Voiko löytää elämänsä miehen vaikka parisuhteessa?

["kiira"]

Onko kokemusta? Mitä olette tehneet tai miten edenneet? Tiedän että on tuomittavaa mutta haluan vain kuulla miten on käynyt.

 

["vieras"]

kyllä voi.. itselleni kävi niin vuosi sitten ja silloisesta suhteesta tuli ero. Elämäni miehelle vaan ei ole eroa tullut, joten olen nyt sitten kakkonen.. eipähän siinä mitään lupauksia tehty, mutta itse en voinut jatkaa suhdetta kun olin rakastunut toiseen.. Tämä tilanne ei voi jatkua loputtomiin, henkisesti on aika raskasta olla suhteessa naimisissa olevaan mieheen vaikka rakkaus onkin molemminpuolista.

 

[vierass]

Sama tilanne täällä tällä hetkellä... Mut kaipa mä vaan uskottelen itselleni, että tää on ihastumista ja menee ohi... Jollei mene niin kaipa sille asialle tarvii sit tehdä jotain.

 

["meikä"]

Ainahan sitä voi löytää, mies oli suhteessa kun mut löysi ja se oli menoa heti alusta alkaen.

Kyllä sen tietää, jos on oikean löytänyt. Et ilmeisesti ole kun joudut tuollaisia miettimään.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23918932]kyllä voi.. itselleni kävi niin vuosi sitten ja silloisesta suhteesta tuli ero. Elämäni miehelle vaan ei ole eroa tullut, joten olen nyt sitten kakkonen.. eipähän siinä mitään lupauksia tehty, mutta itse en voinut jatkaa suhdetta kun olin rakastunut toiseen.. Tämä tilanne ei voi jatkua loputtomiin, henkisesti on aika raskasta olla suhteessa naimisissa olevaan mieheen vaikka rakkaus onkin molemminpuolista.[/QUOTE]

Eli sinä et taidakaan olla ukolle hänen elämänsä nainen.

 

["kiira"]

itse löysin ja meinasin erota miehestä. Mutta tämä elämäni mies sanoi että olen liian epävakaa hänelle. En tiedä mitä tarkoitti. Ehkä sitä kun kyseli liitostamme ja kerroin murheistani hänelle. Ei ehkä olisi pitänyt. Ehkä hän vain olisi halunnut minusta ystävän. Oli muuten vapaa poikamies. Edelleenkin mielessä välillä vaikka emme pidä yhteyttä. Mutta ehkä ei ollutkaan sitten elämäni mies vaikka oli kyllä ihastus ensisilmäyksellä.

 

[äits]

Kerran pettää, aina pettää. Aloittaja kuulostaa melko nuorelta?

Pitäisi ihmisillä muistaa se, että arki tulee vastaan suhteessa kuin suhteessa. Vaikka uusi tuttavuus vaikuttaisi todella jännittävältä aluksi, samat tuntemukset tulee vastaan ajan mittaan. Ei se "elämäsi mies" ole todennäköisesti pidemmän päälle yhtään sen jännittävämpi kuin nykyisesikään..

 

["kiira"]

aloittaja on 33v eli ei enään nuori. Ehkä pettäminen on minulle pakenemista omista ongelmista. Isäni tehnyt myös niin. =/ Mies kenen kanssa olen niin meillä ei vaan ole kemiaa keskenämme.

 

[äits]

Minullakin isä petti äitiäni aikoinaan paljonkin, mutta siksi juuri tiedänkin miten paljon se toiseen sattuu. Kukaan ei sellaista ansaitse. Jos ei kemiat toimi, eikös silloin voi erota? Pettäminen ei ainakaan ratkaise mitään..

Nyt hoidat itsesi kunniallisesti ja hyvällä omallatunnolla huonosta suhteesta ulos, minkä jälkeen oletkin vapaa mihin vaan, vaikka sen elämäsi miehen kanssa