vuodatusta...

ajattelimpa tänne vuodattaa vähän kaikki tunteita, eiks tää sitä varten oo? '
eli mulla on vajaa puoltoista vuotinen tyttö, jonka isän kanssa seurustelin muutamia kuukausia, mutta raskaaksi kun tulin hän lähes samantien jätti minut, ja oikein tekstiviestillä.. ja ikää hänellä yli 30v.. sen jälkeen ei olla oltu oikeestaan missään tekemisissä.. vaadin kuitenkin isyystestit ja paperille nimet, sillä mun mielästä lapsella oikeus "isään" vaikka eihän isää ole kiinnostanut tähän mennessä ainakaan koko lapsi. se mua vaan ärsyttää kun täällä jossain luin kun jonkun tälläsen "täydellisen" miehen uus nainen valitti kun hänen miestään on kamala nainen huijannut, väittänyt syövänsä pillereitä vaikka ei syö, niin onkohan kellekkään koskaan tullut mieleen että tämä mies voikin olla se joka valehtelee kaikille? minulla nimittäin tällänen tilanne, että en todellakaan väittänyt pillereitä syöväni, ja kaikki ehdotukset ehkäsystä tulivat minu puoleltani, niin nyt hän on tälläisen kivan tarinan sukulaisilleen ja ystävilleen keksinyt (ja juuri sille uudelle naiselle..) että minä hommauduin raskaaksi. joten kaikki siis vihaavat ja syyttävät minua, ja hän on se kamalan naisen huijaama "reppana" ..ja eihän tietenkään kukaan oletakaan hänen olevan lapsen kans tekemisissä, kun eihän hän sitä tahtonut.. aika kätevää hänelle ! eikä kyllä tunnu mukavalta minusta.. mutta silti tuo idiootti ei minun päästäni häviä, ei millään, eli vaikka hän ei meidän elämään kuulu niin kuuluu kuitenkin. joka päivä häntä mietin ja harmittelen. varsinkin sitä miten ihmeessä tälläisen asian voi selittää lapselle.. ja onko hänen "elämänsä pilalla" yms yms.. onko kellään mitään ideaa miten saisin nämä samat ja ikuiset "levyt" päässäni pysäytettyä.. kun eihän näille asioille minkään tee ja hulluksi vaan tulee kun miettii päivästä toiseen.. psykologillakin käyn, mutta jotenkin epäilyttää ettei siitä hyötyä.. ei kemiat kohtaa sen naisen kanssa niin sellaselle vaikea puhua.
ja tämä koko homma täysin tuhonnut mun uskon miehiin, varsinkin kun ne muutamat lyhkäset jutut mitä tässä ollut, ovat loppuneet alkuunsa. usko jo mennyt että aina tulen yksin olemaan..

mutta hos joku tästä vuodatuksesta nyt selvää sai niin hyvä juttu!

ja hyvät uudet vuodet kaikille, joka tapauksessa

 

Juu, on harmillista olla syytettynä jostakin, mitä ei ole tehnyt eikä pääse edes puolustautumaan. On saanut tuomion siis teosta, jota ei ole tehnyt eikä anneta mahdollisuutta puolustautua = kertoa omaa osuuttaan ja omaa totuuttaan tapahtuneisiin.
Se on väärin, se harmittaa.

Mutta sinä tiedät totuuden !!

Joudutko olemaan näiden ihmisten kanssa tekemisissä? Pieni paikkakunta?
Yksi vaihtoehto on, että kirjoitat heille kaikille samanlaisen kirjeen. Kerrot kirjeen alussa että lähtetät saman kirjeen useammalle (ehkä nimet) ja että kirjoitat sen siksi, että olet kuullut, että sinusta levitellään perättömiä juttuja ja haluat oikaista ne, koska on väärin tulla syytetyksi asioista joita ei ole tehnyt... jne.
Kirjeen pitäisi olla asiallinen ja aika lyhyt, faktatietoa eli ei mitään tunnejuttuja, kovinkaan paljon.

Kirje saattaa saada asian kuntoon tai sitten se saa aikaan vielä isomman hälyn.

Toinen vaihtoehto on että annat asian olla ja lakkaat välittämästä: sinä tiedät totuuden ja se on tärkeintä !

Pystytkö vaihtamaan terapeuttia?? Yleensä se pitäisi olla mahdollista. Jos ja kun löytyy hyvä terapeutti ja hyvä terapiasuhde, se auttaa älyttömästi.

Kuulostaa että olet pahasti katkeroitumassa tai katkeroitunut, jumissa omassa elämässäsi ja tässä väärä syytös -asiassa.

Siitä pitäisi päästä eteenpäin ja ohi.
Tämä on sinun elämäsi, ja enemmän kuin isättömyyttä lapsi kärsii siitä, että sinä olet kiinni tässä miehessä ja näissä ihmisissä, että ajattelet heitä joka päivä, että olet katkertoitunut, että sinä koet vajeena sen isättömyyden.

Ei lapsi kaipaa semmosta mistä ei mitään tiedä. MIehen mallia hän näkee ja saa ja ammentaa muista aikuisista miehistä, joita varmaan elämässään kohtaa.
Lapsen koti on vanhempien parisuhde, sanotaan. Jos se on hyvä, lapsellakin on hyvä olla.
Sinun tapauksessasi lapsen koti on se sinun oma tasapainosi. Jos voit hyvin, olet onnellinen, tyytyväinen elämääsi, tasapainossa, vapaa menneisyyden asioista yms., lapsikin voi hyvin ja on onnellinen.

Se, että tässä on sinun elämäsi tarkoittaa myös sitä, että olet vapaa - sinulla on mahdollisuus tehdä päätöksiä ja ratkaisuja - vaikuttaa elämääsi. Muutto, opiskelu, työ, kotona olo, toinen tai uusi suhde tai sitten ei, näiden suhteen lapsi ei ole este, vaan järjestelykysymys, asennekysymys.

Sinulla on toki velvollisuuksia vanhempana lasta kohtaan, ja yksi niistä on se että irtaudut vanhasta kaunasta, jotta lapsella olisi hyvä olla, katsot mitä hyvää sinulla on elämässä tänä päivänä, tässä hetkessä ja siirrät katseesi tulevaisuuteen.
Selkä edellä on hankala mennä eteenpäin - tarkoittaa, että jos koko ajan tuijotat vanhoja asioita ja pyörität epäkohtia mielessäsi, katsot taaksepäin, menneeseen, ja jotta voisit mennä eteenpäin kohti parempaa elämässäsi, pitäisi katsoa eteenpäin...

Prosessi ei tapahdu viikossa eikä kahdessa, mutta vuodessa sentään ainakin.
Lapsi ei kärsi isättömyydestä, paitsi jos sinä koet sen vajeena ja hoet sitä lapselle tai lapsen kuullen muille ihmisille.