Voinko vaatia käynnistystä??

[Tinii harmaana]

Rv 36+3 menossa ja kolme viikkoa sitten todettu raskaushepatoosi ja aloitettu läkitys. Aluksi kutinat pysyivät kurissa mutta nyt olen viimeisen viikon ajan juossut joka päivä päivystyksessä kun kutinat on taas pahentuneet ja arvot olleet koholla.

Viimeinen lääkäri sanoi että käynnistys näillä oireilla viimeistään rv 38, johon vielä kaksi viikkoa.

Mulla alkaa kuitenkin niin pää kuin kroppakin antamaan periksi ja haluaisin käynnistyksen kun rv 37 tulee täyteen, näin oli alunperin puhetta toisen lääkärin kanssa.
Meillä on esikoinen pian 1v5kk ja mies palaa huomenna lomalta töihin. Mulla on iso kasa lääkkeitä päivittäisessä käytössä ja olo on sen mukainen.

Vauvalla on hyvä painoarvio ja vahvat hengitysliikkeet.

Miten voisin vakuuttaa lääkärin etten enää vain yksinkertaisesta jaksa jatkuvia oireita ja niistä johtuvaa unettomuutta sekä olen TODELLA huolissani vauvasta joka varmaan on johtanut verenpaiden ja sykkeiden nousuun.

 

[Tinii harmaana]

Eikö kellään kokemusta murheellisesta loppuraskaudesta?

 

[hei]

Voithan sä vaatia. Eri asia, onnistuuko. Käynnistyskin on kuitenkin aina riski ja periaatteessa vauvalla on parempi olla kohdussa niin pitkään kuin mahdollista. Mutta niin... Lääkärin kanssa tämä tilanne on arvioitava, ei tähän maallikko voi sanoa mitään.

 

[vieras]

No eiköhän ne lääkärit paremmin tiedä, mikä vauvalle on hyväksi. Voihan sitä tietysti kaikkea vaatia, sitten näkee suostutaanko vaatimuksiin.

Kohtahan tuo kumminkin on ohi, koita kestää!

 

[Tarkse]

Kyllä vaatia voi, mutta ei sen perusteella tehdä käynnityspäätöstä.
Lääkäri tekee sen vauvan kunnon, ja labratuloten perusteella, tosi harvoin siihen vaikuttaa äidin mielipide millään tavalla.
Tsemppiä ja jaksamista, ei enää kauaa!! =)

 

[muksula]

on kokemusta ja tuskaisaa oloa viisi kertaa. aina vauvan on paree saada kasvaa kasvut loppuun, mutta jos itsellä huonoja oireita , voit vaatia käynnistystä, verenpaineen nousu on yksi kriteeri

 

[+]

37+0 on vielä kirppu. jos jaksat vaan olla, niin 38 viikkoon olis hyvä odottaa. yleensä hepatogestoosi vauvat synytvät ilmankäynnistyksiä aikasin. mutta lääkäri sen paremmin tietää. juttele lääkärin kanssa.

 

[vieras]

Minulla on TASAN sama tilanne!

Ottaa pannuun, kun lääkärit eivät tunnu tajuavan, että tässä ns kustaan jo omiin muroihin. Olen aivan loppu ja ihan siinä rajoilla, etten enää saa lasta synnytettyä saatikka jaksa sitä hoitaa. Esikoinenkin on raukkaparka ihan hunnigolla, kun miehen loma loppuu.

Onhan se toki vauvalle paras kasvaa siellä mahassa, mutta rajansa kaikella. Olen niin loppu, etten omin voimin pääse sohvalta ylös. Miten tässä sitten kahta lasta pitäisi jaksaa hoitaa, kun tilanteen annetaan vaan pahentua pahentumistaan?

 

[Tinii harmaana]

Kiitos vastauksista!
Hepatoosissahan lapsen ei todellakaan ole parasta olla masussa loppuun asti.
Esikoinen syntyi viime tipassa käynnistettynä rv 37+1 ja oli jo ahdingossa. Samat viikot lähenee, arvot nousee ja pelko kipuaa taivaisiin.

Eilen päivystyksessä alapaineet jatkuvasti 95-100 ja leposyke 120-130.

Jännä yhtälö kun pitäisi levätä mutta sellanen ei ole mahdollista. Lääkäri vain tuhahti että no sinun on vain hankittava apua. Mistä sitä apua saa, kaupan hyllyltäkö?! Neuvolassa sanoivat ettei ole resursseja apuun ja ilman miehen palkkaa ei laskuja maksella.

Mua niin pelottaa pienen puolesta
liikkeet on selvästi vähentyneet viimesen viikon aikana mutta lääkärin mielipide oli ettei vielä kiirettä. Niin oli viimeksikin ja kiire olikin todellisuudessa KOVA.

 

[Tinii harmaana]

Minulla on TASAN sama tilanne!

Ottaa pannuun, kun lääkärit eivät tunnu tajuavan, että tässä ns kustaan jo omiin muroihin. Olen aivan loppu ja ihan siinä rajoilla, etten enää saa lasta synnytettyä saatikka jaksa sitä hoitaa. Esikoinenkin on raukkaparka ihan hunnigolla, kun miehen loma loppuu.

Onhan se toki vauvalle paras kasvaa siellä mahassa, mutta rajansa kaikella. Olen niin loppu, etten omin voimin pääse sohvalta ylös. Miten tässä sitten kahta lasta pitäisi jaksaa hoitaa, kun tilanteen annetaan vaan pahentua pahentumistaan?

Voimia!!! :hug:
mä todellakin toivon että meille molemmille sattuis nyt empaattiset lääkärit jotka ei kattelis niinkään synnärin täynnä olevaa tilannettava vasn meidän vointia ja jaksamista..

 

[vieras]

Kiitos vastauksista!
Hepatoosissahan lapsen ei todellakaan ole parasta olla masussa loppuun asti.
Esikoinen syntyi viime tipassa käynnistettynä rv 37+1 ja oli jo ahdingossa. Samat viikot lähenee, arvot nousee ja pelko kipuaa taivaisiin.

Eilen päivystyksessä alapaineet jatkuvasti 95-100 ja leposyke 120-130.

Jännä yhtälö kun pitäisi levätä mutta sellanen ei ole mahdollista. Lääkäri vain tuhahti että no sinun on vain hankittava apua. Mistä sitä apua saa, kaupan hyllyltäkö?! Neuvolassa sanoivat ettei ole resursseja apuun ja ilman miehen palkkaa ei laskuja maksella.

Mua niin pelottaa pienen puolesta
liikkeet on selvästi vähentyneet viimesen viikon aikana mutta lääkärin mielipide oli ettei vielä kiirettä. Niin oli viimeksikin ja kiire olikin todellisuudessa KOVA.

Lääkäri on katsos JUMALA ja potilas/äiti ei tiedä mitään. Ihana asenne...

 

[J.t harmaana]

Täällä kanssayksi, joka tuskailee raskautensa kanssa. Huomenna alkaa rv 37 ja samalla on kokoarvio äitipolilla. Itsellä ei siis hepatoosia, mutta alavatsa ja nivunen tutkimuksen alla, koska siellä tod.näk. tyrä ja vatsalihasrepeämä. Kirurgi suositteli sektiota ja huomenna sitte alan taistella siitä,että saisin sen mahdollisimman äkkiä. Elokuusta asti ollut sellaista,etten ole päässyt liikkumaan, pystynyt kantamaan/nostamaan mitään. Öitä en saa nukuttua tuon nivuskivun takia jne. Itse oon ihan loppu, vajaa 4-vuotias esikoinen on ihan loppu, kun äiti ei pysty mitään tekemään, en oo pojan kanssa ollut ees ulkona ties koska, onneks mies hoitaa nää asiat. Toivotaan parasta, että vauvan tila huomioiden, myös meidän äitien vointia kuunneltais.

 

[Tinii harmaana]

Musta on tosi outoa että käskevät hakeutua päivystykseen äkkiä jos olo on sellainen ettei kaikki ole hyvin ja että äidin olo on yksi tärkeimmistä mittareista vauvan voinnista mutta sitten todellisuudessa lääkärit eivät pätkän vertaa kuuntele äidin mielipidettä/vointia

 

[niin]

Itsellä oli samainen ja käynnistys oli sitten jo 35vkolla, tosin minulla oli niin paha että munuaiset eivät toimineet, lääkkeet eivät auttaneet ja paineet korvissa. Tosin mistään tätä en huomannut, ainoa vain että olin kyllä turvoksissa. Lääkärit katsoivat että oli parempi käynnistää, itselllä ei mitään hätää ollut ainakaan olon kanssa. Käynnistys kyllä lähti sitten saman tien ja samana päivänä oli pikkuinen sylissä.

 

[Tinii harmaana]

Niin: kysymys sinulle!

Tarkoititko että turvotus voi olla merkki munuaisten toimimattomuudesta?
Minulla ei ole koskaan ollut turvotusta mutta nyt viimeisen viikon ajan joka ilta niin varpaat kuin sormet tosi kireinä ja turvonneet. Mullakin on tainnut alkaa heikentyä toi lääkkern vaikutus kun arvot ja kutina vaan pahentunut viikon ajan vaikka lääkkeen annostusta nostettu.

 

[Tinii harmaana]

Pakko nostaa kerran!

 

[Tinii harmaana]

Eikö kellään enää kokemuksia?

 

[Se on semmoista kun saa lapsen]

En ole asiantuntija, mutta käsitykseni mukaan epäkypsänä käynnistetty ei aina niin vain käynnisty. Saatat joutua oksitosiinitiputukseen viikon päivät joka aamu kello kahdeksan, ja illalla joudutaan antamaan periksi. Jos lapsen kunto ei sitä vaadi, radikaalimpiin toimiin ei välttämättä ryhdytä. Ja jos ryhdyttäisiin, olisiko sektio sitten jotenkin äidille helppo vaihtoehto?

Helppoa ulospääsyä tilanteesta ei välttämättä ole. Ei se synny synnyttämättä.

Ymmärrän kyllä tuskat, mutta lapsen vointi on tärkein, ja pian lapsen synnyttyä vaivat ihmeesti unohtuvat.

 

[no mitä sitte]

Miksi te hankkiudutte raskaaksi, kun ette kestä raskauden loppuun asti? Miten sitten kun tulee joku hankala tilanne lasten kanssa myöhemmin? Soitatteko sossuun tai lääkärille, että auttakaa mua, mä en jaksa en kestä en voi!

 

[Aaa]

muistatko missä lukemissa sulla maksaarvot? entäs sappiarvo? Mulla laski arvot kanssa tosi hyvin, olivan vaan vähän koholla, ja koska vauva voi hyvin, niin käynnistettiin vasta 38+0, vaikka kutinat vähän alkoi taas lisääntyäkin....

 

[+]

En ole asiantuntija, mutta käsitykseni mukaan epäkypsänä käynnistetty ei aina niin vain käynnisty. Saatat joutua oksitosiinitiputukseen viikon päivät joka aamu kello kahdeksan, ja illalla joudutaan antamaan periksi. Jos lapsen kunto ei sitä vaadi, radikaalimpiin toimiin ei välttämättä ryhdytä. Ja jos ryhdyttäisiin, olisiko sektio sitten jotenkin äidille helppo vaihtoehto?

Helppoa ulospääsyä tilanteesta ei välttämättä ole. Ei se synny synnyttämättä.

Ymmärrän kyllä tuskat, mutta lapsen vointi on tärkein, ja pian lapsen synnyttyä vaivat ihmeesti unohtuvat.

joo, mutta luitko ap:n tekstin ? toi hepatogestoosi on sekä lapselle ja äidille hengenvaarallinen tila mikäli äityy todella pahaksi. ja siinä mikäli päätetään käynnistää, ei kysytä äidin mielipidettä ja sektiosta puhumattakaan mikäli on kiire saada lapsi pois kohdusta, oli kuinka epäkypsä tahansa. ja hepatogestoosissa arvot voi nousta hyvinkin nopeasti. Onneksi luonto osaa aika hyvin hoitaa asian ja yleensä synnytys käynnistyy itsestään ennenkuin 38 viikkoa ehtii edesalkaa.

 

[+]

Miksi te hankkiudutte raskaaksi, kun ette kestä raskauden loppuun asti? Miten sitten kun tulee joku hankala tilanne lasten kanssa myöhemmin? Soitatteko sossuun tai lääkärille, että auttakaa mua, mä en jaksa en kestä en voi!

Mieti nyt mitä sanot! Hepatogestoosi on hengenvaarallinen tila mikäli äityy pahaksi. siinä äidin maksa voi sanoa sopimuksen irti ja näin ollen sikiö ja äiti vaarassa. ja mikäli et sitä kutinaa ole koskaan kokenut et voi tietää mitä se on. ja varmasti tässä tilanteessa se kunto ei ole pääsasia miksi haluaa käynnistystä vaan huoli syntymättömästä lapsesta.

 

[Tinii harmaana]

Hoh mitä vastauksia parilta!

Mä ehdottomasti haluaisin luonnollisen synnytyksen ja vielä ilman kivunlievitystä mutta paljon tärkeämpää kuin minun haluni. Sektiota en haluaisi missään nimessä mutta jos vauvan vointi sen vaatii niin se tietysti tehdään.

Ihmisiä kuolee jatkuvasti kun lääkärit tekee kiireessä virhearvioita, mitä väärää siinä on että haluan pitää omaa ja vauvani puolta?

Hepatogestoosi ei tosiaan ole mikään raskausvaiva joka vaan on kestettävä, se vaatii seurantaa ja hoitoa.

Niistä mun arvoista niin maksa-arvoista en osaa sanoa mutta sappihapot oli toissapäivänä 13 kun olivat vasta lähteneet nousuun, nyt kutinasta päätellen van nousseet.

 

[Tinii harmaana]

Kiitos asiallisista vastauksista :flower:

 

[kolmen äiti]

oli kans vikasta toi hepatogestoosi...
mulla alko kutinat jo 30 viikolla, ja arvot ihan kauheet, siklti lääkitys joka auttokin ja kerran nostettiin

ne lääkorit puhuu toinen toista ja toinen kolmatta, mullekin sanottiin että viim 38 käynnistetään mutta ei
sillon oli arvit taas kohtuulliset niin ei

ja mulla takana ekasta paha toksemia, tokasta maksa-arvojen nousu ja ja kolmannesta pahan hepat. ja kaikki lääkärit kauhistelee että hui mitkä taustat ja juu ei uskalla kerta kaikkiaan vidä loppuun saakka mutta ennen 38 vko ei tehty yhtään mitään! sittenpä ei niin vaan käynnistynytkään ja poika synty vasta 40+4...

pelko oli ihan tajuton, kun eka lapsi ja minä oltiin todella vähällä kuolla sen toksemian takia, synty 33+2 ja tokastakin maksa mulla reagoija sitten kolmannesta tää, eikä silti mitään tehä...

loppu hyvin, kolmas terveenä maailmaan mutta nyt ei enää uskalla...