voinko odottaa ymmärrystä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tyhmä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tyhmä

Vieras
Varsinkin miehet saavat kommentoida. Olen mokannut, jälleen. Suhteemme loppui mieheni kanssa aikanaan kun mm.hänen työkaveriaan halasin sekä useasti vanhoja miestuttujani kirmasin ravintolassa halailemaan ja pusujakin (ilman tunnetta) annoin(olin nolannut hänet) .

Pidimme n. vuoden paussin ja ajauduimme jälleen yhteen. Ongelmani on ollut se, että kun juon juon liikaa kerralla. En kykene hillitsemään itseäni siistiin tilaan vaan juon kunnes käsi ei lasille yletä ja käytökseni on huonoa. (flirttailua toisten kanssa, ei mitään sänkyhakuista mutta flirttiä ja jopa ilkeää käytöstä)
Nyt kävi niin, että lähdin ravintolaan, tanssin vieraan miehen kanssa jonka annoin kaulaani suudella ja sillä seurauksella, että jäljethän siitä jäi. Tiedän ja mieheni tietää, että humalassa muutun kuin toiseksi ihmiseksi, välillä riitaisaksi mutta toisinaan flirttailen aivan liikaa ja haen miehiltä oudolla tavalla hyväksyntää ja ihailua. Emme olekkaan yhdessä käyneet tuon vuoksi ravintolassa ja nyt kun läksin, pilasin kaiken. Tuon tanssin jälkeen lähdin kotiini kun tajusin tilastani huolimatta, että meni liian pitkälle. (tanssimiseen minulla on lupa sillä mieheni ei tanssi). Siinä sitten ei auttanut kuin paljastaa kaikki ja ulkoruokinta kutsui. Varmasti minulle oikein mutta mietin sisimmässäni, että voisinkohan joku päivä toilailuni anteeksi saada. Kävin hakemassa juomismäärä-ongelmaan apua ja nyt sitten käyn a-kerholla juttelemassa ja kertomassa miten edistyn juomattomuuden tiellä. Tuolla psyko kertoi, että persoonallisuuden muutos on yleistä liikaa juodessa = kunnon känni. Toiset lyö ja toiset käyttäytyvät esim. kuten minä käyttäydyn ja se ei ole hyvä se. Olen todella down, miksi hitossa menin pilaamaan kaiken jo niin hyväksi muodostuneen ja mikä eniten surettaa, on mieheni (nyt jo ex kait) surullinen ja tuskaisa ilme kun hän minua katsoi ja totesi: ""taasko sen teit"".
 
Itse ole ihan samanlainen humalassa. Siksi en uskallakaan juod kunnon kännejä vaan yleensä lähden ravintolasta siinä vaiheessa kun tunnen että kontrolli pettää. Painun pizzerian kautta kotiin että pää hiemna selvenee ja oman kullan kaikkuun.
Kerro exällesi että käyt hoidossa ja haluat ""parantua"" tästä. Olet valmis mihin vain saadaksesi juttunne toimimaan. luulen että sinulla on myös lievää masennusta koska haet miehiltä ""hyväksyntää"" (itselläni on). Masennukseen saa lääkkeet ja itsetunto paranee etkä tarvitse muiden miesten huomiota.
 
Näin sekä jos aion säilyttää ihmisyyteni ja lopettaa typerät touhuni. En tule mitään ihmissuhdetta tällä menolla säilyttämään. Olen erittäin tunnollinen, pedantti ihminen niin työ- kuin siviilissäni (selvänä) ja kun repeää repeää totaalisesti ja mistään estoista tai käytöstavoista silloin ei ole tietoakaan. Sain juomapäiväkirjan pidettäväksi. Ei enää ruokaviinejä, ei tunnelmallisia kuohuviinejä, ei mitään mistä aloitan iltaiset kännäilyni ja kiusantekoni. Annan miehen olla nyt rauhassa. Kerroin hänelle taipumuksestani, että kun joku lyö, minä flirttaan ja sikailen ja miten olen valmis tästä tervehtymään ja suhteemme eteen kaiken voitavan tekemään. Kirjoitin myös kirjeen jossa valoitin kaikki tunteeni ja sen, että tekoni ei ole puolusteltavissa mitenkään, olin sika ja toivon, että hänen tuntema inho ja pettymys voisi laantua.
 
Se, mitä toinen tekee kännissä, johtuu siitä ettei ole pää selvänä. Pitääkö siihen soppaan sotkea vielä jotain lääkkeitä, että ""selvinpäinkään"" ei olisi selvinpäin? Ei, ei ja ei.

Ongelma pitää etsiä ja selvittää siellä, missä se on, eli omasta itsestä. Ei se ole joku mörkö, jota ei näe valoisalla. Joku asia löytyy, kun etsii, ja löytää, jos haluaa etsiä.

Ennen kun itse keksii sen ja löytää sen ja haluaa korjata sen, mikään korvikekaan ei sitä muuta, vaan sotkee vaan lisää.
 
Mulle on käynyt sama juttu sikäli, että kaksikin eri naisystävää on tehnyt noita. Toinen ""kokonaan perille"" ja toinen hieman lievemmin kuin sinä nyt. Jätkän silmissä se loitontaa joka kerralla enemmän ja välittäminen alkaa hälvetä sitä mukaa kuin toista alkaa häpeämään enemmän. Siinä ei mene kauan, kun häpeäminen ylittää välittämisen ja se ei enää ole korjattavissa.

Ei auta valitella, se on jo tapahtunut. En usko, että sisäruokintaa enää tulee, ja vaikka tulee, itse jätkänäsi katselisin jo muita vaihtoehtoja.

Itselläni puolestaan kaatuu koko kylä, jos kosken kirkkaisiin, ja vielä pahempi on, jos sen tekee tyhjällä vatsalla. Kun sen tietää, siihen ei koske. Sillä selvä.

Ja jos on ihan pakko koskea, menee sitten sellaiseen paikkaan, missä ei ole muita, esim. mäkille. Eipä tee kellekään vahinkoa.
 
itse olen nainen, mieheni on vastaava kun sinä. Kännissä kunnon örvelö, ei ota opikseen kun ei haluakkaan. Kännääminen ja flirttailu jne kuuluu hänen luonteeseensa. Nostan hattua sulle että haluat yrittää. Se on kovan työn takan tsemppiä sulle ja toivottavasti myös miehesi jaksaa/uskaltaa uskoa yrittämiseesi...
 
AP, sinähän se valinnan teit. Valitsit viinan miehen sijaan. Nyt on turha itkeä - olet jo saanut ilmeisesti ennen anteeksikiin. Ei keltään voi vaatia anteeksiantoa jatkuvasti.
 
Hölmöt! Kuvittelette olevanne jotenkin ap:n yläpuolella. Odottakaas kun teidän syntinne katsastetaan. Voinen jo mainita muutaman: vahigonilo, kateus, ilkkuminen. Lisää jatkossa, jos jaksatte jatkaa.
 
Ehkä voisit yrittää hellittää normaalielämässäsi hiukan, ettet olisi aina niin kovin tunnollinen ja pedantti. Kun ei arkielämässä ole niin paljon paineita, ei tarvitse heti repsahtaa toiseen ääripäähän, jos ottaa lasillisen pari viiniä.

JK: Itsellänikin on ollut aikaisemmin tapana olla hankala ihminen, jos vetäisin liian kovat kännit. Kun sain elämääni paremmin tasapainoon, eli masennukseni ja ahdistukseni vähenivät, aloin olla myös tasapainoisempaa seuraa myös juhlimassa. Eikä tee enää mieli vetää mitään sikakännejä.
 
Miksi jeppe juo?
Joskus mukuloina juotiin sen takia, että sai ikäänkuin luvan toimiä tökerösti ja puristella tyttöjä tisseistä. Aikuisella iällä se ei enää käy kummaltakaan sukupuolelta. Tee itsellesi hyvin selväksi, että viina ei sovi sinulle vaan pilaa koko elämäsi. Aivan mahtavaa, että olet ottanut ensiaskeleet raittiuden tiellä. Kyllä ihminen saa varsin rankkojakin asioita anteeksi jos osittaa olevansa sen arvoinen. Sinulle se lienee se, ettet yksinkertaisesti koske jaffaa vahvempaan juomaan ja panet itsesi kuntoon. Mutta tee se ennen kaikkea itsesi takia, älä jonkun tietyn henkilön vuoksi. Mieti miksi näin?
Toivotan parhainta jatkoa ja onnea valitsemallasi tiellä!
 
Joo minulla on omat syntini.

On kuitenkin kokemusta myös alkoholisteista - viinan väärinkäyttäjistä.

Siinä kohdin menee minun rajani. En jaksaisi katsella. Ja en usko valitettavasti parantumiseen. Jättäisin. Minun alkoholistikiintiöni tässä elämässsä on jo ylitetty.
 
Minulle käy myös jotenkin noin liikaa juodessa... Juhannuksena viimeks ja nyt olen menossa terapeutille keskustelemaan. Mielenkiintoista, että psyko puhui sinulle alkuperäinen persoonallisuuden muutoksesta. Itse olen miettinyt juuri, että onko käytökseni viite jostain alitajuntaisesta ""oikeammasta minästäni"" - hirvittää jos näin olisi, koska olen ihan pihalla kuullessani raportin humalaisesta käytöksestäni. Niin, minä siis menetän muistini helposti.

Minulle ""sattuu"" tällaiset kännit noin 1-2 kertaa vuodessa. Terapeutille menen siksi, etten halua niitä tapahtuvan enää ikinä. Meillä on se eri juttu, että mieheni yrittää ymmärtää ja tukea minua, mutta iso syy siihen on se, etten ole tehnyt mitään tuollaista ""rankempaa"", koskaan hänen ei ole tarvinnut nähdä minua pussailemassa muita miehiä vaikka tiedän näiden kännien tarkoittavan paljon ihmisten halailua, niin mies- kuin naispuolisten kavereitteni.

Kauheata sanoa, mutta minua huojentaa kuulla, että tällaisia ihmisiä on muitakin. Netistä en ole löytänyt keskusteluryhmiä, missä voisi juuri tällaisista kokemuksista jutella. Minä pystyn pitämään juomisen kontrollissa jos niin päätän, ja näin yleensä teen, mutta joskus kun parin lasin jälkeen on liian hyvä fiilis, sitä kuvittelee, että kestää vaikka mitä määriä lisää viinaa, ja silloinhan se mopo juuri karkaa...

Tsemppiä sinulla alkuperäinen. Kuulostaa siltä, että olet tosissasi motivoitunut itsesi muuttamiseen näiltä osin, ja se on tosi iso homma, joten toivotan sulle sitkeyttä. On ikävää, että tällaiset muutosprosessit vaativat usein jotain ikävää lähteäkseen käyntiin (sinun tapauksessa suhteen katkeaminen? Toivottavasti ei lopullisesti), mutta niin me ihmiset kai ollaan luupäitä, että harva hieno ihminen osaa vain päättää yhtäkkiä toimia toisin, kun siihen ""itsetuhoiseen käytökseen"" on niin mukavasti jo tottunut :-/...
 
Etpä taida tuntea ainoatakaan alkoholisitia? Minä tosiaan olen seurannut paria vuosia.

On kuin ihmisessä olsii kaksi persoonaa. Se selvinpäin oleva ihan ok ihminen, ja viinan vaikutuksesta esille tuleva paha piru, ihmisen synkkkä puoli. Ja tätä ihmistä on erittäin rankka kohdata. :-(
 
Olen terapeuttini mielestä aivan liian tunnollinen, pedantti ja käyttäytyminen (selvänä) onkin asiallista, pyrin olemaan aina se iloinen ja huomaavainen ja hyvin käyttäytyvä ihminen jolla on koti kunnossa, töissä se luottohenkilö jolta nyt ainakin voi asiat kysyä ja tarkistaa ja menen liiallisuuksiin liikuntaharrastukseni ja ruokavalioni kanssakin.
Kun ei ole aikataulutettua viikonlopun ohjelmaa minulle iskee hätä, että mitä tekisin. Äkkiä olen keksinyt milloin naisten saunailtaa tai nykyisen (ex ilmiselvästi) kanssa herkullisia ruokasessioita hyvine viineineen jotka tietysti minä olen juonut. Kun tulee pientä kränää niin kostan lähtemällä ravintolaan, sillä siellä on helpompi kännätä ja sitten tulee noita ylilyöntejä mutta viimeisin meni liian pitkälle. Terpateutin mielestä haen kännikohelluksellani hyväksyntää baarissakin ja valitettavasti vierailta miehiltä, haluan olla se kuningatar joka ennen valomerkkiä kyllä ymmärtää kotiin kompuroida. Todella säälittävää enkä mahda sille mitään. Ei paljon lohduttanut, että meitä niin miehiä kuin naisia on paljonkin jotka toisia iskee ja flirttaa ja potee hyväksyttäväksi tulemista ja sitä tietoa, että vielä muuallakin kelpaisi ja tässä kohelluksessani ei ole mitään tunnetta mukana enkä koskaan ole yhteystietoja vaihtanut enkä itsestäni edes mitään oleellista tai ainakaan oikeaa kertonut. Eli minulla tapahtuu täysi persoonallisuuden muutos kun mopo on karannut käsistä. Olen normaalisti hyvinkin varovainen vieraassa seurassa, en iskisi miestä missään olosuhteissa ja olisin varsin vaikea lähestyttävä mutta kännissä kohellan. Nyt jo mietin miten tulevan viikonlopun terveellisesti vietän etten vain lähtisi sinkku-ystävättärieni kanssa sydäntäni ravintolaan paikkaamaan ja taas sikailemaan. Onneksi on terapeutin aika ma ja saan kertoa onnistumisestani eka viikonlopun suhteen.
 
Joo, eihän se alkoholismi mikään B-luokan kansalaisten sairaus ole.

Suurin osa olisi ilman viinaa fiksuja ja välkkyjä ihmisiä. Viina vain pilaa heidät täysin.

Ehkä sun pitää vain etsiä joku toinen sekoilija?
 
Paljon kokemusta alkoholinkäyttäjistä. Ovat ikään kuin eri luokan ihmisiä, herkempiä, usein älykkäitä ja luotettavia selvänä. Tunteellisia sanoisin.
Parasta sinussa on rehellisyys. Sanot asiat niinkuin ne ovat. Tuhoudut nopeasti, jos et lopeta alkoholinkäyttöä. Yritä miettiä mitä kaikkea ihanaa saat tilalle. Kun olin koheltanut ja sotkenut asiani, tajusin, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin raittius. Minulla on hauskaa näinkin.
Nainen tuhoaa nopeasti myös ulkonäkönsä, se on salakavalaa, mutta tapahtuu varmasti. Jokainen iso humala hävittää sinulta aivosoluja lopullisesti.
Kun olet noin hauksa ihmin en ilman viinaa, pyydän sinua:pysy sellaisena. Jätä tuo ikävä kemikaali. Se ei ole sinun juttusi.
 
Miest laittoi tuhottoman pitkän tekstiviestin jossa haukkui minut ja elämäni, kaiken lyttyyn ja väitti vielä rakastaneensa. Koskaan hän ei tuon vuoden aikana sitä minulle kertonut ja antoi minun oivasti ymmärtää, että suhteemme on varsin ""avoimella"" pohjalla. Helppo oli lyötyä/lyönyttä vielä sivaltaa. Ruokahalu on mennyt, itkettää, tuntuu etten hitto vie jaksa. Olla iloinen ja tehokas täällä töissä, kotona niin ystäville kuin kyläilevälle äidilleni ja sydän on rikki.
 
Tiedätkös mitä en teissä alkoholisteissa kestä?

Juuri tuota hemmetin itsesäälin vaipumista. OK, mä kestän vielä senkin että ryyppää ja rellestää, mutta sitten pitäis hemmetti vieköön seuraavaan ryyppykertaan asti YMMÄRTÄÄ ja LOHDUTTAA. ja yksi märisee surkeuttaan!

Kuka sen surkeuden on sulle hommannut?

Hitsi, hyvä kun kestän normaalia juomista ja sanonkin kavereille, että ryyppää jos huvittaa. Oma asiasi. Muttä älä hemmetti odota sääliä.

Se on sun elämäs. Teet sillä mitä itse haluat. Piste.

Turha kerjätä sääliä kun itse pilaa elämänsä.

Ja sitten jatkat kuitenkin tuota samaa juomista, itsesääliä ja lopulta päädyt itsemurhaan? Just joo.

Sorry vaan. Tuollaista ei tosaankaan kuule jaksa!
 

Yhteistyössä