Voiko asuntolainaan lisätä toisen velallisen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Naimisissa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Naimisissa

Vieras
Talo jossa asumme on miehen nimissä ja samoin taloa varten otettu laina on vain miehen nimissä. Näin siksi, että on mulla on luottotiedot menneet. Maksan silti joka kuukausi yhteiselle tilille 450€ eli en mä tässä ilmaiseksi asu. Ja lainaa otettaessa mun tulot laskettiin kuitenkin kun katsottiin summaa paljonko lainaa myönnetään.

Nyt kuitenkin lähestyy se, että saan ulosottoon velat maksettua. Mietin sitä, että voiko mut lisätä siihen miehen asuntolainaan toiseksi velalliseksi ja maksajaksi ja näin ollen myös puolet talosta tulisi mun nimiin? Vai pitäisikö mun ottaa oma laina ja ostaa mieheltä puolet talosta?

Joo tiedän, että luottotiedoissa näkyy vielä merkintä vaikka velat on maksettu. Mutta eikös sieltä saa jonkun todistuksen, että velat on hoidettu.
 
Luottotiedotonkin saa lainaa kun on vaa tarpeeks vakuuksia.
Ja miks sä ottasit lainan nimiis puoliks jos kuitenkaan omistussuhdetta ei puoliteta?
Ja ei voi lisätä lainaan uutta ihmistä. Se täytyy tehdä täysin uusi velka missä on kumpikin osallisena.
 
Jos teillä ei ole avioehtoa, niin ymmärtääkseni omaisuutenne menee erotapauksessa puoliksi.
Olen samassa tilanteessa, eli asun puolisoni omistamassa talossa, jonka maksamiseen kuitenkin osallistuin kymmenisen vuotta.
En ole koskaan oikein välittänyt rahasta ja entisten suhteiden kaaduttua olen kerännyt omat heknilökohtaiset kamani, henkiöautoon mahtuvat ja jatkanut matkaa.
Ap:n kysymys sai minut kuitenkin ajattelemaan asiaa, sillä tämä on ensimmäinen liittoni jossa omaisuutta on enemmän kuin tuulen huuhtoma perse.
Miksi olisi tärkeää olla tasavertainen omistaja taloon?
 
Jos teillä ei ole avioehtoa, niin ymmärtääkseni omaisuutenne menee erotapauksessa puoliksi.
Olen samassa tilanteessa, eli asun puolisoni omistamassa talossa, jonka maksamiseen kuitenkin osallistuin kymmenisen vuotta.
En ole koskaan oikein välittänyt rahasta ja entisten suhteiden kaaduttua olen kerännyt omat heknilökohtaiset kamani, henkiöautoon mahtuvat ja jatkanut matkaa.
Ap:n kysymys sai minut kuitenkin ajattelemaan asiaa, sillä tämä on ensimmäinen liittoni jossa omaisuutta on enemmän kuin tuulen huuhtoma perse.
Miksi olisi tärkeää olla tasavertainen omistaja taloon?
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005531859.html
 
Luin artikkelin, mutta en oikein saanut selvyyttä tilanteeseeni tai samassa tilanteessa olevien ongelmaan.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, suomalainen avioerolain lähtökohta on omaisuuden puoliksi laitto.
Onko sillä elämisen kannalta mitään merkitystä kumman nimissä esimerkiksi talo, auto tai muu omaisuus on?
Olenko ymmärtänyt oikein jos väitän, että avioliiton aikana hankittua omaisuutta kohdellaan erotilanteessa yhteisenä omaisuutena riippumatta siitä kenen nimi lainapapereista tai omistuksesta löytyy.
Tämä tietenkin vain tapauksissa joissa avioehtoa ei ole tehty.
 
Luin artikkelin, mutta en oikein saanut selvyyttä tilanteeseeni tai samassa tilanteessa olevien ongelmaan.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, suomalainen avioerolain lähtökohta on omaisuuden puoliksi laitto.
Onko sillä elämisen kannalta mitään merkitystä kumman nimissä esimerkiksi talo, auto tai muu omaisuus on?
Olenko ymmärtänyt oikein jos väitän, että avioliiton aikana hankittua omaisuutta kohdellaan erotilanteessa yhteisenä omaisuutena riippumatta siitä kenen nimi lainapapereista tai omistuksesta löytyy.
Tämä tietenkin vain tapauksissa joissa avioehtoa ei ole tehty.
https://www.minilex.fi/a/yhteinen-omaisuus-avioliitossa

Ei se ikinä ole niin yksioikoista. Tai siis jos tulee riita, ja menee rumaksi, niin toinen voi keksiä kaikennäköistä.
Paras tapa mielestäni pysyä liitossa ja rakkaudessa on huolehtia, että tällaiset asiat on paperilla hoidettu tasa- arvoisesti.
 
https://www.minilex.fi/a/yhteinen-omaisuus-avioliitossa

Ei se ikinä ole niin yksioikoista. Tai siis jos tulee riita, ja menee rumaksi, niin toinen voi keksiä kaikennäköistä.
Paras tapa mielestäni pysyä liitossa ja rakkaudessa on huolehtia, että tällaiset asiat on paperilla hoidettu tasa- arvoisesti.
Lainaus antamaltasi saitilta:
Avioliitto ei siis luo oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ja omaisuuden erillisyys säilyy puolisoiden välillä. Puolisoilla on kuitenkin avio-oikeus erotessa tai toisen puolison kuollessa toistensa omaisuuteen, ellei sitä ei ole rajoitettu kokonaan tai osittain avioehdolla.

Tuo em. tukisi mielestäni käsitystä, ettei ole oikeastaan kovinkaan merkittävää kumman puolison nimissä esim. asunto on.
Yhdessä elellen asuntoa käyttää molemmat ja jos avioero tulee ajankohtaiseksi, omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi.
Jos sukset menevät pahasti ristiin ja toinen yrittää myydä asunnon ilman toisen suostumusta, asian saa palautettua oikeudenmukaiseksi laittamalla avioeropaperit rosikseen.
 
Jos teillä ei ole avioehtoa, niin ymmärtääkseni omaisuutenne menee erotapauksessa puoliksi.
Olen samassa tilanteessa, eli asun puolisoni omistamassa talossa, jonka maksamiseen kuitenkin osallistuin kymmenisen vuotta.
En ole koskaan oikein välittänyt rahasta ja entisten suhteiden kaaduttua olen kerännyt omat heknilökohtaiset kamani, henkiöautoon mahtuvat ja jatkanut matkaa.
Ap:n kysymys sai minut kuitenkin ajattelemaan asiaa, sillä tämä on ensimmäinen liittoni jossa omaisuutta on enemmän kuin tuulen huuhtoma perse.
Miksi olisi tärkeää olla tasavertainen omistaja taloon?

Nämä on tosiaan sen verta monimutkaisia etten minäkään näitä käsitä vaikka olen lukenut paljon tietoa.
Mutta. Omistussuhde (eli "kenen nimissä") omaisuus on, on siinä mielessä tärkeä, että vaikka avioliiton aikana kerätyn varallisuuden yhteisarvo puolitetaan ja hyvitetään toiselle, niin se ei tarkoita että saisit esim siitä talosta maksamasi arvon takaisin, tai suhteessa saman maksamasi myyntiarvon talosta, tai että sulle jäisi oikeutta jäädä asumaan taloon (erotessa tai miehen kuollessa).
Avioliiton aikainen omaisuus arvioidaan ja jos katsotaan että miehen pitää tasata vaikka 10000 sulle, niin hänen ei tarvitse hyvittää sitä rahana, hän voi itse päättää miten hän sen hyvittää, esim antaa sulle 10000 edestä perunoita (näin kärjistäen), mutta konkreettisesti taloon sulla ei ole mitään oikeutta josset pysty todistamaan että se kuuluu myös sulle. Ja varsinkin miehen kuollessa tämä on ongelma, koska miehen omaisuus menee perikunnalle (Että toivottavasti olette naimisissa..leskellä on sentään oikeus jäädä asumaan taloon jos pystyy muuten hoitamaan ahneille ilkeille sukulaisille osituksen).
Lisäksi, kaikki mikä on "toisen nimissä", niist tulee yhteistä yhteenlaskettavaa varallisuutta vasta kun ero tulee vireille. Ennen sitä toinen saa tehdä omaisuudelleen mitä haluaa..

Lisäksi erotilanteessa on todella suositeltavaa tehdä kaikki kirjallisena, ettei sit myöhemmin toisen kuoltua tule ketään perimään odotuksia ja väittämän ettei niitä ole aikoinaan tehty.
 
Jos teillä ei ole avioehtoa, niin ymmärtääkseni omaisuutenne menee erotapauksessa puoliksi.
Olen samassa tilanteessa, eli asun puolisoni omistamassa talossa, jonka maksamiseen kuitenkin osallistuin kymmenisen vuotta.
En ole koskaan oikein välittänyt rahasta ja entisten suhteiden kaaduttua olen kerännyt omat heknilökohtaiset kamani, henkiöautoon mahtuvat ja jatkanut matkaa.
Ap:n kysymys sai minut kuitenkin ajattelemaan asiaa, sillä tämä on ensimmäinen liittoni jossa omaisuutta on enemmän kuin tuulen huuhtoma perse.
Miksi olisi tärkeää olla tasavertainen omistaja taloon?
Kyllä mä haluan omistaa osan talosta jota mä myös maksan. En mä tässä ilmaiseksi asu. Lisäksi se, että jos mies nyt yhtäkkiä kuolisi niin en perisi omaisuudesta mitään koska miehellä ei ole testamenttia. Talo menisi miehen aikuisille lapsille joista ainoastaan nuorin on tässä hetken asunut eli ei ole kyse heidän lapsuudenkodistaan. Mulle ja mun lapselle tämä talo kuitenkin on tärkeä ja tämä on meidän koti, tietenkin myös miehen koti. Mä miehelle kyllä sanoin, että hänen pitäisi tehdä testamentti eikä hän sitä vastaan ollut.
 

Yhteistyössä