voi kauhistelu sentään! ("huono äiti" leima otsaan)

[Kowalski]

kuinka se vauva tuntee kelloa onko äiti pois 2h vai 6h

Eihän se tunnekkaan, se luulee että äiti on pois ikuisesti. Siis jos on hereillä.

Eli tästä voisimme päätellä, että vastasyntyneen läsnä (vierellä) on oltava 24 / 7 ja auttakaa armias, jos käytte kakalla....

Kolahtiko, kun aloit liioittelemaan ja kärjistämään?
Kyllä, vastasyntyneen itsensä kannalta olisi varmaan parasta jos hän saisi olla äidin lähellä 24/7. Kulkea kantoliinassa, olla sylissä, nukkua vieressä, saada ruokansa joko rinnasta tai pullosta siten, että on sylissä. Isin syli on se toiseksi paras paikka vastasyntyneelle. Sillä vaikka asiaa vääntäisi miten päin tahansa, on äiti vastasyntyneelle tutumpi kuin isi, äitinsä tuoksun & äänen vauva tunnistaa heti synnyttyään, onhan hän äidin sisällä kasvanut. Isän roolia kuitenkaan mitenkään väheksymättä, tärkeä isäkin on, ja tärkeämmäksi tulee kun vauva hieman kasvaa eikä ole enää vastasyntynyt.

 

[Kippuravarvas]

kuinka se vauva tuntee kelloa onko äiti pois 2h vai 6h

Eihän se tunnekkaan, se luulee että äiti on pois ikuisesti. Siis jos on hereillä.

Eli tästä voisimme päätellä, että vastasyntyneen läsnä (vierellä) on oltava 24 / 7 ja auttakaa armias, jos käytte kakalla....

Just samaa mäkin tuolla aiemmin pohdin...ties kuinka huono ihminen meidän tytöstä tulee kun ei ole saanut olla äidin sylissä/kainalossa 24/7 ekoja 3kk:tta... :'(

JA sit ihmetellään kun äidit masentuu, kun niiden elämään ei mahdu mitään muuta kun vauva vauva vauva 24 / 7.

Mä en sitten ymmärrä kuinka voi olla niin vaikeeta, ettei voi sen pienen rytmissä ja tarpeiden mukaan elää sitä ekaa 3kk:ta . On meinaan todella lyhyt aika!

 

[vieras]

kuinka se vauva tuntee kelloa onko äiti pois 2h vai 6h

Eihän se tunnekkaan, se luulee että äiti on pois ikuisesti. Siis jos on hereillä.

Eli tästä voisimme päätellä, että vastasyntyneen läsnä (vierellä) on oltava 24 / 7 ja auttakaa armias, jos käytte kakalla....

Just samaa mäkin tuolla aiemmin pohdin...ties kuinka huono ihminen meidän tytöstä tulee kun ei ole saanut olla äidin sylissä/kainalossa 24/7 ekoja 3kk:tta... :'(

JA sit ihmetellään kun äidit masentuu, kun niiden elämään ei mahdu mitään muuta kun vauva vauva vauva 24 / 7.

Kukin tavallaan, mutta ihmettelen, miksi niitä vauvoja halutaan tehdä, jos ei jostain ryyppäjäisistä voi olla pois edes silloin kun vauva on muutaman viikon tai kuukauden ikäinen... Minun mielipide on, että silloin olis voinut hieman odottaa sen raskauden kanssa.

 

[Chick]

sen mä oon teistä huomannu, kukaan ei voi mennä sinne baariin ilman perskännejä? aina kun puhutaan baariin menosta kuvittelette että ollaan konttauskunnossa :kieh:

Kännissä tai vesiselvänä, mutta mun mielestä vastasyntyneen paikka on edelleen äitinsä kainalossa, ja äiti voisi odottaa edes sen aikaa että pikkuvauva-aika on ohi ennen kun on tuntikausia erossa vauvastaan. Pieni vauva kun ei osaa tehdä eroa itsensä ja äitinsä välillä, vaan kuvittelee olevansa osa äitiä.

Mä kävin ekan kerran vauvan syntymän jälkeen "polttareissani" ulkona ja vauva oli silloin 7vkoa vanha. Imetin hänet unille ja takaisin tulin siiheksi kun oli seuraavan imetyksen aika (join siis 2 siideriä villeissä polttareissani). Näiden imetysten välisen ajan vajaa 5 tuntia vauva nukkui. Tuskin tästä koitui pysyvää haittaa vauvalle ja vaikka olisin kotona ollutkin tuon ajan, ei vauva olisi ollut mun kainalossa koko ajan, vaan sängyssä nukkumassa. En mä ensimmäisiä kuukausia vauvaa 24/7 sylissä/kainalossa pitänyt, toivottavasti hänestä nyt kuitenkin kasvaa ihan kunnollinen ihminen... :/

mä olin mun vauvan kanssa siskoni polttareissa sen ollessa 2 viikkoa en pystynyt jättämään sitä siksikään aikaa hoitoon ja koko päivän pystyinkin olemaan mukana vaikka ensin ajattelin ettei varmaan vauva viihdy. ei siis olleet mitkään ryyppäys ja rymyämispolttarit

No, mun "polttarit" oli siis kaksi siideriä parhaan ystäväni kanssa baarissa, joten eipä sinne lapsen kanssa olis tullut mentyä... Mutta olis kai pitänyt, koska vsta nyt sain tietää, että olen aiheuttanut lapselleni lultavasti mahdottomat traumat kun hän autuaan tyytyväisenä nukkui kotona tuon ajan minkä olin "polttareitani" juhlimassa...

 

[tipsukka]

en imettäny yhtään lastani(4).vaikken ekasta ja tokasta menny baariin heti ..mut muitten jälkeen menin.nuorin oli vasta viikon..ihan muutamalle vaan koska halusin irtaantua kotoo.. ja musta on hyvä että myös isä on heti syntymästä asti vauvan kans ettei tuu sit ongelmia ku muksu isompi..tarkotan että pentu on niin mamman perään ettei ees vessaan pääse...mä en ainaka kadu että oon irtaantunu vauvoistani jo aikases vaihees..kun muuten koko raskausajan olin melki neljän seinän sisäl.

kävin laitokselta tullessa kaupas ostaa siiderin sen ihanan kaivatun sattui oleen viel ihanan lämmin päivä joten maistui hyvin..

 

[myymä]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

 

[Kowalski]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Jos ei lähde baariin tms vauvan ollessa ihan pieni = on lapsen vierellä joka hetki ja lapsi roikkuu äidin jalassa 2 ekaa vuotta?
Noh, uskoisin että on olemassa myös muita vaihtoehtoja kuin nuo. Lapsiystävällisiä vaihtoehtoja.

 

[Chick]

kuinka se vauva tuntee kelloa onko äiti pois 2h vai 6h

Eihän se tunnekkaan, se luulee että äiti on pois ikuisesti. Siis jos on hereillä.

Eli tästä voisimme päätellä, että vastasyntyneen läsnä (vierellä) on oltava 24 / 7 ja auttakaa armias, jos käytte kakalla....

Kolahtiko, kun aloit liioittelemaan ja kärjistämään?
Kyllä, vastasyntyneen itsensä kannalta olisi varmaan parasta jos hän saisi olla äidin lähellä 24/7. Kulkea kantoliinassa, olla sylissä, nukkua vieressä, saada ruokansa joko rinnasta tai pullosta siten, että on sylissä. Isin syli on se toiseksi paras paikka vastasyntyneelle. Sillä vaikka asiaa vääntäisi miten päin tahansa, on äiti vastasyntyneelle tutumpi kuin isi, äitinsä tuoksun & äänen vauva tunnistaa heti synnyttyään, onhan hän äidin sisällä kasvanut. Isän roolia kuitenkaan mitenkään väheksymättä, tärkeä isäkin on, ja tärkeämmäksi tulee kun vauva hieman kasvaa eikä ole enää vastasyntynyt.

Meinaako tämä sitä, että kun lapsi menee nukkumaankin, niin äidin on nukuttava aina samaan aikaan vauvan vieressä? Meille kun siunaantui "helppo" lapsi joka nukkui yöt alusta saakka 20-07 yhdellä syötöllä ja en minä kyllä iltaisin nukkumaan jäänyt klo 20 kun hän oli rinnalle nukahtanut. Olen todellakin samaa mieltä, että niin vastasyntynyt kuin vanhempikin lapsi tarvitsee äidin ja isän läheisyyttä niin paljon kun mahdollista, mutta että koko ajan (öitä myöten?) kantoliinassa jne.... :/

 

[myymä]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Jos ei lähde baariin tms vauvan ollessa ihan pieni = on lapsen vierellä joka hetki ja lapsi roikkuu äidin jalassa 2 ekaa vuotta?
Noh, uskoisin että on olemassa myös muita vaihtoehtoja kuin nuo. Lapsiystävällisiä vaihtoehtoja.

Tuo kommentti oli tarkoitettu tasan niille jotka sanovat että lapsen läsnä pitää olla 3kk joka ikinen hetki!

 

[Kowalski]

Meinaako tämä sitä, että kun lapsi menee nukkumaankin, niin äidin on nukuttava aina samaan aikaan vauvan vieressä? Meille kun siunaantui "helppo" lapsi joka nukkui yöt alusta saakka 20-07 yhdellä syötöllä ja en minä kyllä iltaisin nukkumaan jäänyt klo 20 kun hän oli rinnalle nukahtanut. Olen todellakin samaa mieltä, että niin vastasyntynyt kuin vanhempikin lapsi tarvitsee äidin ja isän läheisyyttä niin paljon kun mahdollista, mutta että koko ajan (öitä myöten?) kantoliinassa jne.... :/

No ei tietenkään tarkoita , jos vauva nukkuu niin antaa sen nukkua rauhassa. Mutta vastasyntyneet tykkää nukahtaa äidin viereen, ja herätä äidin vieressä, olettaisin.
Meilläkin esikoinen nukkui 12-14 h yöunia reilu parikuisena, enkä mä kyllä koko aikaa vieressä maannut. Mutta nukahti mun kainaloon tai syliin, ja heräsi mun kainalosta myös.

 

[Kippuravarvas]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Meillä poika roikkui kiinni minussa ekan 3-4kk kun oli masuvaivoja ja imetin jne. Nyt 1,5-vuotiaana on ihan isän poika, ei ole riippuvainen minusta. Luottaa muihin ihmisiin ja jää mielellään mammalle hoitoon..

 

[Kowalski]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Jos ei lähde baariin tms vauvan ollessa ihan pieni = on lapsen vierellä joka hetki ja lapsi roikkuu äidin jalassa 2 ekaa vuotta?
Noh, uskoisin että on olemassa myös muita vaihtoehtoja kuin nuo. Lapsiystävällisiä vaihtoehtoja.

Tuo kommentti oli tarkoitettu tasan niille jotka sanovat että lapsen läsnä pitää olla 3kk joka ikinen hetki!

Mutta miten se, että lapsi & äiti ovat koko ajan yhdessä ekat 3 kk, liittyy siihen että kaksivuotiaskaan ei ole vielä sekuntiakaan erossa äidistään?
Ei mitenkään.

 

[Kowalski]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Meillä poika roikkui kiinni minussa ekan 3-4kk kun oli masuvaivoja ja imetin jne. Nyt 1,5-vuotiaana on ihan isän poika, ei ole riippuvainen minusta. Luottaa muihin ihmisiin ja jää mielellään mammalle hoitoon..

Sama meillä. Molemmat lapset oli mun kanssa elämänsä ekat kuukaudet, mutta ei ne koskaan ole perään itkeneet kun ovat jääneet jonnekin ilman äitiä, ovat olleet tosi reippaita ja rohkeita pienestä saakka, jne.

 

[myymä]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Jos ei lähde baariin tms vauvan ollessa ihan pieni = on lapsen vierellä joka hetki ja lapsi roikkuu äidin jalassa 2 ekaa vuotta?
Noh, uskoisin että on olemassa myös muita vaihtoehtoja kuin nuo. Lapsiystävällisiä vaihtoehtoja.

Tuo kommentti oli tarkoitettu tasan niille jotka sanovat että lapsen läsnä pitää olla 3kk joka ikinen hetki!

Mutta miten se, että lapsi & äiti ovat koko ajan yhdessä ekat 3 kk, liittyy siihen että kaksivuotiaskaan ei ole vielä sekuntiakaan erossa äidistään?
Ei mitenkään.

No olisko vaikka niin, että 3kk kun lapsi on ollut koko ajan läsnä, niin 4kk iässä se haluaa olla edelleen läsnä koska on tottunut siihen... sitten tuleekin jo 5kk ja 6kk ja edelleen vauva ei osaa irroittaa äidistä!

 

[Kippuravarvas]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Meillä poika roikkui kiinni minussa ekan 3-4kk kun oli masuvaivoja ja imetin jne. Nyt 1,5-vuotiaana on ihan isän poika, ei ole riippuvainen minusta. Luottaa muihin ihmisiin ja jää mielellään mammalle hoitoon..

Sama meillä. Molemmat lapset oli mun kanssa elämänsä ekat kuukaudet, mutta ei ne koskaan ole perään itkeneet kun ovat jääneet jonnekin ilman äitiä, ovat olleet tosi reippaita ja rohkeita pienestä saakka, jne.

Muuten, pakko sanoo että kerrankävin kampaajalla ja kerran hierojalla...eli ei ihan tiukasti kiinni..

 

[Kowalski]

No olisko vaikka niin, että 3kk kun lapsi on ollut koko ajan läsnä, niin 4kk iässä se haluaa olla edelleen läsnä koska on tottunut siihen... sitten tuleekin jo 5kk ja 6kk ja edelleen vauva ei osaa irroittaa äidistä!

Heh...niin varmaan joo. Ei meillä ainakaan ole tuollaisia ongelmia ollut, vaikka olinkin koko ajan läsnä kun lapset oli pikkuvauvoja, ja täysimetin tuota nuorempaa 6½ kk eli en ollut juurikaan poissa ekojen kuukausien jälkeenkään.
Hienosti on kelvannut myös isin syli, samoin ukkin ja mamman syli, eivät ole itkeneet äidin perään.
Tuon teorian perusteellahan esim. päivähoidon voisi aloittaa heti, kun vauva pääsee sairaalasta kotiin, ettei se vaan totu siihen että saa olla äidin kanssa kotona

 

[myymä]

No olisko vaikka niin, että 3kk kun lapsi on ollut koko ajan läsnä, niin 4kk iässä se haluaa olla edelleen läsnä koska on tottunut siihen... sitten tuleekin jo 5kk ja 6kk ja edelleen vauva ei osaa irroittaa äidistä!

Heh...niin varmaan joo. Ei meillä ainakaan ole tuollaisia ongelmia ollut, vaikka olinkin koko ajan läsnä kun lapset oli pikkuvauvoja, ja täysimetin tuota nuorempaa 6½ kk eli en ollut juurikaan poissa ekojen kuukausien jälkeenkään.
Hienosti on kelvannut myös isin syli, samoin ukkin ja mamman syli, eivät ole itkeneet äidin perään.
Tuon teorian perusteellahan esim. päivähoidon voisi aloittaa heti, kun vauva pääsee sairaalasta kotiin, ettei se vaan totu siihen että saa olla äidin kanssa kotona

No tuopa olisikin loistoidea

 

[prioriteetit näköjään täällä kunnossa]

Kukin puolustelee sitä, mitä tärkeänä pitää... jotkut lapsia, toiset juhlimista...

 

[harmis]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Olet voinut jonkun tällaisen nähdä, mutta jos tutustuisit lapsen perusturvallisuuden luomiseen varhaislapsuudessa tietäisit että vahva kiintymyssuhde vanhempaan ja symbioottinen vaihe edesauttaa vahvaan perusturvallisuuden tunteeseen, siitä on sitten hyvä ponnistaa kohti itsenäisyyttä. Omat on olleet ihan liki ne ekat kuukaudet, siitä pikkuhiljaa enemmän myös isän kanssa, tosi reippaita ja luottavaisia lapsia ovat.

 

[myymä]

Kukin puolustelee sitä, mitä tärkeänä pitää... jotkut lapsia, toiset juhlimista...

Aivan! voi meitä, jotka sijoitamme juhlat lapsen edelle! Kyllä viina on sitten ihanaa! lapset toisiksi ihanimpia

 

[Kowalski]

Olet voinut jonkun tällaisen nähdä, mutta jos tutustuisit lapsen perusturvallisuuden luomiseen varhaislapsuudessa tietäisit että vahva kiintymyssuhde vanhempaan ja symbioottinen vaihe edesauttaa vahvaan perusturvallisuuden tunteeseen, siitä on sitten hyvä ponnistaa kohti itsenäisyyttä. Omat on olleet ihan liki ne ekat kuukaudet, siitä pikkuhiljaa enemmän myös isän kanssa, tosi reippaita ja luottavaisia lapsia ovat.

Pitää paikkansa ainakin meidän lasten kohdalla - meidän mukelot on aina olleet ne reippaimmat, rohkeimmat, sosiaalisimmat, ei-arat ja ei-ujot lapset jotka uskaltaa luottaa toiseen aikuiseen ja menevät innokkaana leikkiin mukaan, oltiin sitten puistossa, lastentapahtumassa, perhekerhossa tai myöhemmässä vaiheessa päiväkodissa. Tyttö 4 v on jo kauan (parin vuoden ajan) uskaltanut mennä esim. harrastuksiin ja kaverisynttäreille ilman äitiä, monen muun samanikäisen itkiessä äitinsä perään. Lapsiparkkiin voi huoletta jättää, jne.
Ja tosiaan olivat elämänsä ekat kuukaudet tiiviissä symbioosissa äidin kanssa.
Ei ne ikuisiksi ajoiksi mun lahkeeseen roikkumaan jääneet =)

 

[Justjuu]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Meillä poika roikkui kiinni minussa ekan 3-4kk kun oli masuvaivoja ja imetin jne. Nyt 1,5-vuotiaana on ihan isän poika, ei ole riippuvainen minusta. Luottaa muihin ihmisiin ja jää mielellään mammalle hoitoon..

Ei mutta -etkös tiedä ettei alle 3v saa jättää muille hoitoon, pitää olla vaan yks ihminen johon voi luottaa. Että oikein mammalle...

 

[myymä]

Olet voinut jonkun tällaisen nähdä, mutta jos tutustuisit lapsen perusturvallisuuden luomiseen varhaislapsuudessa tietäisit että vahva kiintymyssuhde vanhempaan ja symbioottinen vaihe edesauttaa vahvaan perusturvallisuuden tunteeseen, siitä on sitten hyvä ponnistaa kohti itsenäisyyttä. Omat on olleet ihan liki ne ekat kuukaudet, siitä pikkuhiljaa enemmän myös isän kanssa, tosi reippaita ja luottavaisia lapsia ovat.

Pitää paikkansa ainakin meidän lasten kohdalla - meidän mukelot on aina olleet ne reippaimmat, rohkeimmat, sosiaalisimmat, ei-arat ja ei-ujot lapset jotka uskaltaa luottaa toiseen aikuiseen ja menevät innokkaana leikkiin mukaan, oltiin sitten puistossa, lastentapahtumassa, perhekerhossa tai myöhemmässä vaiheessa päiväkodissa. Tyttö 4 v on jo kauan (parin vuoden ajan) uskaltanut mennä esim. harrastuksiin ja kaverisynttäreille ilman äitiä, monen muun samanikäisen itkiessä äitinsä perään. Lapsiparkkiin voi huoletta jättää, jne.
Ja tosiaan olivat elämänsä ekat kuukaudet tiiviissä symbioosissa äidin kanssa.
Ei ne ikuisiksi ajoiksi mun lahkeeseen roikkumaan jääneet =)

No mulla taas sellainen tilanne, että en ollut vauvan läsnä 24/7 hänen olleessaan alle 3kk mutta nyt tyttö 3v käy itse ilman äiti muskarissa, sanoi ensimmäisenä päivänä päiväkodissa käden heilautuksella "heippa" ja muutenkin todella reipas ja sopeutuvainen, ja ennen kaikkea iloinen tyttö. Mitenköhän mä sen pilasin mennessäni häihin hänen ollessa 2,5 kk ikäinen?

 

[Kippuravarvas]

No olen nähny niin monta tilannetta vierestä, kuinka lapsen vierellä ollaan joka hetki, ja voin vakuuttaa, ettei äidillekkään ole kiva kun lapsi 2 vuoteen asti roikkuu äidin jalassa

Meillä poika roikkui kiinni minussa ekan 3-4kk kun oli masuvaivoja ja imetin jne. Nyt 1,5-vuotiaana on ihan isän poika, ei ole riippuvainen minusta. Luottaa muihin ihmisiin ja jää mielellään mammalle hoitoon..

Ei mutta -etkös tiedä ettei alle 3v saa jättää muille hoitoon, pitää olla vaan yks ihminen johon voi luottaa. Että oikein mammalle...

No tuota, eikö tuo koske pikku vauvaa..

 

[:)]

Siksi, koska vauvan ja äidin läheisyys ja symbioosi on varhaisen vuorovaikutussuhteen kannalta erityisen tärkeää heidän eläessään jo raskausaikana tietynlaisessa symbioosissa. Isän antama läheisyys ei ole sama kuin äidin, se on selvä. Äidin tuttu tuoksu, sydämen rytmi ja läheisyys on niitä, jotka vauva tunnistaa. Se ei toki tarkoita sitä, että isä olisi vähempiarvoinen, ei toki. Niillä vain on ero. Jos äidin on pakottava tarve mennä, niin parempihan se on mennä, ettei tarvitse vauvaa syyttää. En vain ymmärrä, että miten kukaan haluaa tai ylipäätään jaksaa mennä heti ensimmäisinä parina kolme kuukautena