Viran haku ja raskaana

[Helen]

Hei!

Olisi kiva kuulla millaisia mielipiteitä tai kokemuksia teillä on seuraavasta asiasta.
Olen saanut tietää avoimista viroista (itselläni on siis määräaikainen työsuhde) ja olen myös pari päivää sitten saanut tietää, että olen raskaana.
Miten toimin, jos haen virkaa? Kuuluuko minun kertoa työhaastattelussa, että olen raskaana... Nimittäin silloin kun työsuhde alkaisi (ensi syksynä) olisin jo mammalomalla. Eli en ehtisi töihin ensinkään. Haastattelut virkaan alkavat kuitenkin jo tietääkseni helmikuussa. Minua mietityttää ihan hirmuisesti kuinka tulisi toimia. Periaatteessa tiedän, että jos kerron olevani raskaana (sitä ei saisi kysyä, mutta kysytään kierrellen kuitenkin kuulemma), en varmaankaan saa paikkaa, sillä työnantajan on heti alettava etsimään minulle sijaista mammaloman ajaksi. Mikäli jätän asian kertomatta, on aika noloa ja vaikeaa ilmoittaa heti viran saatuaan, että: ""Ainiin, en tulekaan... jään äitiyslomalle."" Pelkään, että saan työnantajan ja muun työyhteisön vihan ylleni.

On tosi raskasta, kun ei voi mennä työpaikallakaan kyselemään työkavareilta neuvoja, sillä en halua paljastaa olevani vielä raskaana.

On tämäkin, kun tällaisia saa surra suuren ilon keskellä...

Kiitos kovasti kaikille jo etukäteen kommenteista!

 

[minä]

Minä en ainakaan kertoisi työnantajalle asiasta! Eihän sille ole muutenkaan pakko kertoa, kuin vasta 2kk ennen mammaloman alkua. Minä ainakin heittäisin röyhkeästi vasta, kun olen saanut paikan, että jään muuten mammalomalle... ja valehtelisin varmaan vielä perään, että haastettelun aikoihin en tiennyt olevani raskaana!

 

[Jep]

Raskauden takia ei voi syrjiä työnhaussa: eli jos olet pätevin hakija eikä sinua sen takia valita, voit viedä jutun oikeuteen. Käytännössä on kuitenkin vaikea osoittaa, että hylkäysperuste johtui juuri siitä.

Moni työnantaja kaihtaa raskaana olevan palkaamista, sillä siitä aiheutuu monenlaisia suoria ja epäsuoria kuluja. En siis lähtisi ihan heti työnantajaakaan moittimaan - ja hatunnosto niille (tiedän kaksikin tapausta, molemmat valtion virkoja) jotka palkkasivat raskaana olevan.

Viisampaa on tietenkin vaieta asiasta: aiheuttaahan raskautesi myös työnanajalle melkoisen moraalisen dilemman jos olet vahvin hakija.

Hiukkasen kyllä kauhistuttaa tuon 'minän' asenne. Olen työssäni asemassa, jossa palkkaan ihmisiä - ja aika usein nuorten naisten kohdalla tulee ajatelleeksi, että mitähän jos jääkin heti äityislomille, miten siitä selvitään? Haluan kuitenkin uskoa, että yhteistyössä voidaan hoitaa myös mahdollisen äityisloman aiheuttamat järjestelyt. Olen nuori nainen itsekin ja tiedän vaikeudet ja 'epäreiluuden' työmarkkinoilla - mutta jos työnantajilla on kokemuksia vain 'minän' kaltaisista, eipä ihme, että suhtaudutaan todella nuivasti.

 

[epävarmuus]

ei varmaan kannatakaan kertoa, eihän sitä loppujen lopuksi tiedä miten raskauden kanssa käy, en halua maalata piruja seinille mutta olen itsekin miettinyt tätä kovin. olemme mm. saaneet vuokra-asunnon raskauteni takia, minulle etsitään jo sijaista töissä ja monethan muuttavat jo veroprosenttejaankin tulevan äitiysloman vuoksi. olen miettinyt että mitenkähän sitten käy jos jotain menee pieleen..? ei kai kukaan voi vaatia että tiedät varmasti mitä teet kuukausien päästä muutenkaan.

 

[Kiki]

Raskaudesta ei tarvitse kertoa ja mielestäni ihan hyvällä omalla tunnolla, varsinkin kun raskaus on vielä noin alkuvaiheessa. Olen vastaavassa tapauksessa kysynyt neuvoja liiton lakimieheltä ja sieltä neuvottiin olemaan kertomatta.

 

[Pohdintaa..]

vielä edellisiin lisäyksenä tuli mieleen, että mitä jos raskaus meneekin kesken ja jätit viran raskauden takia hakematta?
Itse luultavasti hakisin virkaa, jos se muuten olisi sellainen työ, jonka haluaisin. Mutta, en jättäisi raskaudesta kertomista viime tippaan, vaan hyvissä ajoin ennenkuin suuri vatsa tilannetta paljastaisi menisin pomolle kertomaan.

Itselläni raskausviikot 15, periaatteessa vakkarityö (mut käytännössä pienen firman epävarmuus ja irtisanomisaika mammalomalta palattua 2kk..). Kerroin pomolleni raskaudesta pari viikkoa sitten. Pomo arvosti nimenomaan sitä, että olin kertonut ajoissa.