Voiskos palstan miehet vähän valottaa miesten sielunelämää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HippuTAR
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun mies on tunteellisempi kuin minä, ja osoittaa tunteensa herkemmin kuin mä. Puhuu melkein joka päivä kuinka mä ja lapset ollaan hänelle tärkeitä.
Olen tunteellinen myös, mutta mieheeni verrattuna olen melkeimpä kylmäkiskoinen. Tai no tunteita mäkin tuon esille: negatiivisten tunteiden esilletuonti on mulle vähän liian helppoa...:D

Samoin...mä olen se putkiaivo ja mies se herkkä ja käytännöllinen osapuoli.
 
Anteeksi nyt, että taas puutun asiaan, joka ei pätkääkään minulle kuulu, mutta jos luet HippuTARin kysymyksen ja tuon vastauksesi huomaat, ettet
a) vastannut kysymykseen ja
b) itseasiassa vahvistat avauksessa esitettyä teoriaa.

Toki se että nainen rakastaa, ei ole täysin yksi yhteen = pillunsaanti, mutta loogisesti kyse on samasta asiasta. HippuTAR kysyi, riittääkö miehelle se, että saa harrastella omia juttujaan ja saa pillua, minusta logiikkanuoleltaan samanarvoinen asia on, että saa harrastella omia juttujaan ja vaimo tykkää (ja saa pillua joskus.)

Mutta HippuTAR kysyi miesten tunteista ja miesten rakkaudesta ja ei, siihen sinä et vastannut ollenkaan.

HippuTAR kysyi: "Ja voiko mies olla ihan onnellinen kunhan saa elää niinku tykkää (ja saa pillua) vaikka ei rakastaisi puolisoaan?" Minä vastasin "En ainakaan minä voisi olla." Mikä tässä on epäselvää? En voisi olla onnellinen, jollen rakastaisi puolisoani, vaikka nauttisin täysihoidosta luontaiseduin. Tarkensin, että vastarakkauttakin on saatava, eli pelkkä yksisuuntainen tunneside ei riittäisi minulle.
 
Mies on aina kylmä ja kova, vailla minkäänlaisia tunteita. Tunteellinen mies on jollain tavalla sairas. Miehen ainoa funktio on lisääntyä mahdollisimman monen naisen kanssa. Kaikki muu on elämässä turhaa, paitsi ehkä kalastus ja kaljanjuonti - mielellään yhdistettynä.

Eikö näitä asioita opetettu sinulle jo ala-asteella? Samalla kun opetettiin varomaan ja välttämään miehiä.
 
En olisi onnellinen, jos en rakastaisi ja en olisi rakastettu. Olen parhaimmillani, kun koen vahvan tunnesiteen, läheisyyttä ja yhteen kuuluvuutta. Kerron tunteistani vaimolle päivittäin.

Ilman rakkautta olisin onneton. Jos en tuntisi rakkautta niin minusta puuttuisi suuri pala. Tunnen, että pelkästään rakkaus riittää voittamaan kaikki esteet. Kun rakkautta on niin on aivan sama mitä eteen tulee, kaikesta selvitään.

Pelkkä reikä ei riittäisi minun onnellisuuteen, en haluaisi edes paneskella, jos yhtälöstä puuttuisivat tunteet. Toisaalta olen herkkä ihastumaan ihmisiin. Kaikenlaisiin ihmisiin. Ihastumiset ovat aikaisemmin vaikeuttaneet elämääni, mutta nykyään tunnistan tunteeni paremmin ja saan niistä valtavasti energiaa.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Mä monesti luulen miesten olevan tunteettomia, mutta tunteellisiakin näyttää kavereilla olevan. Itse en ole kovin moneen törmännyt, mustasukkaisiin kylläkin. Mutta kesken näiden epäilyjen muistan kuinka paljon miehet ovat tehneet rakkauslauluja, siis ei näitä nykyisiä ähpuhsxymamapannaan-hippareita vaan ihan oikeita lurituksia vuosia taaksepäin. Se saa miettimään hieman
Vaikka voihan siinäkin olla vain tietty määränpää...
 

Yhteistyössä