vuoden ikäinen vauva viikoksi hoitoon

Kaikki palstat on täynnä ainoastaan niitä mammoja jotka hoitaa lapsiaan ensimmäiset kolme vuotta kotona peiton alla ettei vaan kukaan tutustu kehenkään muuhun kuin omaan äitiin ja ehkä vähän isään...on maailman loppu jos lapsi tapaa isovanhempiaan tai on heillä hoidossa, sehän ei tule kysymykseenkään. Mä en yhtään ihmettele miten maailmassa on niin paljon sekopäisiä ihmisiä kun lapsesta saakka tehdään ääliöitä....eikä opita minkäänlaista sosiaalista olemista. Enkä tarkoita että lapsi/vauva täytyy heti työntää hoitoon laitokselta tullessaan, mutta jotain rajaa näihin että en jättäisi edes kaksvuotiasta yhdeksi yöksi kun ei pärjää ilman äitiä...

Sori, vähän oli pakko avautua vaikka ehkä hieman sivusikin.

Mä ainakin lähden mieheni kanssa ensi kuussa nauttimaan pitkästä viikonlopusta euroopan ihanaan metropoliin ja jätän hyvillä mielin 8kk vanhan lapsukaisen muutamaksi yöksi mummolaan...joka on pienestä pitäen tullut lapselle tutuksi. Ikävähän äidille tulee, mutta mielelläni hoidan myös parisuhdetta ja nautin hetken omasta ajasta.... =)=)=) Toiset ne osaa nauttia elämästä ja toiset ei... =)=)

Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas

Nää eivät ole toisiaan poissulkevia. Viikko hoidossa, loput 51 viikkoa vanhempien kanssa...?

No kun kirjoitit, että toiset osaa nauttia ja toiset ei, niin ajattelin, että tarkoitit, että ne ei osaa lainkaan nauttia elämästä, ketkä on "vaan" lasten kanssa

 

Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas

lukisit edes koko ketjun. Tästä on jo puhuttu että vaikka joku lähtis viikonlopuks eurooppaan ilman lapsia niin ei se tarkoita ettei sellainen ihminen nauttisi elämästä lapsensa kanssa loput 363 päivää vuodesta. Hohhoijjaa

:flower:
Meillekin jäi sinä vuonna 358 päivää nauttia maailman ihanimpien lasten seurasta, vaikka käyntiinkin häämatkalla ihan vaan kahdestaan.

Saan nauttia lasteni seurasta (ja lapset mun ihanasta seurastani ) ihan joka päivä, koko päivän. En usko, vaikka kuinka väitätte että mun lapset kärsi niistä seitsemästä päivästä kun en ollut paikalla.

 

Tyypit sanoo, ettei ikinä saa noin pientä jättää viikoksi vaikka mummille. Mutta sitten omat tenavat on päivähoidossa joka päivä...

 

Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas

lukisit edes koko ketjun. Tästä on jo puhuttu että vaikka joku lähtis viikonlopuks eurooppaan ilman lapsia niin ei se tarkoita ettei sellainen ihminen nauttisi elämästä lapsensa kanssa loput 363 päivää vuodesta. Hohhoijjaa

Niin luinkin ja pointti oli se, että turha väheksyä toisten elämästä nauttimista lastensa kanssa, VAIKKA ne ei lähdekään mihinkään eurooppaan Eli varmasti ihan yhtä lailla voin nauttia elämästäni, vaikken mihinkään haluakaan ilman lapsia

mutta on asiallista väheksyä muita äitejä kommentein että sä et välitä lastesi seurasta kun lähet ilman niitä viikon lomamatkalle?

 

Ei välttämättä mikään ylpeilyn aihe... se, että lapsi ikävöi äitiä tai erottaa äidin muista aikuisista on merkki hyvästä kiintymyssuhteesta.

Meidän kolmelle lapselle on aina kelvannut sekä isi että äiti. Paitsi tissin tarpeessa ei isi kelvannut, mutta muuten kyllä.

Ja olen siitä todella ylpeä!

Mä olen möskin ylpeä siitä, että meillä myös isi on saanut rakennettua lastensa kanssa erittäin hyvän kiintymyssuhteen.
Se ei nimittäin sulje pois hyvää kiintymyssuhdetta äitiin.

Ei se ole mikään laissa kirjoitettu juttu, että lapsella tulee olla läheinen kiintymyssuhde AINOASTAAN ÄITIIN

 

Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas

lukisit edes koko ketjun. Tästä on jo puhuttu että vaikka joku lähtis viikonlopuks eurooppaan ilman lapsia niin ei se tarkoita ettei sellainen ihminen nauttisi elämästä lapsensa kanssa loput 363 päivää vuodesta. Hohhoijjaa

Niin luinkin ja pointti oli se, että turha väheksyä toisten elämästä nauttimista lastensa kanssa, VAIKKA ne ei lähdekään mihinkään eurooppaan Eli varmasti ihan yhtä lailla voin nauttia elämästäni, vaikken mihinkään haluakaan ilman lapsia

mutta on asiallista väheksyä muita äitejä kommentein että sä et välitä lastesi seurasta kun lähet ilman niitä viikon lomamatkalle?

No mä en ole väheksynyt kyllä ketään eikä ole asiallista. Mutta edelleenkin voin ihan vilpittömästi sanoa, että todellakin nautin elämästäni noiden lasteni kanssa.

 

No mä en ole väheksynyt kyllä ketään eikä ole asiallista. Mutta edelleenkin voin ihan vilpittömästi sanoa, että todellakin nautin elämästäni noiden lasteni kanssa.

No siltä kommenttisi vähän kuulosti ja niin moni muu on täällä toitottanut. Mutta hyvä niin.

 

Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas

lukisit edes koko ketjun. Tästä on jo puhuttu että vaikka joku lähtis viikonlopuks eurooppaan ilman lapsia niin ei se tarkoita ettei sellainen ihminen nauttisi elämästä lapsensa kanssa loput 363 päivää vuodesta. Hohhoijjaa

Niin luinkin ja pointti oli se, että turha väheksyä toisten elämästä nauttimista lastensa kanssa, VAIKKA ne ei lähdekään mihinkään eurooppaan Eli varmasti ihan yhtä lailla voin nauttia elämästäni, vaikken mihinkään haluakaan ilman lapsia

mutta on asiallista väheksyä muita äitejä kommentein että sä et välitä lastesi seurasta kun lähet ilman niitä viikon lomamatkalle?

No mä en ole väheksynyt kyllä ketään eikä ole asiallista. Mutta edelleenkin voin ihan vilpittömästi sanoa, että todellakin nautin elämästäni noiden lasteni kanssa.

Ja hekö ei nauti, jotka joskus vie lapset yöhoitoon? Vaikka sen oman loman vuoksi.

 

Minä en jaksa millään ymmärtää miksi pitää olla niin itsekäs, että on jätettävä tuon ikäinen hoitoon noin pitkäksi ajaksi. Onko se tosiaan niin vaikeaa olla reissaamatta muutamaan vuoteen tai sitten lähteä reissuun lasten kanssa? Kukaan ei varmasti voi väittää, että parasta lapselle on olla erossa viikko vanhemmistaan. Minusta vanhempana pitää kuitenkin ajatella sitä lapsen parasta. Parisuhdetta voi hoitaa kotosalla tai viikonlopun/parin päivän aikana jossain kylpylässä vaikka.

 

Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas

lukisit edes koko ketjun. Tästä on jo puhuttu että vaikka joku lähtis viikonlopuks eurooppaan ilman lapsia niin ei se tarkoita ettei sellainen ihminen nauttisi elämästä lapsensa kanssa loput 363 päivää vuodesta. Hohhoijjaa

Niin luinkin ja pointti oli se, että turha väheksyä toisten elämästä nauttimista lastensa kanssa, VAIKKA ne ei lähdekään mihinkään eurooppaan Eli varmasti ihan yhtä lailla voin nauttia elämästäni, vaikken mihinkään haluakaan ilman lapsia

mutta on asiallista väheksyä muita äitejä kommentein että sä et välitä lastesi seurasta kun lähet ilman niitä viikon lomamatkalle?

No mä en ole väheksynyt kyllä ketään eikä ole asiallista. Mutta edelleenkin voin ihan vilpittömästi sanoa, että todellakin nautin elämästäni noiden lasteni kanssa.

Ja hekö ei nauti, jotka joskus vie lapset yöhoitoon? Vaikka sen oman loman vuoksi.

No mun vastaus oli tuohon, että "toiset osaa nauttia elämästä, toiset ei"-jonka kirjoittaja oli vienyt lapset hoitoon päästäkseen reissuun...

 

No mä en ole väheksynyt kyllä ketään eikä ole asiallista. Mutta edelleenkin voin ihan vilpittömästi sanoa, että todellakin nautin elämästäni noiden lasteni kanssa.

No siltä kommenttisi vähän kuulosti ja niin moni muu on täällä toitottanut. Mutta hyvä niin.

Niin mikä mun kommentissa? Se oli vastaukseksi siihen, että ihan oikeasti toiset voi nauttia lasten kanssa olemisesta niin paljon, eikä pysty nauttimaan matkoista ym. ilman lapsia. En ymmärrä, mitä siinä väheksyin.

 

No mä en ole väheksynyt kyllä ketään eikä ole asiallista. Mutta edelleenkin voin ihan vilpittömästi sanoa, että todellakin nautin elämästäni noiden lasteni kanssa.

No siltä kommenttisi vähän kuulosti ja niin moni muu on täällä toitottanut. Mutta hyvä niin.

Niin mikä mun kommentissa? Se oli vastaukseksi siihen, että ihan oikeasti toiset voi nauttia lasten kanssa olemisesta niin paljon, eikä pysty nauttimaan matkoista ym. ilman lapsia. En ymmärrä, mitä siinä väheksyin.

hei luepa kommenttisi uudestaan vaikka ääneen... :

" Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas "

....toiset osaa..... ihan lastensa kanssa... kuin SINÄ SIELLÄ METROPOLEISSAS.

Kyllä täällä vittuilu erotetaan. Ei tosiaan ollut mikään viattoman neutraali vastaus.

 

Minä en jaksa millään ymmärtää miksi pitää olla niin itsekäs, että on jätettävä tuon ikäinen hoitoon noin pitkäksi ajaksi. Onko se tosiaan niin vaikeaa olla reissaamatta muutamaan vuoteen tai sitten lähteä reissuun lasten kanssa? Kukaan ei varmasti voi väittää, että parasta lapselle on olla erossa viikko vanhemmistaan. Minusta vanhempana pitää kuitenkin ajatella sitä lapsen parasta. Parisuhdetta voi hoitaa kotosalla tai viikonlopun/parin päivän aikana jossain kylpylässä vaikka.

No, mähän en voi muista puhua, mutta itse matkustellemme äärimmäisen harvoin..nyt kuitenkin on takana kaksi viikon reissua ilman lapsia kahtena viime vuotena...ja tänä vuonna esikoinen sanoi, että meidän pitää lähteä taas sinne Lontooseen koska hän haluaa mummille viikoksi. Kuopus höpöttää alvariinsa menevänsä mummille yökylään...mutta kai meillä on asiat sitten niin huonosti, että. Tiedossa tai luvassa ei ole mitään matkoja seuraavaan öööö vuoteen. Ja jos joskus mennään niin haluan lapset mukaan. =)

 

No mä en ole väheksynyt kyllä ketään eikä ole asiallista. Mutta edelleenkin voin ihan vilpittömästi sanoa, että todellakin nautin elämästäni noiden lasteni kanssa.

No siltä kommenttisi vähän kuulosti ja niin moni muu on täällä toitottanut. Mutta hyvä niin.

Niin mikä mun kommentissa? Se oli vastaukseksi siihen, että ihan oikeasti toiset voi nauttia lasten kanssa olemisesta niin paljon, eikä pysty nauttimaan matkoista ym. ilman lapsia. En ymmärrä, mitä siinä väheksyin.

hei luepa kommenttisi uudestaan vaikka ääneen... :

" Tai sitten toiset osaa nauttia elämästä ihan lastensa kanssa eikä yhtään sen vähempää kuin sinä siellä euroopan metropoleissas "

....toiset osaa..... ihan lastensa kanssa... kuin SINÄ SIELLÄ METROPOLEISSAS.

Kyllä täällä vittuilu erotetaan. Ei tosiaan ollut mikään viattoman neutraali vastaus.

No luepa itse tuo kommentti uudelleen, mihin vastasin. Toiset osaa ja TOISET EI, siksi laitoin noin, kun ei siihen oikeasti mitään metropoleja tarvita. Enkä tod. vittuillu, vaan vittuunnuin siitä, että elämästä ihan vaan pelkästään lasten kanssa ei vois muka nauttia, ihan "viattoman neutraalisti"...

 

Mä olin 1-vuotiaana viikon isovanhempieni luona hoidossa, kun vanhempani olivat lomamatkalla. Alunperin heidän piti ottaa minutkin mukaan, mutta suunnitelmat muuttuivat. Vanhemmillani oli kova ikävä matkan aikana ja olin reagoinut melko voimakkaasti matkan jälkeen, "kostanut" vanhemmilleni "hylkäämisen" jne. Sen jälkeen eivät jättäneet minua tai pikkuveljeäni ikinä noin pitkäksi aikaa hoitoon.

 

Juu, nyt ei ollutkaan kyseessä "kenellä on ollu rankimpaa" kisa. Ei tossa sanottu että se ei eriasia, toistuvat hylkäämiset ja kerran tapahtuva hylkääminen. Ton pointti oli se ympäristö KYLLÄ YHDESTÄ KERRASTA lapsen luottamus vanhempaan horjuu, tottahan toki, yhtäkkiä vanhemmat katoaa, lapsi ei tiedä palaavatko, ja koska palaavat. Sama asia molemmissa tapauksissa (huostaanotettu ja ei) toisessa se vaan on toistuvaa.

Ja mä painotan edelleen siihen, että lapsi ei kummassakaan tapauksessa tiedä missä vanhemmat on. Vai ovatko he sairaalassa tai lomalla. Lapsen tunteista tässä koko ajan puhutaan.

Niin puhutaankin. Ja mähän jo sanoin, että se viikon lomareissu tuskin lasta pysyvästi traumatisoi, mutta empatian puute vanhemmissa saattaa aiheuttaa ongelmia. Empatian puutteesta kielii just sellanen "no mutta eihän se siitä traumatisoidu"-asenne. Äiti joka joutuu vasten tahtoaan esim sairauden takia eroon pienestä lapsestaan usein pyrkii korvaamaan menetetyn ajan ja luomaan suhdetta perusteellisemmin kun äiti jonka mielestä lapsen tunteilla ei ole mitään väliä ku vanhemmat haluaa lomalle ilman pentujansa.

 

Minkähän takia lasta ei oteta reissuun mukaan? Meillä 1vee oli mukana perheen Espanjan matkalla,ja nautti kovin!
Ehkä on liioiteltua sanoa viikon eron jättävän pysyvät traumat,mutta kyllä eroa lapsi voi oireilla pitkäänkin temperamentistaankin riippuen.

 

Kukin tavallaan, mä en noin pitkäksi ajaksi jättäisi mein 2v ja 4v.

 

En missään nimessä veisi, en itseni enkä lapsen takia. Omani oli 1v5kk kun oli ekan kerran yhden yön yökylässä. Nyt poika on 3.5v. ja ensi kuussa menee mummilaan kaheksi yöksi ja vajaaksi kolmeksi päiväksi kun me tehään miehen kanssa kahenkeskinen reissu. Eka kerta noin pitkä aika erossa. Uskon että pärjää vaikka hiukan ikävä tuliskin. En kyllä pitemmäksi aikaa jättäs vieläkään, tuo on ihan maksimi. 3 etelänreissu ollaan pojan kanssa tehty, ei kertaakaan ole käyny mielessäkään että jättäisin hänet pois lomamatkalta.

 

Mä en ikinä vois jättää. En jättäis viikoksi ees meidän 3v ja 6v lapsiakaan.

kun lapset ei pärjää tosielämässä! Hirveetä pumpulipaapomista!!!!

En oo minäkään aikanani ollut koskaan viikkoa hoidossa missään, en koko lapsuusaikanani, ja hyvin oon pärjänny elämässä. Uskon, että omanikin pärjäävät. Ja mä uskon tässä asiassa enemmän lastenpsykologeja, jotka sanoo, että vuoden vanhalle on haitaksi olla noin pitkä aika vanhemmista erossa, kuin sua jonka ajatusmaailma on kyllä perin erikoinen.

Sä siis väität, että jos joudut viikoksi sairaalaan sun lapsista tulee köpöjä, koska sä et hoitanu niitä 24/7 siihen asti ku täyttivät 18v.. ?

No eihän niistä köpöjä tuu kun jos olisin viikon sairaalassa niin niiden isä hoitaisi niitä sen aikaa. On hieman eri asia kuin se, että kumpikin vanhempi on poissa kuvioista. Ei niiden tarvi olla äitinsä kanssa koko aikaa, isä on yhtä hyvä ja yhtä tärkeä hoitaja. Niin eikä niiden tarvi olla 24/7, meidänkin lapset päiväkodissa vaikka pienempi vasta 2v. en oikein ymmärtäny miten tuo sun kysymykses liittyy siihen, että vanhemmat lähtee yhdessä ulkomaille viikoksi eivätkä ota lasta mukaansa. Tilannehan on ihan eri.

No mitä jos joillekkin lapsille myös se mummo on yhtä tärkeä, kuin vanhemmat ja mummo päivittäin mukana lapsen elämässä? Silti ei voi antaa mummun hoitaa edes sen lapsen omassa kotona? Perustele mulle miten tämmönen kaava ei onnistu ilman, että se lapsi jonku trauman?

voit kysyä sitä lastenpsykologeilta ja -psykiatreilta. En mä usko, että ne turhan takia sanovat, että lapsi voi olla vanhemmistaan erossa niin monta yötä kuin on ikävuosia. Eli 1vuotias yhden yön, ei viikkoa.

Eri asia on, jos mummo asuu samassa taloudessa ja on näinollen samaa perhettä ja jatkuvasti läsnä lapsen elämässä. silloin ymmärrän jotenkuten että jätetään. Samoin mulla ei oo mitään sitä vastaan että toinen vanhemmista lähtee toisen jäädessä hoitamaan lasta.

Erittäin hyvä pointti tämä jälkimmäinen, peesaan. On meilläkin mummi paljon vajaa 1 -vuotiaan lapsen elämässä ja vielä enemmän jatkossa kun muutetaan samalle paikkakunnalle. Ei silti tulisi mieleenkään lähteä matkalle viikoksi miehen kanssa. Ei, vaikka häämatka on meilläkin tekemättä.

Joku myös kritisoi tuon reissun kritisoijia sillä että monella on omat taaperot päivisin päivähoidossa, mutta onhan se täysin eri asia olla muutama tunti päivällä hoitopaikassa, kun viikko putkeen ilman vanhempia!

 

Tyypit sanoo, ettei ikinä saa noin pientä jättää viikoksi vaikka mummille. Mutta sitten omat tenavat on päivähoidossa joka päivä...

Tätä mäkin jäin miettimään. Mä olen lasteni kanssa koko ajan eikä mulla ollut tiukkaa olla viikon häämatkalla kun lapset olivat 1,5 v ja alle 3 vuotta. Lapset nauttivat isovanhempien seurasta ja kaikki oli mennyt todella hyvin. itsellä alko viimeisinä päivinä olla vähä ikävä, mutta pystyttiin kyllä nauttimaan ikimuistoisesta häämatkasta :heart: Mulla omat vanhemmat on reissanneet pari kertaa vuodessa kaksi ja ollaa aina oltu sisarusten kanssa isovanhemmilla hoidossa enkä ole koskaan kokenut olevani hylätty

 

Laitoin aivan samasta syystä 13kk ikäisen vauvani mummolle hoitoon viikoksi tai mummo tuli meille hoitamaan. Mutta se oli virhe. Loma meni itkua tihrustaessa, niin kova ikävä oli pikkuista. Hyvin olivat pärjänneet mutta minulle se oli ainakin kamalaa ja luulen että vauvakin oli suruissaan ollut. En ikinä enää tekisi niin.

Siinäpä se, ollaan vielä niin kiinni toisissaan ettei tunnu hyvältä olla erossa. Äitinä sentään tietää että tulee pian takaisin mutta 1v ei sitä mitenkään ymmärrä, ja hätä on suuri kun muutenkin kehityksellisesti on vaiheessa jossa kokee eroahdistusta koska vasta nyt ymmärtää ettei äidin apu aina välttämättä ole saatavilla. Kehitysvaiheeseen liittyvä eroahdistus rauhoittuu kun lapsi tuntee että äiti ei minnekkään häviä. Päivähoidon aloitus ja muut erot hankaloittavat tilannetta tässä iässä siksi niitä myös kannattaisi välttää.

 

Tyypit sanoo, ettei ikinä saa noin pientä jättää viikoksi vaikka mummille. Mutta sitten omat tenavat on päivähoidossa joka päivä...

No mun mielestä ainakin on vissi ero siinä onko lapsi erossa vanhemmista viikon putkeen vai 9 tuntia kerrallaan... en mä päiväkotiinkaa viikoksi lasta jättäis.

 

Tyypit sanoo, ettei ikinä saa noin pientä jättää viikoksi vaikka mummille. Mutta sitten omat tenavat on päivähoidossa joka päivä...

No mun mielestä ainakin on vissi ero siinä onko lapsi erossa vanhemmista viikon putkeen vai 9 tuntia kerrallaan... en mä päiväkotiinkaa viikoksi lasta jättäis.

Ahaa mutta sillä ei ole sitten mitään eroa jos lapsi on 51 viikkona matkustajaäidin kanssa 24/7 ja toinen äiti näkee lastaan hereillä vain pari tuntia päivässä?

 

Inhottava kyttääjä ja seläntakana (ainakin anonyyminä netin keskustelupalstalla) paskanpuhuja. Ei kuulu sinulle, kuinka pitkäksi aikaa kaverisi jättävät lapsen hoitoon. Katkaise vaikka yhteydenpito ystävääsi, jos sinulle on niin vaikeaa kunnioittaa hänen ratkaisujaan sekä ystäväsi yksityisyyttä. Teet siten palveluksen ystävällesikin.