Syysmarja
Limee, voi olla että mäkin tässä sekoilin, josko vaikka Pp tarkoitti sun koiria ja mä täällä arvelin että Saralla oli niitä kanssa. Sorppa!
-Sara-
Olipas romaaneja luettavana! Kiva kun on vilkasta.
Koirat oli tosiaan Limellä, ei mulla. En varmaan hanki ikinä lemmikkejä, ei sovi mulle. Luonnossa tykkään tarkkailla lintuja ja eläimiä, täällä meidän asuinalueella on mm. paljon rusakkoja.
G: Appivanhemmilla on kaksi lapsenlasta miehen siskolta. Mulla yks sisko, eikä silläkään vielä lapsia. Varmasti vauvauutinen olisi todella ihana kaikkien isovanhempien mielestä!
Mutta mua kyllä ärsyttää suunnattomasti kaikenlainen vauvavihjailu omien ja appivanhempien puolelta, ärsytti siis jo ennen meidän yrityksen alkamistakin. Lasten hankinta on mun mielestä meidän kahden intiimi asia, vähän niinkuin ne utelis meidän seksielämästä kun yrittävät pistää nenänsä siihen. Taidan olla vähän tiukkis tän asian suhteen?! Ja varsinkin jos yritys tästä venyy, niin tiedän muuttuvani tosi allergiseksi aiheelle...
Kiitos kaikille vielä tsemppailuista! PP ja Minttu ihanasti lohdutti, ettei vuosi yritystä ole vielä aika eikä mikään, mikä on varmasti ihan totta. Olkoon vuosi siis seuraava "etappi", yllätyn sitten ihanasti jos tärppääkin jo aiemmin
Mintulle tosi ihanaa rakkauslomaa! Muillekin lomalaisille hyviä ilmoja ja rentouttavaa oloa! Ja töissä puurtajille energiaan jostain... Tarvii itekin...
Kp 2/27-29
Koirat oli tosiaan Limellä, ei mulla. En varmaan hanki ikinä lemmikkejä, ei sovi mulle. Luonnossa tykkään tarkkailla lintuja ja eläimiä, täällä meidän asuinalueella on mm. paljon rusakkoja.
G: Appivanhemmilla on kaksi lapsenlasta miehen siskolta. Mulla yks sisko, eikä silläkään vielä lapsia. Varmasti vauvauutinen olisi todella ihana kaikkien isovanhempien mielestä!
Mutta mua kyllä ärsyttää suunnattomasti kaikenlainen vauvavihjailu omien ja appivanhempien puolelta, ärsytti siis jo ennen meidän yrityksen alkamistakin. Lasten hankinta on mun mielestä meidän kahden intiimi asia, vähän niinkuin ne utelis meidän seksielämästä kun yrittävät pistää nenänsä siihen. Taidan olla vähän tiukkis tän asian suhteen?! Ja varsinkin jos yritys tästä venyy, niin tiedän muuttuvani tosi allergiseksi aiheelle...
Kiitos kaikille vielä tsemppailuista! PP ja Minttu ihanasti lohdutti, ettei vuosi yritystä ole vielä aika eikä mikään, mikä on varmasti ihan totta. Olkoon vuosi siis seuraava "etappi", yllätyn sitten ihanasti jos tärppääkin jo aiemmin
Mintulle tosi ihanaa rakkauslomaa! Muillekin lomalaisille hyviä ilmoja ja rentouttavaa oloa! Ja töissä puurtajille energiaan jostain... Tarvii itekin...
Kp 2/27-29
Hena
Täällä taustailen. Tulin juuri eilen äidin luota viikon lomalta. Yritän tässä viikonloppuna lueskella teidän viestit ja kommentoida sitten. Mutta aion tosiaan enemmänkin taustailla tässä kesällä, enkä ota paineita!!
Syysmarja
Kiva kuulla että Hena on edes maailmankartalla vielä =)
Juu, samaa mieltä Saran kanssa siitä, että ärsyttää tuo kysely (muiltakin kuin vanhemmilta!!!), että koskas teille sitten jälkipolvea tulee??? Ihan just niin, musta se on juurikin tuosta "rakkauselämästä" utelua, ja tietty kaikille vastaan että "katotaan nyt". Nyt tietty kun tuo km oli, niin useat tietää että se olisi tervetullut lisä elämään =)
Mutta siis samoilla linjoilla olen, muakin ärsyttää tuo utelu ja voin vain kuvitella, miten paljon se ärsyttäisi sitten, jos olisi yritystä jo vuosikin(!!!) takana! Huh! Mä olisin varmaan AIKA vihainen jatkuville uteluille...ja itse olen ainakin sen päättänyt, etten keneltäkään aio missään koskaan ikinä udella, kyllä jokainen sitten kertoo jos jotain kerrottavaa on.
No niin, tulipas vähän paasattua =)
Tulin tänne vain toivottelemaan kaikille teille ihanaisille haaveilijoille oikein aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua!
Ja lomalaisille: pitäkää hauskaa, rentoutukaa ja unohtakaa KAIKKI työasiat!
Kaikille vielä:LAKANAT PÖLLYÄMÄÄN!!!!! =)
Juu, samaa mieltä Saran kanssa siitä, että ärsyttää tuo kysely (muiltakin kuin vanhemmilta!!!), että koskas teille sitten jälkipolvea tulee??? Ihan just niin, musta se on juurikin tuosta "rakkauselämästä" utelua, ja tietty kaikille vastaan että "katotaan nyt". Nyt tietty kun tuo km oli, niin useat tietää että se olisi tervetullut lisä elämään =)
Mutta siis samoilla linjoilla olen, muakin ärsyttää tuo utelu ja voin vain kuvitella, miten paljon se ärsyttäisi sitten, jos olisi yritystä jo vuosikin(!!!) takana! Huh! Mä olisin varmaan AIKA vihainen jatkuville uteluille...ja itse olen ainakin sen päättänyt, etten keneltäkään aio missään koskaan ikinä udella, kyllä jokainen sitten kertoo jos jotain kerrottavaa on.
No niin, tulipas vähän paasattua =)
Tulin tänne vain toivottelemaan kaikille teille ihanaisille haaveilijoille oikein aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua!
Ja lomalaisille: pitäkää hauskaa, rentoutukaa ja unohtakaa KAIKKI työasiat!
Kaikille vielä:LAKANAT PÖLLYÄMÄÄN!!!!! =)
Limee
Tulin juuri kampaajalta ja voi hitsi minkälainen kampaaja mulle sattui. Vakio parturini on lomalla, joten siksi oli pakko mennä muualle. Ekaa kertaa kävin kysesiessä paikassa ja viimeiseksi se myös jäi. Parturi leikkasi ja laittoi hiukset niin hirveesti, että vaivalla sain pidätettyä kyyneleet siinä tuolilla istuessani, autoon päästyäni sitten vollotinkin kuin pieni kakara. Enpä olen ennemmin tuollaisesta ollut moksiskaan, nyt olen ilmeisesti jotenkin yli herkässä mielentilassa.
Tulipa taas vuodatettua, sori..
Hauskaa viikonloppua kaikille!!!
Tulipa taas vuodatettua, sori..
Hauskaa viikonloppua kaikille!!!
Piparminttu-Pipsa
Voi Limee-raukkaa! Eipä ala viikonloppu hyvin, kun tollaselle kampaajalle satuit eksymään. Kurja homma. Millaset hiukset sulla sit nyt on? Mikä niissä on pahinta? Entäs jos osaisit ite muotoilla ne paremmin silleen, ettei se leikkaus kovin korostuisi? Ja kasvaahan ne vähitellen Kesällä voi sitäpaitsi pitää kivoja hattuja tai huiveja peittämässä niitä, jos ne on niin kamalat! *koittaa kovasti piristää* Tai ainahan voit käydä omalla tai jollain muulla kampaajalla paikkaamassa tilannetta?
Mintulle oikein super-ihanaa lomaa! Muistakaahan ottaa rennosti ja pupuilla ahkerasti! Minä en ainakaan malta oottaa, et tuut kertomaan teidän lomasta ja mahdollisista plussauutisista Se olis ihanaa! *halaa ja toivottaa ikimuistoista lomaa*
Riikka, kiva kun sinäkin tulit linjoille pitkästä aikaa! Voi, onpa kurjaa, kun joudut pakertamaan gradua jonkun proffan takia kesälläkin. =( Mulla on sama eessä elokuussa, sillä mun perfektionistinen ohjaaja haluaa, et viilaan sitä gradua vieläkin. EN siis saanut sitä valmiiksi juhannukseksi, kuten aioin. No, lokakuussa saan viimeistään paperit, jos palautan elokuun alussa gradun Eli ollaan Riikan kans molemmat samassa veneessä, haluaisin jo sen koko työn pois silmistäni
Luulen kans, et mua ärsyttäis, jos meiltä kyseltäis, et millon vauvoja alkaa tulla jne. Tai nyt se tuntuis varmaan ihanalta, kun tulis sellanen tunne, et "Hei, joku aattelee, et me voitais jo saada vauva". Mut varmasti se alkais pitemmän päälle ärsyttää, varsinkin jos yritys olis ollu päällä jo kauan, mut tärpistä ei olis tietoakaan. Itseasiassa miehen työkaveri on kyselly siltä jo useamman kerran, et jokos ollaan käyty vaunuostoksilla! Varmaan vitsailee...
OI EI, pahoittelut Limeelle ja Saralle mun sekoiluista! Mistähän sain päähäni, että Saralla muka olis koiria? *pahoittelee alkavaa dementiaansa* Meidän koirat on 0,5 ja 9-vuotiaita eli niitten kanssa ei oikein iän puolesta voi mitään vielä kummoisesti harrastaa. Oisin kyllä halukas aloittamaan agilityn sen nuoremman kanssa, mut siihen pitää olla 9kk ikäinen pentu. Joku tottis-homma olis kans kiva, mut näillä leveyspiireillä niitä kursseja järjestetään tyyliin yks per kesä ja me tietenkin missattiin siihen ilmoittautuminen keväällä. Meidän koirat on enemmän semmosia pelkkiä kotikoiria... Mut tarkotus olis käyttää sitä nuorempaa näyttelyissä vaikka kerran tai pari, et kuulis kommentteja siitä. Ja jos haluaa pennuttaa sen, niin H kai pitäis saada arvosanaksi, et saa rekisteröityä pennut...
Ärsyttää nuo jalkapallon MM-kisat. Mies istuu taas telkkarin edessä ja kommentoi yksinään peliä. Huoh. Tylsää. Illalla tulee kuulemma toinenkin peli, joka "on pakko kattoa". Onneks tuo piina toistuu vaan joka neljäs vuosi... Syysmarja, sinähän taisit olla penkkiurheilija? Katotkos kisoja?
Taidanpa vetäytyä jälleen koirien kanssa takavasemmalle. Mies ei varmaan ees huomaa, vaikka me kadottais. =(
Kaikille kuitenkin ihanan rentouttavaa viikonloppua ja vipinää vällyihin! Kesäisen lämpimästi puhaltavia plussatuulia jokaiselle toivoopi Pp (kp 17/27)
Kurja homma. Millaset hiukset sulla sit nyt on? Mikä niissä on pahinta? Entäs jos osaisit ite muotoilla ne paremmin silleen, ettei se leikkaus kovin korostuisi? Ja kasvaahan ne vähitellen Kesällä voi sitäpaitsi pitää kivoja hattuja tai huiveja peittämässä niitä, jos ne on niin kamalat! *koittaa kovasti piristää* Tai ainahan voit käydä omalla tai jollain muulla kampaajalla paikkaamassa tilannetta? Mintulle oikein super-ihanaa lomaa!
Muistakaahan ottaa rennosti ja pupuilla ahkerasti! Minä en ainakaan malta oottaa, et tuut kertomaan teidän lomasta ja mahdollisista plussauutisista Se olis ihanaa! *halaa ja toivottaa ikimuistoista lomaa*Riikka, kiva kun sinäkin tulit linjoille pitkästä aikaa! Voi, onpa kurjaa, kun joudut pakertamaan gradua jonkun proffan takia kesälläkin. =( Mulla on sama eessä elokuussa, sillä mun perfektionistinen ohjaaja haluaa, et viilaan sitä gradua vieläkin. EN siis saanut sitä valmiiksi juhannukseksi, kuten aioin. No, lokakuussa saan viimeistään paperit, jos palautan elokuun alussa gradun
Eli ollaan Riikan kans molemmat samassa veneessä, haluaisin jo sen koko työn pois silmistäniLuulen kans, et mua ärsyttäis, jos meiltä kyseltäis, et millon vauvoja alkaa tulla jne. Tai nyt se tuntuis varmaan ihanalta, kun tulis sellanen tunne, et "Hei, joku aattelee, et me voitais jo saada vauva". Mut varmasti se alkais pitemmän päälle ärsyttää, varsinkin jos yritys olis ollu päällä jo kauan, mut tärpistä ei olis tietoakaan. Itseasiassa miehen työkaveri on kyselly siltä jo useamman kerran, et jokos ollaan käyty vaunuostoksilla! Varmaan vitsailee...
OI EI, pahoittelut Limeelle ja Saralle mun sekoiluista! Mistähän sain päähäni, että Saralla muka olis koiria? *pahoittelee alkavaa dementiaansa* Meidän koirat on 0,5 ja 9-vuotiaita eli niitten kanssa ei oikein iän puolesta voi mitään vielä kummoisesti harrastaa. Oisin kyllä halukas aloittamaan agilityn sen nuoremman kanssa, mut siihen pitää olla 9kk ikäinen pentu. Joku tottis-homma olis kans kiva, mut näillä leveyspiireillä niitä kursseja järjestetään tyyliin yks per kesä ja me tietenkin missattiin siihen ilmoittautuminen keväällä. Meidän koirat on enemmän semmosia pelkkiä kotikoiria... Mut tarkotus olis käyttää sitä nuorempaa näyttelyissä vaikka kerran tai pari, et kuulis kommentteja siitä. Ja jos haluaa pennuttaa sen, niin H kai pitäis saada arvosanaksi, et saa rekisteröityä pennut...
Ärsyttää nuo jalkapallon MM-kisat. Mies istuu taas telkkarin edessä ja kommentoi yksinään peliä. Huoh. Tylsää. Illalla tulee kuulemma toinenkin peli, joka "on pakko kattoa". Onneks tuo piina toistuu vaan joka neljäs vuosi... Syysmarja, sinähän taisit olla penkkiurheilija? Katotkos kisoja?
Taidanpa vetäytyä jälleen koirien kanssa takavasemmalle. Mies ei varmaan ees huomaa, vaikka me kadottais. =(
Kaikille kuitenkin ihanan rentouttavaa viikonloppua ja vipinää vällyihin!
Kesäisen lämpimästi puhaltavia plussatuulia jokaiselle toivoopi Pp (kp 17/27)
Kk!
Kp1.
Syysmarja 6/2006
Helmiina 12/2005
Limee 05/2006
Viivi 02/2006
Sara 01/2006
Piparminttu-Pipsa "Katotaan-Sitten-Joskus-Mutta-Ei-Vielä"
Minttu 7/2006
Tyrni1 12/2005
Kk 02/2006
Onneksi (tai voiko niin sanoa!?) täällä on muitakin joilla yritys on jo ollut päällä jonkin aikaa. Tarkoitan vaan että saadaan onneksi turvautua heikkona hetkenä siihen että ei olla ainoita yrityksemme ja epäonnemme kanssa...
Haluaisin vaan heittää ilmoille kysymyksen, että monesti olen lukenut juttuja, että toisen lapsen alkuunsaattaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin ensimmäisen. Ja eikös vuosi ole se "maaginen" raja jolloin voi lähteä kyselemään apua ammattiauttajilta, ainakin ensiyrittäjillä. Pääseekö uudelleenyrittäjätkin sen ajan jälkeen tutkimuksiin vai eikö meidän uudelleenyrittäjien "lapsettomuutta" oteta samalla vakavuudella kuin ensiyrittäjien? Onko kellään kokemusta aiheesta? Kun monelta eri taholta olen kuullut juttuja että eka lapsi saa alkunsa helposti ja sama pari ei enää koskaan ole saanut toista lasta, isän tietenkään vaihtumatta!
Ja yks mun mieltä vaivaava asia on se jos tuskailee että ei se lapsen teko ole niin helppoa, niin kaikki sanoo vaan että ole onnellinen kun on yksi! No tottakai olen onnellinen, mutta ei se vähennä sitä lapsenkaipuuta yhtään...Kuume on ihan yhtä piinaava olipa yksi tai ei yhtään lasta...
Syysmarja 6/2006
Helmiina 12/2005
Limee 05/2006
Viivi 02/2006
Sara 01/2006
Piparminttu-Pipsa "Katotaan-Sitten-Joskus-Mutta-Ei-Vielä"
Minttu 7/2006
Tyrni1 12/2005
Kk 02/2006
Onneksi (tai voiko niin sanoa!?) täällä on muitakin joilla yritys on jo ollut päällä jonkin aikaa. Tarkoitan vaan että saadaan onneksi turvautua heikkona hetkenä siihen että ei olla ainoita yrityksemme ja epäonnemme kanssa...
Haluaisin vaan heittää ilmoille kysymyksen, että monesti olen lukenut juttuja, että toisen lapsen alkuunsaattaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin ensimmäisen. Ja eikös vuosi ole se "maaginen" raja jolloin voi lähteä kyselemään apua ammattiauttajilta, ainakin ensiyrittäjillä. Pääseekö uudelleenyrittäjätkin sen ajan jälkeen tutkimuksiin vai eikö meidän uudelleenyrittäjien "lapsettomuutta" oteta samalla vakavuudella kuin ensiyrittäjien? Onko kellään kokemusta aiheesta? Kun monelta eri taholta olen kuullut juttuja että eka lapsi saa alkunsa helposti ja sama pari ei enää koskaan ole saanut toista lasta, isän tietenkään vaihtumatta!
Ja yks mun mieltä vaivaava asia on se jos tuskailee että ei se lapsen teko ole niin helppoa, niin kaikki sanoo vaan että ole onnellinen kun on yksi! No tottakai olen onnellinen, mutta ei se vähennä sitä lapsenkaipuuta yhtään...Kuume on ihan yhtä piinaava olipa yksi tai ei yhtään lasta...
-Viivi-
Huomenna alkaa uusi ketju taas, eikä kukaan välttämättä tätä lue, mutta pakko vähän päästää höyryjä!! Tässä viestissä ei siis tule olemaan muuta kuin kiehumista, skipatkaa ihmeessä. Mulla meni nimittäin hermo kunnolla äsken. Ei oltu miehen kanssa taidettu kunnolla riidellä moneen kuukauteen, mutta nyt keitti yli...
Tultiin mökiltä, jossa nukuin kaksi yötä huonosti. Seurana meillä oli siellä miehen äiti ja sisko ja ilmassa leijui koko ajan epämiellyttävä fiilis, vanhemmat ovat kai eroamassa isän alkoholiongelman takia, tilanne on aika akuutti. Kotiin päästyämme olin tosi väsynyt: sekä fyysisesti, että kuuntelemisesta, tsemppaamisesta ja empatian jakamisesta ja lisäksi kuumissani ja nälkäinen... tehtiin ruokaa, lihat jäivät mun mielestä raaoiksi (sellaisiksi että rusahtaa kun puree, yök!) eikä mies (joka ne grillasi) suostunut edes myöntämään sitä! Siihen kun vielä lisätään se, että kämppä oli todellakin siivouksen tarpeessa ja toinen vaan siirtyy ruokapöydästä tuijottamaan naama pitkänä formuloita, eikä viitsi sormeaan heilauttaa...se riitti. Nyt ollaan sitten vihaisia kumpikin. Pläääh.
No, aion jonkun aikaa vielä kiehua kiukussani (pahin suuttumus kyllä laantui jo imurin kanssa riehuessa...) ja sitten pitää yrittää hieroa sovintoa. -Suutuksissa ei saa käydä nukkumaan.
Nyt kun luin tuon vuodatukseni läpi, niin se kuulostaa tosi tyhmältä... Mut siinä tilanteessa, kaikkien asioiden summana minusta tuntui ylivoimaisen ärsyttävältä.
Sori, aion nyt kuitenkin tunkea tämän sepustuksen ketjun jatkoksi, vaikkei tämä vauvoihin liity millään lailla, eikä kukaan teistä voi tähän mitenkään vaikuttaa... Jollain lailla terapeuttista kirjoittaa asiat pois mielestä, pitäisi varmaan aloittaa päiväkirja, niin teidän ei tarvitsis kärsiä tällasesta!
Tultiin mökiltä, jossa nukuin kaksi yötä huonosti. Seurana meillä oli siellä miehen äiti ja sisko ja ilmassa leijui koko ajan epämiellyttävä fiilis, vanhemmat ovat kai eroamassa isän alkoholiongelman takia, tilanne on aika akuutti. Kotiin päästyämme olin tosi väsynyt: sekä fyysisesti, että kuuntelemisesta, tsemppaamisesta ja empatian jakamisesta ja lisäksi kuumissani ja nälkäinen... tehtiin ruokaa, lihat jäivät mun mielestä raaoiksi (sellaisiksi että rusahtaa kun puree, yök!) eikä mies (joka ne grillasi) suostunut edes myöntämään sitä! Siihen kun vielä lisätään se, että kämppä oli todellakin siivouksen tarpeessa ja toinen vaan siirtyy ruokapöydästä tuijottamaan naama pitkänä formuloita, eikä viitsi sormeaan heilauttaa...se riitti. Nyt ollaan sitten vihaisia kumpikin. Pläääh.
No, aion jonkun aikaa vielä kiehua kiukussani (pahin suuttumus kyllä laantui jo imurin kanssa riehuessa...) ja sitten pitää yrittää hieroa sovintoa. -Suutuksissa ei saa käydä nukkumaan.
Nyt kun luin tuon vuodatukseni läpi, niin se kuulostaa tosi tyhmältä... Mut siinä tilanteessa, kaikkien asioiden summana minusta tuntui ylivoimaisen ärsyttävältä.
Sori, aion nyt kuitenkin tunkea tämän sepustuksen ketjun jatkoksi, vaikkei tämä vauvoihin liity millään lailla, eikä kukaan teistä voi tähän mitenkään vaikuttaa... Jollain lailla terapeuttista kirjoittaa asiat pois mielestä, pitäisi varmaan aloittaa päiväkirja, niin teidän ei tarvitsis kärsiä tällasesta!
Piparminttu-Pipsa
Iltaa leidit!
Kk, pahoittelut menkoista!!!!! Ymmärrän hyvin, ettei esikoinen siinä mielessä "lohduta", jos ja kun pikkukakkosen kaipuu on kova. Ehkä ihmisten on vain vaikeampi tajuta, ettei vauvakuume välttämättä laannu ensimmäisen lapsen synnyttyä, vaan saattaa jopa pahentua. En itse tiedä mitään tilastoja tms. pikkukakkosen saamisen vaikeudesta, mutta uskon kuitenkin vahvasti, että teille suodaan sellainen nyytti ennemmin tai myöhemmin! Ja luulis, et ainakin yksityisellä puolella pääsis tutkimuksiin samalla lailla kuin esikoista yrittäessä, jos vuosi on yritystä takana tuloksetta. Mut en oo kyllä yhtään varma eli korjatkaa ja täydentäkää viisaammat!
Viivi, minä ainakin luin tekstisi ja täytyy sanoa, että jotenkin siihen samaistuminen oli helppoa! En yhtään ihmettele, että olit tosi väsyny tollasen viikonlopun jälkeen. Musta on äärettömän ärsyttävää, jos miestä ei ytään häiritse kodin siivottomuus. Ja se se vasta ärsyttääkin, jos tyyppi ei vihjailuista huolimatta laita tikkua ristiin, vaan tosiaan töllöttää telkkaria tai notkuu netissä. Silloin mullakin palaa hihat! Eli sun reaktio oli mun mielestä täysin ymmärrettävä, Viiviseni Toivottavasti saatte asiat sovittua ja miehesi tarttuu moppiin jatkossa hanakammin.
Meillä oli ihana viikonloppu, syötiin hyvin ja vietettiin paljon aikaa yhdessä. Pupuiltiin ja nautittiin toistemme seurasta. Tuntuu, että rakastuin mieheeni entistä syvemmin tän viikonlopun aikana Meillä on seurustelun vuosipäivä tiistaina ja mieheni lupaili jotain yhteistä lahjaa meille kahdelle.... Se paljastaa lahjan kuulemma vasta tiistaina... Piinaavaa! En osaa yhtään arvata, et mikä se mahtais olla. Viikolla mies katteli jotain kultakaupan kuvastoa ja kyseli, millaisen kihlasormuksen haluaisin!!!! No, minä tietysti oon jo ehtiny kuvitella ties mitä tiistaiksi... Pöhköä. Parempi unohtaa kaikki sormusjutut tyystin, kun tuskinpa mieheni sellaista yllätystä sentään kaavailee. Mut lupaan kertoa teille heti, mikä se yllätys oikein loppujen lopuksi oli.
Oi, pakko painua pehkuihin, että jaksaa taas huomenna nousta ennen kuutta töihin. Aurinkoista ja kesäistä viikon alkua kaikille, toivottavasti saadaan pian muitakin kuin tädin vierailu-uutisia tähän ketjuun!
Kk, pahoittelut menkoista!!!!! Ymmärrän hyvin, ettei esikoinen siinä mielessä "lohduta", jos ja kun pikkukakkosen kaipuu on kova. Ehkä ihmisten on vain vaikeampi tajuta, ettei vauvakuume välttämättä laannu ensimmäisen lapsen synnyttyä, vaan saattaa jopa pahentua. En itse tiedä mitään tilastoja tms. pikkukakkosen saamisen vaikeudesta, mutta uskon kuitenkin vahvasti, että teille suodaan sellainen nyytti ennemmin tai myöhemmin! Ja luulis, et ainakin yksityisellä puolella pääsis tutkimuksiin samalla lailla kuin esikoista yrittäessä, jos vuosi on yritystä takana tuloksetta. Mut en oo kyllä yhtään varma eli korjatkaa ja täydentäkää viisaammat!
Viivi, minä ainakin luin tekstisi ja täytyy sanoa, että jotenkin siihen samaistuminen oli helppoa! En yhtään ihmettele, että olit tosi väsyny tollasen viikonlopun jälkeen. Musta on äärettömän ärsyttävää, jos miestä ei ytään häiritse kodin siivottomuus. Ja se se vasta ärsyttääkin, jos tyyppi ei vihjailuista huolimatta laita tikkua ristiin, vaan tosiaan töllöttää telkkaria tai notkuu netissä. Silloin mullakin palaa hihat! Eli sun reaktio oli mun mielestä täysin ymmärrettävä, Viiviseni
Toivottavasti saatte asiat sovittua ja miehesi tarttuu moppiin jatkossa hanakammin.Meillä oli ihana viikonloppu, syötiin hyvin ja vietettiin paljon aikaa yhdessä. Pupuiltiin ja nautittiin toistemme seurasta. Tuntuu, että rakastuin mieheeni entistä syvemmin tän viikonlopun aikana
Meillä on seurustelun vuosipäivä tiistaina ja mieheni lupaili jotain yhteistä lahjaa meille kahdelle.... Se paljastaa lahjan kuulemma vasta tiistaina... Piinaavaa! En osaa yhtään arvata, et mikä se mahtais olla. Viikolla mies katteli jotain kultakaupan kuvastoa ja kyseli, millaisen kihlasormuksen haluaisin!!!! No, minä tietysti oon jo ehtiny kuvitella ties mitä tiistaiksi... Pöhköä. Parempi unohtaa kaikki sormusjutut tyystin, kun tuskinpa mieheni sellaista yllätystä sentään kaavailee. Mut lupaan kertoa teille heti, mikä se yllätys oikein loppujen lopuksi oli. Oi, pakko painua pehkuihin, että jaksaa taas huomenna nousta ennen kuutta töihin. Aurinkoista ja kesäistä viikon alkua kaikille, toivottavasti saadaan pian muitakin kuin tädin vierailu-uutisia tähän ketjuun!