L
läälääläski
Vieras
Esikoisemme ja ainoa lapsemme on 3 vuotta. Kun aloin odottaa häntä, painoin 80-90 kiloa, olin terve ja kohtalaisen hyvä kuntoinen, koska kävelin päivittäin paljon. Lihoin raskausaikana 120 kiloiseksi, eikä siitä juuri mitään tippunut synnärillä. Useiden laihdutusyritysten ja itseni rääkkämisen jälkeen olen edelleen sen yli 100 kiloa. Luulen, että olen sairastunut diabetekseen (kakkostyyppiä varmaankin, kun aikuisiällä puhjennut), siitä on selkeitä merkkejä. En ole vielä saanut hoidettua siihen diagnoosia, hoidan asian tietysti ennen raskautumista.
Yritän syödä terveellisemmin, mutta en osaa luopua suklaasta. En jaksa liikkua, joten kuntonikin on aivan surkea. Välillä innostun jumppaamaan, laihdun muutamia kiloja ja jaksan jonkunaikaa kävellä portaatkin kotiin, mutta pian kaadun taas. En osaa löytää motivaatiota, en jaksa pitää kiinnostusta yllä, eikä arjessani ole mitään sisältöä, joka täyttäisi syömisen jättämän aukon, vaikka yritän tehdä mieleisiäni asioita.
Olen masentunut, mutta oppinut elämään sen kanssa, ja saan terapiaa.
Olemme mieheni kanssa puhuneet, jotta alkaisimme yrittää toista lasta tänä keväänä. Ajoittaisimme sen niin, että taloutemme olisi paremmassa kunnossa, ja pääsisimme muuttamaan ennen vauvan syntymää.
Minua huolestuttaa, miten raskaus sujuu sairauksien kanssa. Yritän kyllä kaikkeni nostaa kuntoa ja laihtua ennen raskautta, mutta ei pari kuukautta siihen riitä, varsinkin kun veikkaan onnistumisprosenttini melko matalalle. Pelkään, etten jaksa kantaa lasta loppuun asti, kun oma vatsani painaa jo hirveän määrän. En saa nytkään kunnolla hengitettyä, kun läskit painavat. Kuinka sitten vauva mahassa?
Entä miten pitää diabeteksesta huolehtia, kun on raskaana? Onko todennäköistä, että vauvallani olisi samoja ongelmia? Olen aiemmin saanut ongelman kuriin ruokavalion parantamisella, mutta heti kun sorruin takaisin vanhaan, se tuli takaisin.
Näkeekö ultrassa mitään, kun on niin paljon läskiä edessä? Kuuleeko edes sydänääniä? Voiko läski viedä lapselta mahassa elintilaa?
Voiko vielä raskauden alussa yrittää pudottaa painoa tai lisätä liikuntamäärää, jos olen aloittanut sen hyvissä ajoin ja kuntoni on taas kohtuullinen? Entä koko raskauden ajan?
Edellinen lapseni oli lähes nelikiloinen, mutta synnytys sujui helposti. Minulla on ns. synnyttäjän lantio. Söin koko raskauden läpi hirveät määrät suklaata, kun mikään muu ei maistunut ja mieliteot kävivät hirveiksi, mutta lapsi on silti terve.
Minulla epäiltiin myös raskausdiabetesta, joka luultavasti olikin, mutta lapsella ei ole todettu diabetesta.
Onko täällä kokemusta yli satakiloisten raskaudesta? Tai diabetikon?
Yritän syödä terveellisemmin, mutta en osaa luopua suklaasta. En jaksa liikkua, joten kuntonikin on aivan surkea. Välillä innostun jumppaamaan, laihdun muutamia kiloja ja jaksan jonkunaikaa kävellä portaatkin kotiin, mutta pian kaadun taas. En osaa löytää motivaatiota, en jaksa pitää kiinnostusta yllä, eikä arjessani ole mitään sisältöä, joka täyttäisi syömisen jättämän aukon, vaikka yritän tehdä mieleisiäni asioita.
Olen masentunut, mutta oppinut elämään sen kanssa, ja saan terapiaa.
Olemme mieheni kanssa puhuneet, jotta alkaisimme yrittää toista lasta tänä keväänä. Ajoittaisimme sen niin, että taloutemme olisi paremmassa kunnossa, ja pääsisimme muuttamaan ennen vauvan syntymää.
Minua huolestuttaa, miten raskaus sujuu sairauksien kanssa. Yritän kyllä kaikkeni nostaa kuntoa ja laihtua ennen raskautta, mutta ei pari kuukautta siihen riitä, varsinkin kun veikkaan onnistumisprosenttini melko matalalle. Pelkään, etten jaksa kantaa lasta loppuun asti, kun oma vatsani painaa jo hirveän määrän. En saa nytkään kunnolla hengitettyä, kun läskit painavat. Kuinka sitten vauva mahassa?
Entä miten pitää diabeteksesta huolehtia, kun on raskaana? Onko todennäköistä, että vauvallani olisi samoja ongelmia? Olen aiemmin saanut ongelman kuriin ruokavalion parantamisella, mutta heti kun sorruin takaisin vanhaan, se tuli takaisin.
Näkeekö ultrassa mitään, kun on niin paljon läskiä edessä? Kuuleeko edes sydänääniä? Voiko läski viedä lapselta mahassa elintilaa?
Voiko vielä raskauden alussa yrittää pudottaa painoa tai lisätä liikuntamäärää, jos olen aloittanut sen hyvissä ajoin ja kuntoni on taas kohtuullinen? Entä koko raskauden ajan?
Edellinen lapseni oli lähes nelikiloinen, mutta synnytys sujui helposti. Minulla on ns. synnyttäjän lantio. Söin koko raskauden läpi hirveät määrät suklaata, kun mikään muu ei maistunut ja mieliteot kävivät hirveiksi, mutta lapsi on silti terve.
Minulla epäiltiin myös raskausdiabetesta, joka luultavasti olikin, mutta lapsella ei ole todettu diabetesta.
Onko täällä kokemusta yli satakiloisten raskaudesta? Tai diabetikon?