä.

Okei, ehkä on syytä siirtyä muihin aiheisiin. Hena, voi vitsi että sulla on jännät paikat:) Tuu ihmeessä kertomaan heti tänne, mitä testi näytti!!!! Pakko käydä illalla vielä tsekkaamassa, että ootko jo laittanu tuloksia meille näkyviin. Olispa se plussa! Toivon sitä tosi kovasti! bd bd bd!!! Oireet ainakin kuulostaa lupaavilta:)

Sara, tuo sun rento meininki kuulostaa hyvältä, sillä eikös sitä aina sanota, että liika yrittäminen ja asiasta hössöttäminen voi vaikeuttaa raskautumista. :) Joka toinen tai kolmas päivähän on sitäpaitsi mun käsityksen mukaan aivan riittävä tahti, että eihän sitä tiedä, vaikka siemen olisikin jo itämässä...;)

Jaahas, koirat pyytää lenkille. Mies muuten äsken kertoi, että jälleen töissä oli kiusoiteltu vauva-asioiden merkeissä...! ;) Hassua. Kihlojen jälkeen tuollaisia juttuja on alkanut tulla yhä useammin...

Ihanaa illan jatkoa kaikille WAB-siskoille! *hali*







 
Taas pikaisesti... Mahdollisimman vähän pyrin olemaan koneella näin lomalla, kun töissä saa istua aivan tarpeeksi.

Pahoittelut taas kaikille tädin yllättämille. Tuosta on tullut aivan liian yleinen lause viime aikoina tässä ketjussa! Täytyy saada jotain muutosta! Henalle on ensimmäisenä peukut pystyssä ja sitten kaikki muut perässä ;)

Ylihuomenna kohti Kreikan saaristoa! Kiertopäivätkin ovat sopivat (nyt kp11/27-29). Pitäkää huoli, että ainakin joku teistä on hypännyt "toiselle puolelle", kun tulen takaisin!!!

Iso hali kaikille!
 
Minä täällä kurkkaamassa, joko Hena on ilmoitellut testin tuloksesta... Toivottavasti huomenna saadaan plussauutisia tähän ketjuun. Niitä toden totta kaivattaisiin jo!!!

Helmiina, oikein ihanaa ja romantiikantäyteistä matkaa teille! :) Pidähän sinäkin huoli, että tuomisina on tavallista ihanampi matkamuisto, joka ei ole pakattu matkalaukkuun! ;)

Hyvää yötä leidit ja kauniita unia & kiihkeitä hetkiä lakanoiden välissä;)

 
Huomenta arvon leidit!

Ja heti alkuunsa Piparminttu-Pipsa, me ollaan varmaan kaksoisolentoja, sillä itse valmistun myös kasv.tieteen maisteriksi pian.. :) Ensi keväänä pitäisi olla paperit kädessä ja työpaikka toivon mukaan näköpiirissä... vuosimallikin täsmää, sillä oon itse vm.83.. :) Mies on sitten jo lähempänä kolmenkympin riisiä, sillä se täyttää 28 (vm.78) elokuussa..Mies on ikiopiskelija, joka ei oo saanut opintojaan etenemään oikeen haluttuun tahtiin.. Onkin jo miettinyt, josko hän jättäisi koko touhun nyt hetkeksi ja lähtisi töihin, niin ei tarvitsisi meidän ihan opintotukien varassa elää..
Seurusteltu ollaan "vasta" reilut 2 vuotta, mutta seurustelun alkuajat ajoittuu aikaan, jolloin miekkoseni menetti melkein koko perheensä, joten ollaan kasvettu yhdessä kyllä tosi paljon, ja tuntuu kuin oltaisiin aina oltu yhdessä.. Ikään kuin elämä olisi alkanut uudestaan siitä, kun joutui miettimään elämän tarkoitusta ja kääntämään uuden lehden elämästä..

Kihloihin mentiin tänä keväänä, mutta myös naimisiin menon suhteen miekkoseni on aika tahmea.. Sitten joskus tulevaisuudessa, ei vielä puhuta asiasta, etkö koskaan ole tyytyväinen siihen mitä sulla jo on -tyyliin.. :) Ja häät nyt ei olekaan mulle se ensimmäinen haave.. Sen suhteen ei ole suurta kuumetta, kun ystävien häissä oon tarpeeksi saanut stressata kaason hommissa.. tänäkin vuonna kahdet häät, toisissa olin kaaso, toisissa kaason oikea käsi.. :) Olenkin jo tullut siihen tulokseen, että en aio puolituttuja sukulaisiani ruokkia ja juottaa, vaan tahdon pienet, intiimit ja tyylikkäät häät.. Rahaa saa niihin kemuihin uppoamaan niin valtavat määrät, että tuntuu haaskaukselta kutsua kumminserkunkaimoja ihan vaan velvollisuudentunteesta.. Mutta juu, se minusta, tulipa paljon tarinaa omaan napaan katsellessa.. :)

Mahtavaa reissua Kreikkaan Helmiinalle!! Se on varmaan upea paikka!! Ja romanttinen ympäristö voi saada aikaan vaikka ja mitä.. ;) Nauttikaa matkasta ja toisistanne!

Peukut on pystyssä Henan puolesta.. toivottavasti tärppäsi ja testi näytti plussaa!!!Samoin kaikille muille perästä tulijoille kovasti peukkuja ja tsemppejä!!!
 
Huomenta. Eipä näyttänyt testi kahta viivaa.. Eikä kyllä ole tätiäkään vielä näkynyt, tänään kp 29. Täytynee siis odottaa viikonloppuun ja testata uudestaan, jos ei ole tätiä siihen mennessä kuulunut.
Olen tosi tosi tosi tosi pettynyt.
:-(
Eikös se niin ollut, että menkat ei ole myöhässä vaan ovulaatio?
 
Hei!
Tulin tänne lueskelemaan teidän toistenkin vauvasta haaveilevien mietteitä. Mukava huomata, että on toisiakin näiden asioiden kanssa kamppailevia. Olen -85, ja ensimmäistä lasta koetamme saada alulle mieheni kanssa. On taittu jo epävirallisesti yritellä jo 8/2005 asti (pillerit lopetin), mutta nyt olis ihan tarkoitus ovistikkujen kanssa alkaa värkkäämään :D Nyt on menkat menollaan, ja tositoimet alkavat siis seuraavasta oviksesta :F
Pillereiden lopettamisen jälkeen menkat on olleet tosi epäsäännölliset, saattaneet jäädä pois useaksi kuukaudeksikin (mikä vaikeuttaa toki tikkujen käyttöä). Mutta eivät testit silti plussaa ole näyttäneet. Kovasti olen jo matalapaineen alaisena, eikä asiaan auta ollenkaan, että sukulaiset ja kaverit lähes tauotta kyselevät, koska on pieniä tulossa (en ole kertonut haaveista).
Vähän tässä jo alkaa pelottaa, että jos tuota ei ole lasta tarkoitus meidän saada? En halua minnekään tutkimuksiin vielä, kun tuntuu niin, että neuvolassakin ollaan vastaan näin "nuoria" yrittäjiä.. *huoh*
Ihana lukea, kun tänne kirjoitelleet, ottavat asiat kuitenkin niin lunkisti, vaikka teilläkin jo yritystä takana.. Kaikille plussaonnea!! ;D
 
HIPHEI =o)

Annemarialle tervetulo toivotukset eli TERVETULOA suloiseen ja ihanaan porukkaamme =)

Helmiinalle mukavaa matkaa sinne kreikkaan->pakko myöntää että olen oikein kateellinen vaikka yleensä en kateellisuuteen sorru...

Henalle voimia ja tukihali, tiedän tunteen =( Toivotaan kuitenkin että se plussa sieltä vkl:na tulisi, yleensä hyvä antaa odottaa itseään ;)


PP: Hyvähän se on että täällä purat "pahan" mielesi, sen takiahan me muut sisaret täällä oman näytön takana ollaan että voidaan toimia toinen toistemme olkapäänä kun siihen on tarvetta. Kyllä se siitä*rutistaa oikein kunnolla ystävää ja kuiskaa samalla korvaaan että älä välitä, kyllä se on meikäläiselläkin välillä luovuttaja-fiilis*

Limee kyseli:
Riina tekö rakennatte? Millkälainen talosta tulee?

Me korjataan vanhaa ja rakennetaan siihen vähäsen uutta eli pieni laajennus samassa. Talo on kaksikerroksinen; alakertassa on wc, khh, suihku, sauna, keittiö, olohuone, makkari, työhuone ja eteinen ja yläkerta jää vielä toistaiseksi auki. ARVATKAAPA VAAN ETTÄ JOKO MIELI TEKISI MUUTTAA????? Tää on ollu oikein ikuisuus projekti, syksyllä tulee jo kaksi vuotta kun sitä taloa on kynitty... Mutta nyt näyttäisi että valoa on tunnelin päässä, siellä miehet parhaillaan kokoaa keittiönkaappeja *jipii, huraa, jeah, kohta pääsee omaan kotiin =))* Toivottavasti Limee löydätte jonkun mukavan omakotitalon mutta neuvona voin sanoa että älkää ottako liian isoa projektia kun siinä voipi mennä jossain välissä jo hermot... Melkein kannattaa rakentaa uusi ku ruveta vanhaa melkein alusta asti nyppimään ja nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni ;)

((.)) (heh, nuo kaksi reunimmaista on läskipoimuja ;) ->oikeesti napa ei edes näy kun on tuolla makkaroiden välissä...) Niin, tänään siis 15/27 ja siemenet laitettu taas eilen illalla itämään... Maanantaina soitan gynelle ja kinun ne clomit, toivottavasti suostuu antamaan ilman isompia kokeita...

Nyt täytyy taas lähteä työmiehiä ravitsemaan että jaksavat puuhastella...
 
Heippa vaan! Maanantaina alkaa mullakin työt, eli tod näköisesti alan luuhaamaan tällä palstalla päivittäin.
Uusille keskustelijoille tervetuloa!! Ja ryhmähali koko poppoolle (sekä tädin vierailusta pettyneille että niille jotka vielä odottavat lähtölaukausta).
Ja paluu omaan napaan:
En sitten malttanut odottaa viikonloppuun (voisiko joku potkaista mua virtuaalisesti) ja sain siitä tänä aamuna rankaisuksi haamun... voi prkl...
Arvatkaa pyöriikö mielessä se mun toukokuun haamuviiva!!!!!!!!!!! En siis todellakaan ole riemuissani tällä hetkellä (paitsi ehkä 10% sisäisesti). Kenellekään muulle en ole kertonut paitsi teille. Etenkään en miehelleni! En halua että kukaan läheisistäni joutuu pettymään. Ei siis muuta kun kauppaan ostamaan lisää testejä viikonlopun varalle.
Mitään selkeitä oireita ei ole muita kun menkkojen puuttuminen. Alaselkä on vähän kipeä ja nenä tukkoinen.

No kerronpa vähän kesäloma kuulumisia, tämän loppuloman vietän ihan kotosalla pyykätessä (täytyy pestä syys ja talvivaatteet sekä pari mattoa). Ensimmäisen lomaviikon vietin tosiaan äitini luona maaseudun rauhassa, miekkonen oli mukana 3 päivää, mutta joutui sitten palaamaan töihin. Oli ihanaa rentoutua poissa omista kuvioista. Mulla on aina ollut tosi hyvät välit äitini kanssa, ja tuntuu että tulemme vuosi vuodelta vieläkin läheisimmiksi.
Kotiin palattuani olemme yrittäneet viettää mahdollisimman paljon aikaa mieheni kanssa, vaikka hän olikin töissä koko lomani ajan :-(
Olemme kiertäneet lähinnä pääkaupunkiseutua ja vaan löhöilleet. Ei siis todellakaan ollut mikään aktiiviloma. Mutta eipähän palanut paljoa rahaakaan! Saan vihdoinkin maksettua tuon autolainan pois ja jää vast edes enemmän käteen tilipäivänä.
Minäkin haaveilen omasta kodista, siis omakotitalosta... OLisi aivan ihanaa rakennuttaa sellainen. Katsotaan nyt kunhan mies saa opinnot loppuun ja siirtyy täyspainoisesti työelämään, niin ehkä sitten saamme tarpeeksi ison lainan..
No joo, siinä taas tarpeeksi höpötystä.
Toivotan kaikille onnistumisia makuuhuoneessa!!!!

terveisin,

Hena-the-haamuviiva
 
Hyvää huomenta!!

Vapaa päivää viettelen ja ajattelin heti tulla katsastamaan viestit...

Tervetuloa Annemaria joukkoomme!! Ja Rinkeli myös!! Kiva saada tänne lisää haaveilijoita.

Hena, olen tosi pahoillani testin tuloksesta. Oireesi kyllä kuulostavat lupaavilta, joten eihän sitä tiedä vaikka se plussa ei vielä näy testissä. Pidetään peukut pystyssä! Onko tätiä vielä näkynyt?

Riina: Ihanalta kuulostaa tuo teidän talo. Toivottavasti pääsette pian muuttamaan ihka omaan pesäänne!! Sitä isänikin varoitteli, että ei kannata ostaa taloa missä kaikki joutuu laittamaan uusiksi. Vanhan, kun on aina vanha niin ikinä ei tiedä mitä pintojen alta löytyy. Ollaan nyt vähän katseltu paikkakunnallamme olevia tontti vaihtoehtoja, jospa kuitenkin päädytään rakentamaan. Talomalleja ja pohjaratkaisujakin ollaan katseltu jo aikaisemmin, joten meillä on jo suuntaa siitä millaisen talon haluiasimme. Ajatuksena olisi rakentaa kahdessa tasossa oleva porrastettu talo. (kerrosten ero noin 80cm) Tällä hetkellä vahvimassa talomallissa on noin 145 neliötä. 4mh+keittiö+olohuone+khh+s+ph+vaatehuone ja wc. Olen itse suunitellut pohjan kahtai eri valimstalon pohjaratkaisuja apuna käyttäen. Myös julkisivut olen itse piirtänyt, mutta niihin en ole täysin tyytyväinen, joten arkkitehdin apua kaivataan siihen hommaan. Pelottaa vain vähän tuon rakentamisen aloittaminen sillä se on kuitenkin melkoinen projekti. Toki moni muukin on siitä selvinnyt, niin miksipä me ei.

Kp 14/22-26
 
Huomenta kaikille!

Mä pidän Hena peukut ja varpaat pystyssä, että haamu muuttuu vielä selkeämmäksi. Minäkin muistan oman keväisen haamuviivani ja sen tunteen kuinka musertavaa oli havaita, että se viiva ei sitten koskaan vahvistunutkaan. Noi sun oireet kyllä lupailee hyvää. Mä uskon, että nyt teillä tärppäs. Luin muuten lääkärikirjasta, että se vessassa hyppiminen voi olla hyvinkin aikaisessa vaiheessa ts. ensimmäisiä oireita.

Mulla on menossa KP16 ja ovari oli jo KP12, millään en jaksaisi enää odottaa. Välillä on sellainen olo, että me ei koskaan saada vauvaa ja välillä tulee sellainen olo, että kyllä se pian antaa kuulua itsestänsä. Jatkuvaa ylä ja alamäkeä. Olen jopa lueskellut paljon adobtiokirjoituksia ja lehtisiä. Ulkomainen adoptio taitaa olla ainoa vaihtoehto, sillä kotimaisessa kestää niin monta vuotta. Onko teillä muilla tälläisiä ahdistusjuttuja?

Olen myös alkanut pelkäämään keskenmenoa. Naapureillamme on ollut melkein kaikilla keskenmeno ja nyt taas töissä oli yhdellä. Tuntuu jotenkin siltä, että pitää olla oikea keskenmeno (ei haamun muuttuminen negaksi), että voisi sitten saada lapsen. Anteeksi, että puran näin negatiivista tekstiä teihin. Nyt vain ahistaa.

Välilä olen myös ajatellut, että miksi ihmeessä sitä piti odottaa näin kauan, että aloimme yrittämään. Lääkärikin vihjaisi, että olis sitä voinut vähän aikaisemmin tälläiseen hommaan ryhtyä.

No joo, taidan nyt lähteä ostamaan jätskiä, josko se päivä muuttuisi sen myötä paremmaksi.

Ihanaa, että olette olemassa, sillä ei minulla pahemmin ole muita paikkoja käydä näitä tuntemuksiani läpi.

Hauskaa päivää!
 
Kyllä minullakin pyörii nuo keskenmenojutut päässä. Yritän vaan aina ajatella positiivisesti, mutta välillä se tuntuu vaikealta. Itselläni ei ole tuttava piirissä montaa keskenmenon kokenutta, mutta olen joskus kuullut että riski keskenmenoon ensimmäistä lasta yrittäessä on suurempi kun sitten esim. toisen lapsen kanssa.
Adoptiosta olemme mieheni kanssa keskustelleet, ja jos emme omaa lasta voi saada niin varmasti adoptoimme. Tottakai tässä ensin yritetään vaikka useampi vuosi, olemme kuitenkin vielä nuoria.
No nyt rysäytetään sitten kunnolla plussalle oikein joukolla, on mennyt jo ihan liian pitkään tässä ketjussa ilman iloisia uutisia!!!!
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
 
Olen välillä taustaillut teidän ketjua ja nyt oli pakko tulla kommentoimaan Tyrnille tuosta ikähommasta.. Mä olen myös 31v. ja yritystä ollut 11/2005 lähtien, mikä mun mielestä on TOOOSI pitkä aika. No kuitenkin, olin gynellä toukokuussa ja se sanoi ettei mitään syytä huoleen, että 2 vuottakin on normaali yritysaika. Mä tietty kauhistuin että ei tässä iässä voi niin kauaa odottaa, mihin gyne totes että sä olet ihan hyvässä iässä, mut jos olisit yli 35v niin vuoden yrityksen jälkeen kannatais hakeutua lääkärille. Ite kuitenkin päätin, että jos ensi marraskuussa en ole raskaana, niin lähdetään tutkimuksiin, koska mun kärsimätön luonteeni ei kestä enää toista vuotta...
Tsemppiä kuitenkin yritykseen Tyrnille ja muillekin!! :)
 
Annemarialle ja Rinkelille tervetuloa joukkoon! Lisätkää itsenne listaan jos tuntuu siltä.

Tyrni: Eiköhän kaikilla hiukka pidempään yrittäneillä käy jossain vaiheessa mielessä se ajatus, että jospa kuuluukin siihen vähemmistöön, joka ei omaa lasta saa. Olen minäkin sitä ajatellut, mutta usein synkät ajatukset saa kuriin melko pian. Ylämäkeä ja alamäkeä! Tsemppiä sullekin tähän vuoristorataan!

Sitä olen miettinyt, etten välttämättä koskaan ole valmis todella rankkoihin lapsettomuushoitoihin. Nuoresta tytöstä olen ajatellut adoptiota ihan mahdollisena vaihtoehtona. Mahdolliseen adoptioon suhtaudun niin, että sillä ei sitten ole niin kiire, koska iän lisääntyminen ei vaikeuta adoptiovanhemmaksi tuloa, kuten luonnollista raskautumista. Mutta eipä tuo vielä ole ajankohtaista, kun vasta reilu puoli vuotta on ollut yritystä...

Henalle toivon parasta! Jännittää sun puolesta! Kannatan myös ehdotustasi plussarysäyksestä, sitä kaivataan!!!

Tuosta ulkopuolisen kertomasta, jännää kuinka asioista tuntuu lääkärien keskuudessa olevan niin erilaisia kantoja. Yleensähän kai suositellaan tutkimuksiin hakeutumista vuoden yrityksen jälkeen, yli 35 vuotiaana jo puolen vuoden jälkeen. Mutta ihan rauhoittava lausunto silti, että 2 vuotta olis normaali yritysaika. Toinen juttu sitten tosiaan, että kenen hermot kestää noin pitkän aikaa ja kenen ei... Tsemppiä sinullekin ulkopuolinen yritykseen!
 
Heissan! Ja tervetuloa joukkoon Rinkeli! :) Mukavaa saada porukkaan lisää myös nuorempia yrittäjiä. Veikkaan, että etenkin Minttu innostuu kovasti ikätoveristaan lomalta palattuaan.:)

Oi joi, onpa vaan Henalla jännät paikat! :) Toivottavasti haamu muuttuisi plussaksi ja PIAN!!! Meinaatko tosiaan malttaa odottaa viikonloppuun?!? Itse tekisin varmaan testejä monta kertaa päivässä, jos olisin haamun saanut;) Kerro sit heti meille, mitä tikku näytti, kun seuraavan kerran testailet. Olen kuulevinani plussajunan vihellyksen, joka tuntuu lähestyvän tän ketjun pysäkkiä...:)

Annemari, tosi pelottavaa, miten me voidaan olla niin samanlaisia;) Tuleeko sustakin ope, vai "tavallinen" KM? :) Me ollaan seurusteltu vasta vuosi eli tehän olette meitä vuoden jo edellä;) Kihloihin mentiin pari viikkoa sitten, kuten ehkä taustailun perusteella saatat muistaa? Tuleeko sulle miten usein sellaisia turhautumisen hetkiä, mikä mulla oli pari päivää sitten (kun vuodatin sen tänne)? Eli tuntuuko susta, että joka kuukausi sulta irtoaa yks munasolu, joka ei ikinä kohtaa ainoatakaan siittiötä ja taas meni yks mahis hukkaan? Tuntuuko, että yrityksen voisi jo huoletta aloittaa, kun ei se tärppääminen ole välttämättä mikään nopea prosessi, vaan saattaa viedä kuukausia tai jopa vuosia? Mitä teet silloin, kun oot oikein turhautunut yrityksen odotteluun? Mulla tulee tosiaan välillä sellaisia masennuspuuskia, että me ei varmaan ikinä aloiteta yritystä ja vaikka aloitettaiskin, niin ei ikinä saatais plussaa jne. Yleensä murjotan ja urputan miehelle, itkenkin joskus ja välillä osaan purkaa asian järkevästi lähtemällä lenkille tai siivoamalla tms.

G: Kuten äskeisestä voi päätellä, olen myös miettinyt mahdollista lapsettomuutta ja adoptiota. Itse olen valmis lapsettomuushoitoihin, sillä tuntuisi julmalta "rankaista" itseään ajattelemalla, että meitä ei ole luotu vanhemmiksi ja sen vuoksi emme saa lasta luonnollisella tavalla. Samaan syssyynhän voisi kysyä, että ovatko narkkarit tai lapsistaan vähät välittävät bimbot luotu vanhemmiksi, kun he saavat lapsia? Lahjasukusoluihin vetäisin kuitenkin rajan, sillä jotenkin haluaisin lapsen olevan kokonaan (biologisesti) oma tai kokonaan (biologisesti) vieras. Eli en siis haluaisi käyttää vieraan miehen spermaa tai saada lahjamunasolua. Itsekästä tai ei, mutta niin ajattelen. Myös mieheni on samaa mieltä asiasta ja olemme myös keskustelleet adoptiosta. Molemmat kannatamme sitä ja varmasti ryhdymme prosessiin, jos siihen joskus on aihetta.

Limee,sun suunnitelmat talosta kuulosti upeilta! :) Toivottavasti löydätte mieleisen tontin:) Onkos sulla ovis lähellä kp:stä päätellen? ;) Onhan makkarissa oltu ahkeria? ;)

ON: kp8/28-29 ja vieläkin tulee sellaista ihme tuhrua. Mistähän tuo johtuu? Yleensä vuoto on loppunu jo kp5 tienoilla. No, mun kuukautiset kyllä muuttu samantien runsaammiksi, kun lopetin pillerit. Ehkä tää johtuu vaan siitä.

Oon päättänyt alkaa tekemään säännöllisesti vatsa- ja selkälihasliikkeitä, koska
a) mun selkä kipeytyy töissä ja on jatkuvasti vähän jumissa
b) ylimääräistä löysää on päässyt hieman kertymään vatsan seudulle
c) ko. lihasten on hyvä olla kunnossa, jos joskus vaikka sattuisin kaikesta huolimatta tulemaan raskaaksi.

Jokainen voi miettiä, mikä noista mahtaa olla se tärkein motiivi.... ;)


Plussatuulia kaikille, jo olisi aika saada masun kasvattaja tähän ketjuun. :)Huhuu plussajuna, tännepäin!!!!


 

Similar threads

L
Viestiä
17
Luettu
533
S
S
Viestiä
74
Luettu
1K
M
S
Viestiä
34
Luettu
1K
O
R
Viestiä
100
Luettu
3K
T

Yhteistyössä