vko 33 jännääjät

[:)]

On. Kp35 ei voi olla sekä kp35 että kp1. Kierrosta tulisi siis 34. Eli periaatteessa menkkasi voisivat alkaa vielä huomennakin, silloin kierto olisi 35. Toivotaan kuitenkin plussaa

 

[Satu]

Jaahas, eilen alkoi sitten menkat Aika pettynyt fiilis oli kummallakin eilen... No eipä sitä voi muuta kuin aloittaa 3. yrityskierto eli siis kp 1/28. Täytyy perustaa uusi ketju viikon 37 jännääjille, jos ei sitä ole jo perustettu...

Sellainen kysymys muuten olisi että oletteko te kaikki lopettaneet e-pillerit vasta siinä vaiheessa kun ehkäisy jätettu kokonaan pois? Silloinhan raskaaksituleminen tietenkin yleensä kestää kun hormonit vaikuttavat vielä elimistössä. Itse lopetin pillereiden syömisen jo pari vuotta sitten lähinnä häiritsevien mielialanvaihteluiden takia. Käytettiin siis vain kortsua kunne lopetettiin sekin. Eihän tämä ollut kuin vasta 2. yrityskierto mutta kuitenkin alkoi vähän vaivaamaan ajatus kun luomukiertoja on kuitenkin ollut jo monta vuotta...

Plussatuulia vielä jännääville

 

[Piukki]

Älä nyt Satu vielä huolestu. Meikäläisetkin on jo vuoden yrittänyt ilman minkäänlaista tulosta...

Ei oo muuten vieläkään alkanut. Jos ei sunnuntaihin mennessä ala niin johan on ihme. Itse asiassa menkkaoireet on alkaneet helpottaa mitä pidemmälle päivää päästään. Aamulla oli maha vielä aika kiepä, muttei enää kovinkaan. Eli huomiselle ainakin taitaa venyä. Itse asiassa nyt kun äsken nousin ylös niin johan ne kivut taas tuli. Aina kun liikkuu tulee kramppi...

Joopa, mutta katellaan nyt sitten vielä. Sais jo luvan kyllä tulla, niin ensi viikon juhlissa (häät, ei siis omat) ei tarvis olla vaippapöksynä Raskautumiseen en usko yhtään tippaa, valitettavasti ei ole toiveen toivetta nyt...

 

[Miiru]

No niin , sieltähän se vuoto taas alkoi (kp29). Ikävä kyllä

Nyt taidan vetäytyä joksikin aikaa taustajoukkoihin...

Plussaonnea vielä jännääville!

 

[kukka]

kp kai 32/31-? tuhrua tuli yks ilta hommailun jälkeen mut ei muuta vielä ainakaan.

 

[lumme]

täällä kp 28/29-33. Mullakin tuli eilen tuhruilua touhuilun jälkeen. Mistähän se johtuu?! Taitaapi ne menkat sieltä tulla tuhruilusta päätellen... No, eipä tässä kummosia kuviteltuja eikä oikeita oireitakaan oo ollu. Paitsi elämäni suurin ja kipein finni kaulassa.. =)

Kuulostaa lupaavalta teillä muutamalla!

 

[Piukki]

Olin laskenut väärin. Tänään on vasta kp 35/~35. Itse asiassa varmaan pitäisi olla ~34, koska yleensä kp 35 on tullut menkat. Eipä tuolla nyt sinänsä oo mitään väliä, mutta kumminkin. Maha on taas ollut pirullisen kipeä, mutta mitään ei tule, ei edes hommailun jälkeen.

Itse asiassa oon ollu yhtä kuivaa kautta oviksen jälkeen, ei suunnilleen yhtäkään valkovuototippaa ole tullut. Yleensä ennen menkkoja kyllä alkaa tulla vähän, silleen sopivasti. Tai siis tää on kyllä vielä sopivampi kun ei tule mitään (Tarpeen tullen tulee kyllä eritettä )

On muuten ollut siitä outo kierto, että en ole ollut kovin turvoksissa. Ja tosiaan finnejä vähemmän kuin yleensä, etenkin selässä. Yleensä on semmonen rasvanen fiilis aina viikko ennen menkkoja, mut nyt ei oo yhtään. Eikä turvota juuri ollenkaan, ehkä vähän mahaa. Ja painokaan ei ole noussut, yleensä nousee n. kilon ennen menkkoja (varmaan siitä turvotuksesta).

Mutta oikeesti jos ei huomenna tule viimeistään niin varmaan tarvii alkaa tilailemaan lääkärille vihdoinkin aikaa, muutenkin tän vuoden yrittämisen vuoksi. Jos vielä kierrotkin alkaa sekoileen niin...argh! Taas on muuten kurkku kipeänä ja aivastuttaa... Ärsyttävää, onkohan täällä hometta?! Tuntuu että olen aina kipeä.

Ostettiin muuten farmari-auto. (miksi? en tiedä...) Ihana turbo-skeida vaikka onkin kyllä väärän värinen

 

[kukka]

Mulla kävi edellisessä raskaudessa niin että kun hommailtiin muutama päivä aikaisemmin ku menkkojen ois pitänyt alkaa, ni tuli tuhrua. Sitten tietenkin ajattelin että ne ois alkanut, mut toisin kävi ja ei alkanut vaikka tuhruilin.
Raskauden aikana tuli myös usein tuhrua ku hommailtiin ja neuvolassa sano et se on ihan normaalia rasakuden aikana.

Joten kyl vielä pieni toivo on, vaikka ei omasta mielestä hommailtu oviksen aikoihin

 

[kukka]

Tuhruttelu alkoi, joten uus yritys ens kuussa.

 

[Miuku]

Osuin näille sivuille piiitkästä aikaa ja oisin kyllä kuulunut vko 33 jännääjiin, jos oisin ajoissa päässyt ilmoittautumaan.

Menkat ekaa kertaa elämässä kolme päivää myöhässä, tein aamulla testin ja salamana ilmaantui kaksi viivaa, JEE!

Olo on tietenkin mielettömän iloinen ja epätodellinen, mutta myös melkeinpä syyllinen, kun toka yrittämällä jo tärppäsi.

Jos kaikki menee hyvin niin vappuvauva tulee

 

[Piukki]

Onnea Miuku! Älä nyt syyllisyyttä tunne, joillekin se vauva tulee heti ja jotkut joutuvat odottamaan pitkään, pitkäään, pitkääään... :/ Mutta ole onnellinen etttä teillä on ollut helpompi tie

Täällä ei vieläkäään mitään. Hitusen mahakipua on ollut tänään, muttei samalla tavalla kuin muutamana edellisenä päivänä. Että mä vihaan jos vielä monta päivää saan odotella. Koska ne tulee kumminkin, olo on just niin menkkaolo. Paitsi se rasvaisuus ja turvotus puuttuu. Mut koko ajan tuntuu, että kohta lurahtaa. Tiedän ettei lurahda ennenkuin tulee kunnon mahakipu, joka kestää parisen tuntia. Eli sitä odotellessa...

 

[Piukki]

Ainiin. Kp on kait 36/~34 (vaihdoin nyt tuon kun 34 pitää paremmin paikkansa kuin 35).

 

[al]

Mä olen nyt vähän ihmeissäni... En nimittäin bongannut ovista tästä kierrosta, mutta nyt menkat on 3 pv myöhässä. Testi näyttää negaa, mutta ihmettelen vaan kun yleensä kierto on säännöllinen! Oisikohan voinut käydä niin että olen missannut oviksen ja olisinkin raskaana..? KUinka kauan voi kestää ennekun hormooni alkaa näkyä testeissä? Ei ole oireita, ei kuukautis eikä raskaus. :/

 

[Piukki]

Kp 1/~34 Iloinen siitä, että kierto ei juuri venynyt. Surullinen siitä, ettei vieläkään. Vuosi mennyt. Tutkimuksiinkaan en voi tilata aikaa, kun varaa ei ole mennä yksityiselle ja TK:n käynnille en voi lähteä töistä kun ei ole plussaa kerättynä tarpeeksi. TK kun tuskin ilta-aikaan ottaa vastaan... No syksymmällä sitten kai. Kyllä taas suoraan sanottuna v*tuttaa aika ankarasti kuitenkin. Mutta onhan meillä muuten asiat hyvin. Pakko vaan saada kyllä varmistus onko jotain vikaa. Jos on niin ei tarvi edes elätellä toiveita turhaan.

al: Ehkä ovista ei ollut ollenkaan tässä kierrossa. Hyvin usein juuri silloin kierrot venyvät. Uskoisin, että kyse on siitä.

 

[Jenska]

Moi,

olin pari viikkoa pois maisemista ja kieltämättä loma sujui oikein rentouttavasti. =)

Luin jokaisen sanan mitä kirjoitit, enkä totta puhuen voi olla eri mieltä asioista. Todennäköisesti valitsisin itse samoja sanoja, jos jokin ystäväni olisi asemassani ja itse olisin ""kuuntelijana"" ja sivusta seuraaja.

Asia on aika vaikea ja sitä on ristiriidassa itsensä kanssa. Tiedän hyvin mitä elämältä haluan, tiedän, millaista miestä EN halua. Tiedän myös, että rakastan tätä miestä yli kaiken, haluan hänet lasteni isäksi MUTTA haluan hänen rajoittavan menojaan ja läträystä viinan kanssa. Tähän kahden viikon lomaani ei onneksi mahtunut öitä poissa kotoa, mutta kuitenkin koko viikonlopun kestävä ryyppyputki tappeluineen päivineen. Mies oli kyllä yötä kotona (tultiin samaa matkaa baarireissulta), mutta seuraavana aamuna lähti kylille jo pitkälti ennen puolta päivää. Takaisin ei tullut kuin vasta puoliltaöin. Olin raivon vallassa, mutten jaksanut rimputella miehen perään. Touhuin omiani koko päivän ja visioin elämää ilman tätä miestä. Vaikkei hyvältä tuntunut, niin kieltämättä tuli hieman voitonriemuinen tunne, kun mies iltakymmeneltä soitti ja pyysi hakemaan hänet kotiin. Totesin tylysti, että en hae (yleensä haen) ja että saa mennä yöksi minne tahansa muualle mutta kotiin ei ole tulemista. No, mies toki tuli kotiin ja pakkohan hänet oli sisälle päästää, mutta seuraavana päivänä taisi taas todellisuus iskeä häneenkin kun kohtelu oli aivan toista. Sen jälkeen hän onkin ollut taas ""ihana"". Kauhulla odotan tulevaa viikonloppua, herralla kun on saunailta. Eikä auta kieltäminen, ei itku, uhkailu saati kiristys.

Kyllä tämä tästä. Yritän itsekin puhua järkeä ITSELLENI jatkuvasti. Kuuntelen ystäviäni, mutta valitettavasti myös sydäntäni. Ilmeisesti en ole saanut turpaani vielä riittävästi. Näköjään kestän vielä jonkun aikaa. Mutta kaikki tuska ja suru, mitä mies on aiheuttanut... se arjen ihanuus ei kyllä korvaa sitä mikä on särkynyt. Enkä tiedä voiko särkynyttä koskaan saadakaan entisen veroiseksi. Halua on yrittää, rakkautta riittää ja tahtoa saada tämä homma toimimaan. Mutta saa nähdä, voihan olla että seuraava takaisku on tosiaan jo nyt viikonloppuna. Ja täyttyykö mitta silloinkaan...?

Kiitos kauniista sanoistasi, en tosiaan ottanut pahalla vaan ymmärrän kyllä aivan hyvin mistä puhut. Vaikeaa tämä on, sitä rakastaa ihan hulluna, mutta... Ei auta muu kuin katsoa eteenpäin mitä huominen tuo tullessaan. Ehkä pinnani tosiaan katkeaa jossain vaiheessa, ehkä sitä ei tapahdu vielä hetkeen, en tiedä. Jää nähtäväksi. Tässä vaiheessa en ole vielä valmis luovuttamaan. Vasta sitten, kun koen antaneeni kaiken tämän suhteen eteen, sitten vasta voin hyvällä omalla tunnolla heittää hyvästit tietäen, että minusta tämän suhteen toimiminen ei ollut kiinni. Tiedänhän sen jo nyt, mutta en halua vielä päästää irtikään. Tähän yhteiseloon kun mahtuu niin paljon hyviäkin aikoja ja asioita, näitä muistoja varjelen ja niistä haluan pitää kiinni.

Mukavaa alkanutta syksyä! =)

Jenska