ei ole olemassa sellasta voimaa, joka sais mut muuttaan takasin äidin luo! kaikella kunnioituksella, äiti, mutta vain kuolleen ruumiini yli!!
En.
Asuin kyllä vanhempieni kanssa pari kk kun olin 25, ja toiset pari kk kun olin 26, silloin mieskin asui siellä =). Mutta yksiö tai kaksio, ja pysyvästi asuttaisiin yhdessä...ei kiitos. Naapurissa voisin asua, ja me itse asiassa asuttiinkin samassa kerrostalossa mun vanhempien kanssa 1½ v ajan, me viidennessä ja he kahdeksannessa kerroksessa, eikä kumpikaan häirinnyt toista, usein meni useampi päivä ettei nähty.
Anopin luo voisin muuttaa joksikin aikaa, itse asiassa haaveilen siitä että asuttaisiin siellä lasten kanssa 3 kk ensi kesänä/syksynä B)
Asuin kyllä vanhempieni kanssa pari kk kun olin 25, ja toiset pari kk kun olin 26, silloin mieskin asui siellä =). Mutta yksiö tai kaksio, ja pysyvästi asuttaisiin yhdessä...ei kiitos. Naapurissa voisin asua, ja me itse asiassa asuttiinkin samassa kerrostalossa mun vanhempien kanssa 1½ v ajan, me viidennessä ja he kahdeksannessa kerroksessa, eikä kumpikaan häirinnyt toista, usein meni useampi päivä ettei nähty.
Anopin luo voisin muuttaa joksikin aikaa, itse asiassa haaveilen siitä että asuttaisiin siellä lasten kanssa 3 kk ensi kesänä/syksynä B)
Keittiönoita
Voi olla, että jonain päivänä muutankin. Tosin en yksiöön enkä kaksioon vaan kolmioon. Meillä on sellainen sanaton sopimus ollut jo vuosikymmeniä, että systeri pitää huolen perheyrityksestä ja hoitaa tarvittavat kuljetukset (mulla kun ei ole ajokorttia) ja minä hoidan vanhempani muulla tavoin. tarvittaessa siis pakkaan matkalaukkuni, otan makuupussini sekä kannettavani ja siirrän luuni vanhempieni huusholliin. Niin kauan, kun mussa henki pihisee ja pystyn itse vanhemmistani huolehtimaan, he eivät joudu laitokseen. Vaikka se sitten vaatisi mun muuttamiseni heidän olohuoneensa sohvalle.
kinuski
Voisin ja haluaisin ehdottomasti. Tosin jo tämän meidän tavaramäärän takia ei mahduttais edes kaksioon, mutta muuten voisin asua äitini kanssa. Ja olen aina sanonutkin että otan äidin sitten meille kun se tulee niin vanhaksi ettei enää pärjää, ja isästä aika jättää. Isäni kanssa kestän just just mökillä muutaman viikon, vaikka silloinkin jo kiristelee.
Gluteus maximus
tuskin enää. Ainakaan lasten kanssa. Olisi se kivaa, että apua olisi lähellä, mutta en jaksaisi niitä samoja työpäiväkeskusteluja kuunnella kovin pitkään.
t ä t i
No en yksiöön tai kaksioon tässä elämäntilanteessa. Mutta mielelläni ottaisin äidin meille asumaan, eri asia on kestäisikö hän meidän huushollia alati..
naksu
En vois kuvitellakaan viikko kesämökillä saman katon alla riittää . Pidempi aika olis jo kidutusta.