V
vieras
Vieras
No ei mene. Omalta kohdaltani voin sanoa, että voi olla onnikin, ettei ole työpaikkaa odottamassa (pitempi juttu, joten jätän kertomatta).Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku Taikinaterapia:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Mikä on normielämää? Eikö se ole, että käy peruskoulun ja lukion, menee opiskelemaan yliopistoon, eroaa väkivaltaisesta suhteesta, tekee töitä, perustaa perheen uuden miehen kanssa, jatkaa opintoja jne.? Mitä se sitten on, jos ei normielämää?
Ja sori, mulle ei tulisi itselleni mieleenkään jäädä kotiäidiksi ns. tyhjän päälle. Mä en oikeasti vain muistanut, että valtaosa ei toimi samalla tavalla, ainakaan täällä.
M
metsänpeitto
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku Taikinaterapia:
Ei kaikki työpaikat ole enää olemassa, kun olisi palaamassa työelämään =)
Eikö arvon Teenlitku seuraa uutisia ja mitä tässä maassa tapahtuu?
Täällä ainakin nousi huimasti työttömyysprosentti kiitos sen, että läheinen sellutehdas suljettiin. Mun isä onneksi pääsi eläkkeelle, mutta monen piti hakia töitä muualta. Tällä paikkakunnalla on monesta firmasta porukkaa irtisanottu ja lomautettu.
On varmaan pikkuusen paremmat mahdollisuudet työllistyä siellä Jyväskylässä kuin täällä Teuvalla.
Täällä ainakin nousi huimasti työttömyysprosentti kiitos sen, että läheinen sellutehdas suljettiin. Mun isä onneksi pääsi eläkkeelle, mutta monen piti hakia töitä muualta. Tällä paikkakunnalla on monesta firmasta porukkaa irtisanottu ja lomautettu.
On varmaan pikkuusen paremmat mahdollisuudet työllistyä siellä Jyväskylässä kuin täällä Teuvalla.
M
M
Vieras
Teenlitku nyt on muuten vain perusvittumainen ja kaikkitietävä. Säälin oppilaitasi jos opettaja oikeasti olet.
Sanotaan vaikka nyt näin, että vaikka työttömyys onkin kasvanut (kyllä, seuraan maailmanmenoa ihan varmasti keskimääräistä palstalaista aktiivisemmin), niin ei nämä irtisanomiset ihan kaikkien kotiäitien kurjaa työllisyystilannetta (ei työpaikkaa, mihin mennä) selitä. Joukossa on kuitenkin aikamoinen määrä sellaisia, jotka eivät ole hankkineet koulutusta ja työpaikkaa ennen kotiinjäämistä.
D
dfdf
Vieras
Kun kerran ei ole tukiverkostoa tai sukulaisia pidättelemässä, niin vaihtaisin paikkakuntaa sellaiseen, josta löytyy paremmin töitä ja kerhoja lapsille. Samalla tutustuu myös muihin äiteihin. Lasten kautta saa helposti uusia tuttavia. Meidän tyttö on saanut päiväkodin aloitettuaan itselleen ystävän ja nyt olisi myös meidän vanhempien tarkoitus tutustua toisiimme, jotta voidaan järjestää lasten kyläilyt puolin ja toisin.
N
no
Vieras
olen elänyt noin , ja seurauksena oli minulla syvä masennus jonka hoitaminen vei vuosia. Tilanteeni oli myös todella vaikea, asuin esim eri paikkakunnalla kuin kaikki sukulaiseni. Ainoa asia mikä sai pinnistelemään, oli lapset. Puhu neuvolassa tilanteestasi, tärkeää olisi myös pyrkiä ihmisten ilmoille, eikä jäädä neljän seinän sisälle. Töitä olisi hyvä saada, sitä kautta minäkin sain itseluottamukseni takaisin ja asiat alkoi rullaamaan.
Yrittäisin nauttia elämästä ja hoitaisin lapsia kotona kotihoidontuen loppuun. Miettisin miksi sukulaiset eivät pidä yhteyttä, mutta eipä nuo aikuiskontaktit niin tärkeitä ole. Pitäisin kyllä huolta nettiyhteyden toimivuudesta ja käyttäisin kirjaston palveluja hyväkseni.
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku Taikinaterapia:
Anteeksi nyt vain, mutta on sitä elämää muillakin nähtynä. Mä en sentään ole noin mustavalkoonen, että kaikilla pitääs elämä mennä samalla tavalla. Eli siis ensin koulut ja sitten vasta lapsi.
Mä olen osan kouluusta käynyt ennen lasta ja käyn koulua lapsen jälkeen. Aivan kuten sä. Että mikä sä olet moittimaan ketään.
Silti sä olet empatiakyvytön.
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Jos mä en olisi saanut likkaa 24-vuotiaana, niin mulla tuskin olisi lasta ollenkaan. Mä olisin siitä äärettömän katkera. Ei auttaasi se, että on kyllä aikaa opiskella ja tehdä töitä.
J
juu
Vieras
tilanne olisi todella raskas. Minullakaan ei sukulaisista ole iloa, koska kaikkiin on välimatka pitkä, ja sama juttu ystävien kanssa, että asuvat kaukana.
Mies on mutta silti kotiäitiys oli raskasta, vaikka sai apua ja tukea miehestä. Mutta jos kerran ei ystäviä olisi eikä miestä eikä sukua apuna, niin pakkohan se olisi elää noin. Mitä vaihtoehtoja?
todennäköisesti minäkin yrittäisin mahdollisimman pian saada töitä tai opiskella tai jotain. Ihan rauhassa miettisin vaihtoehdot opiskelun ja työpaikan suhteen ja kävisin toimeen.
Mies on mutta silti kotiäitiys oli raskasta, vaikka sai apua ja tukea miehestä. Mutta jos kerran ei ystäviä olisi eikä miestä eikä sukua apuna, niin pakkohan se olisi elää noin. Mitä vaihtoehtoja?
todennäköisesti minäkin yrittäisin mahdollisimman pian saada töitä tai opiskella tai jotain. Ihan rauhassa miettisin vaihtoehdot opiskelun ja työpaikan suhteen ja kävisin toimeen.
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Mähän en ole moittinut ketään. Sanoin, että omasta arvomaailmastani käsin lähden siitä, että ihmisellä on työ- tai opiskelupaikka johon palata kotiäitivuosien jälkeen. Ja niin kuin todettu, tiedän kyllä, että poikkeamia tähän on monesta eri syystä. Joten mikä tässä nyt on ongelma - millä perusteella mä olen empatiakyvytön? (Silläkö, että sanon, että itse vastaavassa tilanteessa palaisin työelämään pikimmiten?)
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku Taikinaterapia:
No voihan helvetti.
Mullapa on kokopäiväinen työ, mutta määräaikainen sopimus.
Se sattuu päättymään vanhempainvapaani aikana, mikäli asiakas ei jatka toimeksiantosopimusta työnantajani kanssa.
En silti usko, että olisi kannattanut jättää lapset kokonaan tekemättä.
