Voi itku, mitä tämmösessä tilanteessa pitää tehdä??!!

[Pahin painajainen]

Ahdistaa, itkettää, tekis mieli kuolla mutta lasten takia en uskalla...

Sain viime viikolla tietää, että mieheni on minua pettänyt. Omien sanojensa mukaan ei fyysisesti mutta useat näkemäni kirjeet joita hän oli saanut sekä kirjoittanut kahdelle eri naiselle, rakkailleen, kuten hän kirjoitti, kertoivat hänen tunteistaan heitä kohtaan, yhteisistä suunnitelmista tulevaisuuden ja tapaamisten suhteen sekä siitä miten hänen tulee olla varovainen ja viestitellä vähemmän etten minä saa tietää, sekä kaikkea muuta niin kauheaa etten edes halua niitä enää miettiä. Pettämisen oireet ja varomerkit on olleet ilmassa jo pitkään mutta en vaan uskonut, että minun 100% luotettava mieheni voisi minua loukata näin ja tehdä tommosta...

Miehen äiti sai tietää tästä ja tuli meille eilen yllättäen toisesta kaupungista asti keskellä yötä selvittämään asiaa eli kertomaan minulle, kuinka oikeutettua pettäminen on miehen puolelta ja minun tulisi keskittyä siihen, mitä olen tehnyt väärin ja miksen riitä miehelle, että hänen täytyy tällaista tehdä... Kun olin haukut kuunnellut ja yrittänyt omaa mielipidettä väiin sanoa ettei nyt ehkä ole paras hetki näitä selvittää kun minulla on jo valmiiksi nii paha mieli ja unet jääneet väliin monelta yöltä niin anoppi suuttui, paiskasi oven lähtiessään ja huusi hyvästit.

Mieheni, joka oli anteeksi pyydellyt jo minulta ja yrittänyt tekoaan hyvittää meni lukkoon ja nyt tilanne on kaksin verroin pahempi. Äiti on hänelle tärkeämpi kuin kukaan muu.

Olen ihan sekaisin ja itku tulee koko ajan. En tiedä pitäisko lähtee vai jäädä, yrittää vai luovuttaa. Miestä rakastan kyllä vaikka meillä on vaikeaa ollutkin viime aikoina ja siksi ymmärrän toisaalta hänen tekonsa. Toisaalta tiedän, ettei pettäminen ole koskaan oikeutettua eikä sitä voi millään puolustella. En tiedä miten luottamuksen saa takaisin ja ne tekstit mielestä pois, jotka näen joka kerran kun silmät suljen... Milloin tämä itkeminen ja viha loppuu, mitä on vielä odotettavissa ja kuinka kauan toipiminen kestää??
Ja miten rakentaa suhde anoppiin, jonka kanssa ei voi neuvotella eikä keskustella näköjään ollenkaan...

 

[Hopeinen Kuu]

:hug:
olen pahoillani puolestasi. neuvoa sinua en osaa, ratkaisut sun pitää nyt miettiä itse. mutta kuolema ei ole ratkaisu!
juttele hyvälle ystävälle, äidille kenelle vaan pystyt uskoutumaan. jaksamisia!

 

[tsemppiä!]

Onpa ikävää En omalta kohdaltani osaa neuvoa kun ei ole näin käynyt. Vaikeaa se varmasti on.

Puhuminen varmasti helpottaa tilannetta, siis omaa oloasi. Puhu miehesi kanssa, jonkun hyvän ystävän tai sitten täällä netissä. Ja nuo anoppisi puheet anna mennä toisesta korvasti sisään ja toisesta ulos. Itseäni älä syyllistä tilanteesta. Ehkä voit ottaa väliä mieheesi jos ajattelet sen helpottavan. Lähde lapsien kanssa vaikka viikonlopuksi kotiisi, tai vie lapset hoitoon viikonlopuksi. Saat omaa aikaa ja miettimistä ja asioiden selvittämistä miehesi kanssa.

Tsemppiä!!

 

[Sinterella]

Ihan alkuun sanoisin että minä en rakentais anoppiin enään minkäänlaista suhdetta. Mies taas... hmm.. se riippuu niin monesta asiasta. Ja ei todellakaan ole selitys että koska teillä on ollut vaikeaa niin mies saa mennä pettämään! Lasten takia varmaan yrittäisin saada asiat raiteilleen, mutta jos ei ala yhteiselo sujumaan enää niin lähtisin. Eli asiasta puhuttaisiin ja paljon, luottamusta alettais kasvattaan pikku hiljaa ja jos tarvii niin ulkopuolista apua. Jos kaikki on tehty eikä parempaan päin siltikään oltais menossa niin lähtisin. ja tää on sitte vaan mun olettamus miten meillä menis, koska en ole asiaa itse joutunu henk.kohtaisesti läpi käymään.

 

[ap.]

Kiitos tsempeistä!! Olenkin asiasta puhunut puhelimessa hyvän ystäväni kanssa ja tuntui jo että kyllä tämä tästä. Tämä anoppi-kuvio vaan nyt sotki pasmat uudestaan ja nyt en tiedä kumpi harmittaa enemmän, riita anopin kanssa vai tuo kaiken alku ja juuri eli se pettäminen...

 

[Seipääntyöntäjä]

Ensinnäkin: anopista viis, se on nyt tuossa tilanteessa se kaikista yhdentekevin seikka ja henkilö. Jos hänellä ei tuon vertaa ole oikeuden- ja tilannetajua, niin pitäköön tunkkinsa koko prkleen anoppi!

Muuta neuvoa en oikeastaan osaa antaa kuin sen, että yritä selvittää päätäsi puhumalla ja/tai kirjoittamalla. Käytä siekailematta hyväksesi tosi ystäviäsi ja pura heille asiaa. Soita heille. Kirjoita heille sähköposteja. Itsekin vähän vastaavaa läpi käyneenä tiedän kokemuksesta, että asioitten kirjoittaminen tai niistä ääneen puhuminen monesti jäsentää asioita samalla omassa päässä, ja hommaan alkaa aikaa myöten tulla jonkinlainen tolkku.

Muuta en tiedä sanoa, sillä jokainen tällainen tapaus on aina oma yksilönsä, ja lopputulos riippuu aina asiansosaisista henkilöistä. Voimia Sinulle joka tapauksessa. :hug:

Niin ja omasta puolestani kiitos Tuuleenhuutajalle. Ilman sinua en välttämättä olisi täysjärkisenä kaikista elämäni käänteistä selvinnyt. :heart: Onneksi joku älysi keksiä sähköpostin. =)

 

[Minä vaan]

Tsemppiä ja haleja!

 

[Rytkäätys]

Harvoin tuollaisesta ehjänä ylitse pääsee. Jos kerran pettää, pettää toisenkin kerran, usein miten. Sinuna en jäisi odottamaan seuraavaa kertaa. Ansaitset parempaa.
Joudut kuitenkin aloittamaan tuossakin suhteessa alusta kaiken kun luottamus on mennyt, helpompaa olisi aloittaa kokonaan alusta ilman tuollaista selkäänpuukottajaa.

 

[vieras]

Kahdelle eri naiselle?tulevaisuutta suunnitellut heidän kanssaan?? nyt kyllä vaikuttaa siltä että ei oo ihan kaikki kunnossa miehelläs!ja ei mikää ihme jos äitinsäkin käyttäytyy tolleen....varmaan kannattas miehes käydä puhumassa ammattilaisen kanssa..

 

[ap.]

Kahdelle eri naiselle?tulevaisuutta suunnitellut heidän kanssaan?? nyt kyllä vaikuttaa siltä että ei oo ihan kaikki kunnossa miehelläs!ja ei mikää ihme jos äitinsäkin käyttäytyy tolleen....varmaan kannattas miehes käydä puhumassa ammattilaisen kanssa..

Aivan. Molemmat miehen exiä ennen mua ja ilmeisesti alkanu vanha suola janottamaan puolin ja toisin... Kyllä sitä tosiaan huomasi mistä on mies moraalittomuutensa perinyt! Anoppi on ollu hanakala tapaus jo vuosia mutta toimeen on tultu ja ihan ystävälisissä merkeissä aina tavattu, ihan lastenkin takia. Ite voisin hyvin elää iman tommosta noita-akkaa elämässä mutta koska hän on miehelleni niin tärkeä niin tämä tilanne vaikuttaa eniten mun ja miehen väleihin, se on surkeeta.

 

[vieras]

Kahdelle eri naiselle?tulevaisuutta suunnitellut heidän kanssaan?? nyt kyllä vaikuttaa siltä että ei oo ihan kaikki kunnossa miehelläs!ja ei mikää ihme jos äitinsäkin käyttäytyy tolleen....varmaan kannattas miehes käydä puhumassa ammattilaisen kanssa..

Aivan. Molemmat miehen exiä ennen mua ja ilmeisesti alkanu vanha suola janottamaan puolin ja toisin... Kyllä sitä tosiaan huomasi mistä on mies moraalittomuutensa perinyt! Anoppi on ollu hanakala tapaus jo vuosia mutta toimeen on tultu ja ihan ystävälisissä merkeissä aina tavattu, ihan lastenkin takia. Ite voisin hyvin elää iman tommosta noita-akkaa elämässä mutta koska hän on miehelleni niin tärkeä niin tämä tilanne vaikuttaa eniten mun ja miehen väleihin, se on surkeeta.

Edelleen uskon että asiaa vois auttaa että miehes kävis puhumassa asiantuntijan kanssa...sais puoluettomalle ihmiselle puhua ongelmistaan ja saada ratkottua niitä ja tuosta äiti-ongelmastaan myös.

 

[kunnon kinttaat]

Harvoin tuollaisesta ehjänä ylitse pääsee. Jos kerran pettää, pettää toisenkin kerran, usein miten. Sinuna en jäisi odottamaan seuraavaa kertaa. Ansaitset parempaa.
Joudut kuitenkin aloittamaan tuossakin suhteessa alusta kaiken kun luottamus on mennyt, helpompaa olisi aloittaa kokonaan alusta ilman tuollaista selkäänpuukottajaa.

no ei ne asiat aina ihan niin mustavalkosia ole..

 

[vieras]

:hug:
Ehkä pieni asumusero vois tehdä hyvää, jotta molemmat saisitte miettiä rauhassa, miten jatkaa eteenpäin tai jatkaako ollenkaan. Luottamuksen menettäminen on sellanen juttu, että se on TODELLA vaikea savuttaa uudelleen. Ja kun sanoit, että on mennyt huonosti jo pidemmän aikaa, niin ehkä se tosiaan on viesti siitä, että kannattais erota tai ainakin ottaa hieman etäisyyttä asioihin. Tai sitten joku parisuhdeterapia vois olla yksi vaihtoehto, jossa ULKOPUOLINEN punnitsee näitä asioita.
Tappaa ei ainakaan itseään kannata - YKSIKÄÄN äijä ei ole sen arvoinen, mutta lapsesi tarvitsevat sinua vielä piiiitkään...

 

[Rytkäätys]

Harvoin tuollaisesta ehjänä ylitse pääsee. Jos kerran pettää, pettää toisenkin kerran, usein miten. Sinuna en jäisi odottamaan seuraavaa kertaa. Ansaitset parempaa.
Joudut kuitenkin aloittamaan tuossakin suhteessa alusta kaiken kun luottamus on mennyt, helpompaa olisi aloittaa kokonaan alusta ilman tuollaista selkäänpuukottajaa.

no ei ne asiat aina ihan niin mustavalkosia ole..

Ihan omakohtaisella kokemuksella ja monia vastaavia tapauksia nähneenä niin se juuri menee.

 

[kunnon kinttaat]

Harvoin tuollaisesta ehjänä ylitse pääsee. Jos kerran pettää, pettää toisenkin kerran, usein miten. Sinuna en jäisi odottamaan seuraavaa kertaa. Ansaitset parempaa.
Joudut kuitenkin aloittamaan tuossakin suhteessa alusta kaiken kun luottamus on mennyt, helpompaa olisi aloittaa kokonaan alusta ilman tuollaista selkäänpuukottajaa.

no ei ne asiat aina ihan niin mustavalkosia ole..

Ihan omakohtaisella kokemuksella ja monia vastaavia tapauksia nähneenä niin se juuri menee.

edelleen väitän minäkin ettei aina mene,kokemusta on.jos se sulla on niin mennyt niin eihän se tarkota että muillakin menis,ihmisiä ja suhteita kun on niin erilaisia.

 

[Rytkäätys]

Harvoin tuollaisesta ehjänä ylitse pääsee. Jos kerran pettää, pettää toisenkin kerran, usein miten. Sinuna en jäisi odottamaan seuraavaa kertaa. Ansaitset parempaa.
Joudut kuitenkin aloittamaan tuossakin suhteessa alusta kaiken kun luottamus on mennyt, helpompaa olisi aloittaa kokonaan alusta ilman tuollaista selkäänpuukottajaa.

no ei ne asiat aina ihan niin mustavalkosia ole..

Ihan omakohtaisella kokemuksella ja monia vastaavia tapauksia nähneenä niin se juuri menee.

edelleen väitän minäkin ettei aina mene,kokemusta on.jos se sulla on niin mennyt niin eihän se tarkota että muillakin menis,ihmisiä ja suhteita kun on niin erilaisia.

Kyllä siinä suhteessa jossa petetään jomman kumman toimesta on pahasti jotain pielessä. Kukin tehkööt miten tykkää, eikö täällä nimen omaan kysytty mielipiteitä? Oliko nämä minun mielipiteet sitten kiellettyjen listalla?

 

[PahaSilmä]

Se on semmosta, että miehellä, jolla on äitisyndrooma, ei ole mitään toivoa ikinä kasvaa kunnon aviomieheksi. Jokainen hänen rakastamansa nainen kun muuttuu äidiksi saadessaan lapsen. Suhde äitiin kun on päin prinkkalaa, niin sitten se odottaa sinusta toista äitiä itselleen. Ja etsii uuden "rakkaan"

älä välitä, ei ole sinun vika, vaan mies on pilalla.

 

[ap.]

Juu, miehelle äiti on tosiaan niin kauheen tärkee ja äiti kun on tosi dominoiva persoona ja tietäähän sen että ongelmia tulee jossain vaiheessa. No, tuskimpa se enää mun kanssa pajon tekemisissä haluaa olla joka tapauksessa, niin pahasti suuttu ja ovet perässään kiinni paukautti. Miehen mukaan hän ei ole koskaan äitiään sellaisena nähnyt joten ilmeisesti kyse on tosi vakavasta asiasta. P-kele, kyllä sitä monesti toivoo koko akan hengettömäks, miten paljon helpompaa elämä mulla oiskaan...

 

[sv]

Voimia ja jaksamista! Mielestäni sulla ei ole velvoitetta pitää yhteyttä anoppiin. Lasten vuoksi käyttäytyisin korrektisti hänen seurassaan pakollisissa tapaamisissa. Ihmettelen kovin, miksi hän puuttuu noin voimakkaasti poikansa parisuhteeseen, että keskellä yötä ryntää haukkumaan miniäänsä? Kolkuttaako hänellä omatunto, kun on kasvattanut poikansa pettäjäksi. Silloin kaikki kura on helpoin kaataa sinun niskaasi....

Toivottavasti tuleva lutviutuu urilleen..

 

[johanjotain]

miehesi ei ole ihan terve, elelee jossain fantasiamaailmassa kun kahdelle eri naikkoselle kirjoittelee. yritä ottaa selville ketkä ne naiset on ja kirjoita/ilmoita heille minkälaisen ihmeukon kanssa ovat olleet tekemisissä. itse et ole tehnyt mitään väärää, anoppisi on kauhea ämmä.

 

[ap.]

Voimia ja jaksamista! Mielestäni sulla ei ole velvoitetta pitää yhteyttä anoppiin. Lasten vuoksi käyttäytyisin korrektisti hänen seurassaan pakollisissa tapaamisissa. Ihmettelen kovin, miksi hän puuttuu noin voimakkaasti poikansa parisuhteeseen, että keskellä yötä ryntää haukkumaan miniäänsä? Kolkuttaako hänellä omatunto, kun on kasvattanut poikansa pettäjäksi. Silloin kaikki kura on helpoin kaataa sinun niskaasi....

Toivottavasti tuleva lutviutuu urilleen..

Juuri näin minäkin ajattelin. Kotoahan ne oikean ja väärän käsitykset opitaan ja moraaliset asiat. Ilmeisesti äitinsä on opettanut miehelle että tämä on oikein ja vanhanaikaisena ihmisenä ajattelee että "pikku-vaimon" on siedettävä kaikkea ja jos miehelle ei vaimo riitä niin on oikein hakea onnea muualta. Asiaa ei ollenkaan auta se, että hän heti tultuaan ylisti vartin verran tätä toista mieheni "sala-rakasta", ex-tyttöystävää, jonka kanssa anoppi on niin läheinen ja hyvä ystävä. Se onkin ollu hänelle kova pala, kun poika on ottanut itselleen naisen, josta hän ei ole ikinä pitänyt.

 

[ap.]

Eli oikeestaan nyt ei enää varsinainen pettäminen niinkään V-tuta ja jotenkin pahin on sen suhteen ohi, anoppi sen sijaan ottaa päähän senkin edestä...
Kaveri just raamatullisesti totesi, että sille niitä vaikeuksia annetaan joka niitä parhaiten kestää..