[QUOTE="vieraana";29559204]Tunteet ei ole oikeita tai vääriä, mutta ihminen voi itse valita miten käyttäytyy niiden pohjalta. Vaikka olisi vihainen, ei ole pakko lyödä. Vaikka olisi ihastunut, ei ihastumista ole välttämätöntä ruokkia tapaamalla tuota ihmistä.
Se erottaa meidät ihmiset eläimistä, että emme toimi pelkästään vaistojen, viettien ja tunteiden varassa vaan voimme kontrolloida käytöstämme.[/QUOTE]
Tuo on totta yleisesti. Suomalaisilla tunteiden hillintä saattaa kuitenkin mennä myös liiallisuuksiin. Suomen kontekstissa on mielestäni yleisesti parempi liikaa kuin liian vähän tunteita.
Miehenä pidän tietystä spartalaisesta kurista silloin, kun itse olen varattu. Mutta en odota, että nainen pystyisi samantasoiseen kurinalaisuuteen, ja jopa parempi, että ei pysty. Minua ei ala pelottaa, jos naiseni esim. kokee toisenkin miehen komeana. Toki se olisi minullekin liikaa, jos naiseni tapaa tämän miehen. Eli kyllä, naisellakin on oltava järki päässä tässä kohtaa minulla.
Mutta loppujen lopuksi, rakastamisessa on kyse toisen onnesta. Jos naiseni olisi onnellisempi jonkun muun kanssa kuin minun, tietenkin hyväksyisin asian. Edellytän uskollisuutta, mutta se voi toimia vain siltä pohjalta, että molempien on hyvä olla ja että molemmat ovat sitoutuneita toisiin.
Mitä vakavampi suhde, sen raskaammat perusteet pitää olla sen loppumiseksi ja päinvastoin. Tapailun voi lopettaa, jos tapaa jonkun, jonka kanssa on parempi olla. Se ei ole kivaa, mutta se on oikein kaikkia kohtaan. Joka ihmisen, miehen ja naisen, on saatava vapaus voida hyvin ja onnellisesti kumppaninsa kanssa, oli tämä kuka vaan.