Löytyykö täältä ketään yh-äitiä jolla koira?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vieras

Vieras
Niin, onko täällä ketään yh-äitiä, jolla on koira? Kuinka olette pärjänneet koiran kanssa, kun lapsi on syntynyt tai onko jotain mitä erityisesti kannattaisi huomioida? Alkuaikoina päästessänne sairaalasta kotiin, oliko koira teillä kotona alusta lähtien vaiko aluksi jossain hoitopaikassa?

Koirani on kyllä kiltti ja tykkää lapsista, mutta haluaisin kuulla mitä muut ovat tehneet tai miten tekisivät itse ko. tilanteessa.
 
Toki käy, mutta jos haluaa kulkea kinttupolkuja koiran kanssa:) Itse kannan joskus vielä 3-vuotiastakin Patapumissa kun pääsee vähän hankalammassakin maastossa kuljeskelemaan.
 
Minä erosin, kun lapsi oli 1,5 vuotias ja samalla jouduin antamaan rakkaan koirani vanhempieni hoiviin. Koira oli kunnon lenkkeilyyn tottunut kultainen noutaja, enkä pystynyt häntä työn ja lapsen ohessa hoitamaan. Etenkin, kun lapsi ei halunnut istua lenkkejä rattaissa.

Kova paikka oli, mutta koira oli tosi onnellinen maalla vanhempieni luona. Minulla olisi ollut tarjota pieni kerrostaloasunto ja hankalat lenkit yhdessä lapsen kanssa. Siis huom! minulla ei tullut mieleenkään jättää lasta yksin kotiin nukkumaan koiran lenkkien ajaksi. Tiedän, että monessa ydinperheessäkin tehdään näin, mutta minä en voinut.
 
Mä tungen naamani tähän ketjuun vaikkei mulla koiraa ole... Välillä käy vaa kylässä yks :D

Synnytyksen jälkeen saattaa alakerta olla sellasessa kunnossa, että ensimmäisen viikon ajan olis hyvä jos koira olisi hoidossa, senkin jälkeen jos siltä tuntuu. Muutenkin olisi hyvä, jos olisi olemassa auttajia jos tulee jotain tilanteita eteen, ettet voikaan koiraa viedä lenkille. Lapsen kanssa niitä tilanteita tulee useammin kuin ollessa yksin.

Kantoliinaa tai reppua minäkin suosittelen. Pelkkää tasaista asfalttia pitkin voi tulla tylsää ja rattaiden lykkiminen koiraa taluttaessa käy ainakin mun hermoille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hankey2:
Tein aikoinaan niin, että aamuisin ekana imetin, sitten puin itselleni ja vauvalle ja menimme koiran kanssa ulos. Aamupalan söin tämän jälkeen.

tarina jatkuu poikaystävällä, joka halusi jäädä yöksi, että voisi aamulla ulkoiluttaa koiraa :D

:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Mä tungen naamani tähän ketjuun vaikkei mulla koiraa ole... Välillä käy vaa kylässä yks :D

Synnytyksen jälkeen saattaa alakerta olla sellasessa kunnossa, että ensimmäisen viikon ajan olis hyvä jos koira olisi hoidossa, senkin jälkeen jos siltä tuntuu. Muutenkin olisi hyvä, jos olisi olemassa auttajia jos tulee jotain tilanteita eteen, ettet voikaan koiraa viedä lenkille. Lapsen kanssa niitä tilanteita tulee useammin kuin ollessa yksin.

Kantoliinaa tai reppua minäkin suosittelen. Pelkkää tasaista asfalttia pitkin voi tulla tylsää ja rattaiden lykkiminen koiraa taluttaessa käy ainakin mun hermoille.

PEESI!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Minä erosin, kun lapsi oli 1,5 vuotias ja samalla jouduin antamaan rakkaan koirani vanhempieni hoiviin. Koira oli kunnon lenkkeilyyn tottunut kultainen noutaja, enkä pystynyt häntä työn ja lapsen ohessa hoitamaan. Etenkin, kun lapsi ei halunnut istua lenkkejä rattaissa.

Kova paikka oli, mutta koira oli tosi onnellinen maalla vanhempieni luona. Minulla olisi ollut tarjota pieni kerrostaloasunto ja hankalat lenkit yhdessä lapsen kanssa. Siis huom! minulla ei tullut mieleenkään jättää lasta yksin kotiin nukkumaan koiran lenkkien ajaksi. Tiedän, että monessa ydinperheessäkin tehdään näin, mutta minä en voinut.

Vastaavanlainen tarina täälläkin. Kun koira oli tottunut säännölliseen ulkoiluun ja pitkiin lenkkeihin, tuntui epäreilulta totuttaa sitä vähempään. Nyt se on ollut monta vuotta onnellinen maalaiskoira. Välillä tosin saatan ottaa sen luokseni kerrostaloon kun lapsi on mummolassa yökylässä :)

 
Ei omakohtaista kokemusta sivusta olen seurannut... Lenkitykset saattavat joskus olla hankalia, jos vauva nukkuu silloin kun koira pitää viedä ulos. Tai kun lapsi sairastaa tms. Toisaalta olet päivät kotona ja aikaa koirallekin on sen puolesta enemmän kuin jos kävisit töissä. Onko sinulla ketään tuttua jonka saisit tiukan paikan tullen avuksi jos hankalia tilanteita tulee? Tai mihin saisit koiran muutamaksi päiväksi jos lapsi sairas tms.?
 
Olen yh ja odotan toista lasta ja koiria talosta löytyy 4. Mulla on tässä se hyvä puoli, että meillä on oma piha, eli ei tarvitse kuin ovi aukaista ja laskea koirat pihalle, lenkkeilyttää ei tarvi, jos ei kykene, tuossa pihassa on tota lääniä noille reilusti.
Kun synnytys koittaa, niin koirat menevät mun siskolle hoitoon siksi aikaa ja tulevat sitten sieltä aikanaan takaisin kotiin, riippuen vähän siitä miten synnytys sujuu.
Esikoisen aikana, vaikka mies talossa olikin, niin koirat olivat silloinkin mun vanhempien ja siskon hoidossa ja tulivat yksi kerrallaan takaisin kotiin, helpoimmat ensin, koska mulle tehtiin sektio, niin siksi.
 

Yhteistyössä