voi v.... mitä jahkaamista mä harrastan

:ashamed: :headwall:

Haluan mennä töihin, enkä ehkä haluakaan mennä,
haluan vauvan, enkä haluakaan
haluan koiran, en ehkä haluakaan vielä
haluan että ostetaan oma asunto, ei ehkä vielä kuitenkaan jne jne jne

Voiko kukaan olla oikeasti samanlainen pässinpää kuin minä elämänsä kanssa? :ashamed: :headwall:

Kukaan ei vieläkään ole kertonut että mitä MINÄ haluan elämältäni.
*ärisee itselleen*

Mikä ihmeen kriisi tää on ku tätä on kestäny jo kohta vuoden verran? :ashamed:

 

Jos sulla on sama kun badassin kolmeveellä


Vitsi vitsinä :ashamed: *vittailee tohon yhteen ketjuun vaan*

 

olenko mä oikeesti vajonnu 3-vuotiaan tasolle :ashamed:

 

Ootko Vaaka tai joku sellanen horoskoopissa?

 

Johtuu vain siitä, että et tiedä mitä haluat. Jokainen valinta on kompromissi, jossa jotakin saadessasi menetät jotakin. Mitkä ovat syyt, miksi haluat töihin? Minkä takia taas et halua? Näiden selvittäminen auttaa jonkin verran asiaa.

Joskus taas on helpompi olla päättämättä, jotta ei menettäisi mahdollisuuksia. Ja joskus elämä päättää puolestasi.

 

Ootko Vaaka tai joku sellanen horoskoopissa?

en. kaksonen ja oikeesti välillä tuntuu että mitä pahaa mä olen tehnyt ansaitakseni tälläisen tuuliviirieipysypaikallaan-luonteen :snotty:
Siis tarkoitan mun mieltäni. yhtenä hetkenä toisin kuin 5 min sitten :ashamed:

 

:hug: Varmaan raskasta, mun mies on kans vähän samaa laatua..
Mä en peru päähänpistojani koskaan.. (kannattais joskus )

 

Minulla on välistä samanlaista jahkaamista.. Et siis ole ainut.. :hug:

 

Johtuu vain siitä, että et tiedä mitä haluat. Jokainen valinta on kompromissi, jossa jotakin saadessasi menetät jotakin. Mitkä ovat syyt, miksi haluat töihin? Minkä takia taas et halua? Näiden selvittäminen auttaa jonkin verran asiaa.

Joskus taas on helpompi olla päättämättä, jotta ei menettäisi mahdollisuuksia. Ja joskus elämä päättää puolestasi.

Haluaisin mennä töihin jotta saisin aikuista seuraa ja pienen rauhallisen hetken päivisin erossa lapsista.
Mutta en haluaisi mennä töihin koska minulla olisi vielä vuosi mahdollista olla kotona ja pelkään, että alan katumaan sitä kesken kaiken.
Lisäksi haluaisin kasvattaa perhettäni vielä yhdellä lapsella.. :snotty: Toki tulee päivä jolloin en halua :ashamed:

 

Ehkä ajattelet liikaa sitä, mihin tämänhetkiset päätöksesi tulevaisuudessa johtavat...? Et voi ennustaa tulevaisuutta, joten ehkä riitäisi se, että keskittyisit enemmän siihen miltä tietyt ratkaisut juuri nyt tuntuvat..

 

Minulla on välistä samanlaista jahkaamista.. Et siis ole ainut.. :hug:

Välillä? tää alkaa olla jo ihan kokopäiväduuni mun kohdalla. Ensimmäisenä mielessä kun aamulla herään ja viimeisenä kun nukkumaan menen. Aamulla eri mieltä kuin päivällä ja illalla eri mieltä kuin päivällä ja aamulla :headwall:

Tarvisinkohan mä jo ammattiapua?

 

Haluaisin mennä töihin jotta saisin aikuista seuraa ja pienen rauhallisen hetken päivisin erossa lapsista.
Mutta en haluaisi mennä töihin koska minulla olisi vielä vuosi mahdollista olla kotona ja pelkään, että alan katumaan sitä kesken kaiken.

Miten olisi jos veisit lapsesi sellaiseen kerhoon, jossa saisit muutaman tunnin viikossa omaa aikaa. Tai sitten teet hoitoringin, jotta saisit omaa aikaa. Ei töihin meno ole ainoa vaihtoehto. Tai valitse osa-aikainen työ.

 

Voi strutsi :hug: Ymmärrän .
Paitsi et ton vauva asian mä oon saanu päätökseen..ehkä

 

Ehkä ajattelet liikaa sitä, mihin tämänhetkiset päätöksesi tulevaisuudessa johtavat...? Et voi ennustaa tulevaisuutta, joten ehkä riitäisi se, että keskittyisit enemmän siihen miltä tietyt ratkaisut juuri nyt tuntuvat..

tämä oli hyvin sanottu ja totta :ashamed:
muttakun tällä hetkellä ajatus töihin lähdöstä tuntuu sekä hyvältä että huonolta ajatukselta niin.... se ei yhtään selvennä tilannetta.

Onneksi mun pitää tehdä päätökseni elokuun puoleen väliin mennessä, koska silloin on viimeinen hetki perua päivähoitopaikat. helpotusta siis tiedossa

 

Voi strutsi :hug: Ymmärrän .
Paitsi et ton vauva asian mä oon saanu päätökseen..ehkä

no? kerro kerro!!! heti :wave:

 

Voi strutsi :hug: Ymmärrän .
Paitsi et ton vauva asian mä oon saanu päätökseen..ehkä

no? kerro kerro!!! heti :wave:

Meille ei enää vauvoja.. e tunne vaan tuli ja se tuntuu pirun hyvälle.

 

Ehkä ajattelet liikaa sitä, mihin tämänhetkiset päätöksesi tulevaisuudessa johtavat...? Et voi ennustaa tulevaisuutta, joten ehkä riitäisi se, että keskittyisit enemmän siihen miltä tietyt ratkaisut juuri nyt tuntuvat..

Tämä pitäisi minunkin oppia. Joskus saatan miettiä monta tuntia lähdenkö kaverille kylään vai en... Minun pitäisi oppia päättämään asioita spontaanisti.

 

Haluaisin mennä töihin jotta saisin aikuista seuraa ja pienen rauhallisen hetken päivisin erossa lapsista.
Mutta en haluaisi mennä töihin koska minulla olisi vielä vuosi mahdollista olla kotona ja pelkään, että alan katumaan sitä kesken kaiken.

Miten olisi jos veisit lapsesi sellaiseen kerhoon, jossa saisit muutaman tunnin viikossa omaa aikaa. Tai sitten teet hoitoringin, jotta saisit omaa aikaa. Ei töihin meno ole ainoa vaihtoehto. Tai valitse osa-aikainen työ.

mä olen jo viikonlopputyössä, ihana henkireikä! Mutta silti tuntuu että tarvitsisin enemmän. Olen luonteeltani ihminen joka turhautuu helposti,joten sekin omalta osaltaan hankaloittaa. Jos jään vielä kotiin minulla ei ole kotona enää kuin 2-v ja 4-v jonka kerhoon voisin viedäkin. Esikoinen aloittaa koulun ja toinen eskarin joten...
ehkä mulla on myös tunne että mua ei tarvita täällä kotona enää :ashamed: pientä kriisiä siitäkin että lapset kasvavat eivätkä ihan jatkuvasti tarvitse äitinsä huolenpitoa ja läsnäoloa, paitsi tietysti pienimmät... aina välillä :snotty:

 

Voi strutsi :hug: Ymmärrän .
Paitsi et ton vauva asian mä oon saanu päätökseen..ehkä

no? kerro kerro!!! heti :wave:

Meille ei enää vauvoja.. e tunne vaan tuli ja se tuntuu pirun hyvälle.

Onneksi Olkoon päätöksestä :hug: varmasti on huojentunut ja helpottunut olo *kade* :ashamed:

 

Voi strutsi :hug: Ymmärrän .
Paitsi et ton vauva asian mä oon saanu päätökseen..ehkä

no? kerro kerro!!! heti :wave:

Meille ei enää vauvoja.. e tunne vaan tuli ja se tuntuu pirun hyvälle.

Onneksi Olkoon päätöksestä :hug: varmasti on huojentunut ja helpottunut olo *kade* :ashamed:

Eikä se ole edes päätös. On vaan sellanen tunne että nämä riittää ja näin on hyvin. Ennen itkin vauvamahoja ym mut nyt ajatus raskaudesta jne puistattaa. Toki nuuhkin muiden vauvoja ja tykkään niistä kunhan mä saan vaan JOSKUS nukkua yöni rauhassa.

 

Voi strutsi :hug: Ymmärrän .
Paitsi et ton vauva asian mä oon saanu päätökseen..ehkä

no? kerro kerro!!! heti :wave:

Meille ei enää vauvoja.. e tunne vaan tuli ja se tuntuu pirun hyvälle.

Onneksi Olkoon päätöksestä :hug: varmasti on huojentunut ja helpottunut olo *kade* :ashamed:

Eikä se ole edes päätös. On vaan sellanen tunne että nämä riittää ja näin on hyvin. Ennen itkin vauvamahoja ym mut nyt ajatus raskaudesta jne puistattaa. Toki nuuhkin muiden vauvoja ja tykkään niistä kunhan mä saan vaan JOSKUS nukkua yöni rauhassa.

Mulla on ollut samanlaisia tuntemuksia aina välillä. mutta heti kun "päätän" et tää oliski ihan hyvä näin, alkaa "päätös" kaduttamaan ja heti samana päivänä en kaupassakaan muuta näekään kuin vauvamahoja
:snotty: en silti ole kertaakaan tuntenut että haluaisin olla raskaana. en pidä siitä ajasta, varsinkaan loppuvaiheesta. Mutta näinhän sekin aika on kärsittävä jotta saa sen vauvan? että eipä mulla taida olla vaihtoehtoja.
Olen yrittänyt miettiä sitäkin että jospa halu tulla ja olla raskaana tulee myöhemmin mutta se taas on aika kaukaa haettu....
tulipas taas tilitys :ashamed:

 

Strutsi:

Älä päätä sen vauva asian suhteen mitään!! Se auttaa kun lopettaa sen miettimisen. Jossain vaiheessa huomaa miten hyvin on näin. Mä olen jo ehtinyt haaveilemaan siitäkin kun parin vuoden päästä ei olekkaan vauvaa vaan 3 vuotias kuopus.. Kylläpä moni asia helpottaa toki sitten isommat alkaa jo murkuttamaan että sit kysytään jo ihan erilaisia voimavaroja.

Siks mä oon nyt sit päättänyt että lykkään töihin lähtöä vielä (teen kyllä keikkaa koko ajan) koska tämä on luultavasti (ehkä ) viiminen aika kun saadaan lapset kotona hoitaa ja koululaiset kotiin vastaan ottaa koulusta.