Mitä voisin tehdä tämmösessä tilanteessa...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sniif
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sniif

Vieras
Mä oon ollu meidän suhteen alussa iham kauheen mustasukkainen,
sitä kesti pari vuotta ja alkoi hiipua ihan terveelliselle tasolle...
Mutta nyt se on ponnahtanut uudelleen pintaan
ja ihan ilman syytä, mun mies on mulle niin ihana ku olla vaan voi ja osoittaakin se monella tapaa.

Mutta mun pitää tietää aina aika tarkasti missä hän on ollut
ja jos ei heti itse kerro, kysyn.
Koitan viimeiseen asto ain pitää mölyt mahassani
mut aina n lopulta pakko kysyä eikä mies mtn salaa, kertoo kyllä.

Ja jos ollaan kahestaan jossain, kyttään salaa kahtooko muita naisia ja kahtoohan se sillai, luonnollisesti,
niinku minäki muita miehiä, luonnollisesti,
sen kummemmin jämähtämättä kehenkään.

Mutta silti mua ahistaa ihan kauheena ajatukset että mies ajattelis muista naisista että ne on kauniimpia ku minä... jne...

En minä ole ruma enkä huonokroppainen,
ja ehkä se onkin ongelman ydin että kun on tottunut olemaan jotenkin huomion keskipisteenä, siis oman miehen,
on vaikea hyväksyä ajatusta että muut oiski miehen silmissä paremman näköisiä
vaikka hän kyllä pitääkin huolen että tiedän että olen hänen silmissään ihana...

Siis luotan mieheen mutta toisaalta en.
Sairasta joo kun muuten menee tosi hyvin.

Oon kyllä koittanu kouluttaa itteeni ja välillä onnistunkin mutta aina se mustasukkaisuus nostaa päätään ja mua ärsyttää ihan rutosti... :(
 
Miten sun itsetunto muissa asioissa? Jos saat (kliseevaroitus... ) onnistumisen tunteita ja tunnet olevasi hyvä muuallakin, auttaisiko se tähän tilanteeseen vähän?

Mulla oli samaa aiemmin ja tenttasin ihan täysillä, mutta nyt tilanne on jo ihan normaali, saatan huikata miehen kurkkaamaan jos esim telkassa on nättejä naisia :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten sun itsetunto muissa asioissa? Jos saat (kliseevaroitus... ) onnistumisen tunteita ja tunnet olevasi hyvä muuallakin, auttaisiko se tähän tilanteeseen vähän?

Mulla oli samaa aiemmin ja tenttasin ihan täysillä, mutta nyt tilanne on jo ihan normaali, saatan huikata miehen kurkkaamaan jos esim telkassa on nättejä naisia :)

Ennen mulle oli ihan kauhistus jos edes vitsailtiin/vitsaili kauniiiista naisista jne,
nyt jo siihenkin ppystyn että on edistystä tapahtunut
mutta OIKEE elämä...
Jos ollaan kahdestaan hengailemassa,
mulla on semmoinen TEENNÄINEN olo...
Siis et sillai ihan hyvät fiilikset
mutta kokoajan semmonen tunne et mihinkähän tuo mies kahtoo tai et jos tulee kaiuniita naisia yritän just sitte olla miehelle oikeen ihana joka on kauheen läpinäkyvää, tiedän,
mutta tulee heti semmonen omistustarve joka on joo sairasta..

Mutta kun mun mieskin on kauheen komea ja mä tiedän ja näen että naiset sitä aina kahtoo kaks ja montakin kertaa,
oikeen niillä silmät silleen "välähtää" :D

Huono itsetunto on joo mulla :(

 
Mutta kun mun mieskin on kauheen komea ja mä tiedän ja näen että naiset sitä aina kahtoo kaks ja montakin kertaa,
oikeen niillä silmät silleen "välähtää" :D

Huono itsetunto on joo mulla :(

Ajallete ja lällätä vaik mielessä että ähäkutti, kukahan sen miehen viereen kömpii nukkumaan...MÄ! tai jos se ei auta, ajattele sen miehen huonoja puolia ja huokaile että kunpa nekin tietäisi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta kun mun mieskin on kauheen komea ja mä tiedän ja näen että naiset sitä aina kahtoo kaks ja montakin kertaa,
oikeen niillä silmät silleen "välähtää" :D

Huono itsetunto on joo mulla :(

Ajallete ja lällätä vaik mielessä että ähäkutti, kukahan sen miehen viereen kömpii nukkumaan...MÄ! tai jos se ei auta, ajattele sen miehen huonoja puolia ja huokaile että kunpa nekin tietäisi...

Tää olikin aika hyvä :D!!
Pitäneepä koittaa... ;)


JA HeviäPRKLE, kyllä oon jutellut miehen kanssa ja se tietää ne syyt miksi mulla on tämmösiä fiiliksiä ja siksi kai se onkin jaksanut toistaiseksi olla kärsivällinen mun kanssa...
 
Mulla oli tuon tyyppistä nuorena. Ehkä sitä vaan oli epävarmempi kaikesta. Aikaa ja ikää myöten on mennyt ohi. Tosin itsekuriakin tarvitaan;) Itse mietin sitä kautta, että voin vaikuttaa vain itseeni. Päätin itse, etten pilaa tätä suhdetta pettämisellä, epäilemisellä tai millään muullakaan. Mies sitten tekee omat päätöksens ja vastaa niistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta kun mun mieskin on kauheen komea ja mä tiedän ja näen että naiset sitä aina kahtoo kaks ja montakin kertaa,
oikeen niillä silmät silleen "välähtää" :D

Huono itsetunto on joo mulla :(

Ajallete ja lällätä vaik mielessä että ähäkutti, kukahan sen miehen viereen kömpii nukkumaan...MÄ! tai jos se ei auta, ajattele sen miehen huonoja puolia ja huokaile että kunpa nekin tietäisi...

Tää olikin aika hyvä :D!!
Pitäneepä koittaa... ;)


JA HeviäPRKLE, kyllä oon jutellut miehen kanssa ja se tietää ne syyt miksi mulla on tämmösiä fiiliksiä ja siksi kai se onkin jaksanut toistaiseksi olla kärsivällinen mun kanssa...

Ihan tutulta kuulostaa, ihan kuin mä nuorempana. Muista joskus kun ei ole tilanne päällä tai ajankohtainen, kiittää miestä kärsivällisyydestä :)

Samalla muuten jos ajattelet sitä että kuka viereen köllähtää, tulet tietämättäsi hymyilleeksi onnelisena ja se tekee sut kauniimmaksi ja se vetää miesten katseita puoleensa ja saa muut naiset kateelliseksi ;) :D
 
Ei tuota kannata pitää sisällä, vaan puhu siitä miehelle. Ja puhu varsinkin silloin, kun tilenne ei juuri ole päällä. Jos koitat peitellä sitä, se helposti purkautuu kuitenkin aina välillä riitana, joten parempi puhua, puhua ja puhua asiasta, kunnes se muuttuu...mikähän olis oikea sana? Normaaliksi? Osaksi teidän arkea, asiaksi, josta voidaa puhua tuosta vaan ilman tunnekuohuja.
 

Yhteistyössä