Viimeisillään raskaana olevien pitäisi voida pysäköidä invapaikoille

Jos raskauden takia pitää saada invapaikka niin sitten pitää saada myös murtuneen käden tai nilkkakivun takia.

Tuskin tässä kukaan tosissaan on invapaikkaa vaatimassa.

 

Mä haluisin sen invaparkkiluvan jo nyt, kiitos.
Tässä on kuitenkin viikkoja kasassa huimat 12.

Happi ei kulje, väsyttää ja hengästyttää ja kolottaa ja mun mielestä mulla on jalassa suonikohjukin.
Duunissa alkaa mennä joka asiakkaaseen 2 tuntia, kun ennen on tunti riittänyt.

Kyllähän mä neljättä odottaessa veivasin vielä viikolla 39 niitä 10 kilsan ratsastuslenkkejä, mitä nyt piti naapurissa stopata kusella välillä, mutta sillon mä olin 5 vuotta nuorempi.

Ei tää oo mitään ihmisen hommaa tämmönen tiineenä oleminen....

Oli hetken aikaa sitten puhetta josko vielä saatais yks pallero. Näitä viestejä vaan lisää niin jaksan keskittää tarmoni ihan muualle.

Jaksuja kovasti sinne.:flower:

 

Voihan sitä ajaa vaikka oven eteen. Mä ainakin ajan, jos ei huvita kävellä kauempaa.

 

Voihan sitä ajaa vaikka oven eteen. Mä ainakin ajan, jos ei huvita kävellä kauempaa.

Säännöt ei ilmeisesti koske sinua? Revitkö sakkolapun, jos saat sakot väärästä pysäköinnistä?

 

Mä kyllä ymmärrän kantasi ja itsekin olin vähän niin kuin tätä mieltä ekassa raskaudessa ja ennen sitä, mutta toinen raskaus oli vaikea ja kauppaan oli vaan pakko mennä itse.
Mä lennähdän nykyään hyvin äkkiä hätiin jos näen yksinäisen pallomahan pinteessä.

Voi tietysti olla, että aika on kullannut muistoja. Tästä on 22 vuotta kun olen viimeisilläni hoitanut kauppareissut, taaperon touhut ja muun arjen. Nuorimman kanssa olin viimeiset puolitoista kuukautta sairaalassa enkä saanut nousta sängystä kuin vessaan. Siinä meinasi olla tukalaa ja hiukan kävi aika pitkäksi

 

En ajattele omalle kodalleni että tarvitsisin mitään jalanhierojia tms., mutta minusta Suomessa ei lasta kantavaa pidetä riittävästi arvossa. Raskaus ja synnyttäminen on isoja asioita, ja vieläkin nainen sysätään jotenkin syrjään synnärillä heti kun vauva on syntymässä tai syntyntyt. Että vain vauva merkitsee kaikkea, nainen on vaan väline.

Onhan raskaus ja lapsen synnyttäminen melko kovaakin työtä ja sitä pitäisi mielestäni arvostaa. Nyt hoetaan vaan ettei raskaus ole sairaus, ja että naisen on kestettävä kaikki plus jaksettava tehdä kaikki mitä muulloinkin arjessa tekee.

Suomalaiset pitää suomalaista naista yleensäkin vaan karskina työhevosena. Mun ulkomaalainen mies on monesti kauhistellut miten suomalaiset miehet puhuu rumasti naisistaan, varsinkin humalassa. Nainen käy täällä töissä ja LISÄKSI hoitaa lapsen ja kodin. Mieheni kotimaassa mies käy töissä ja nainen on kotona lasten kanssa. Lasten hoitoon osallistuu koko suku, on normaalia että raskaana olevaa autetaan ja annetaan erityishuomiota. Nainen saa itse sairaalassa valita haluaako synnyttää alateitse vai sektiolla, koska uskotaan että nainen päättää itse vartalostaan.
Vauvan synnyttyä suku tuo paljon lahjoja sekä äidille että vauvalle. Anoppi hoitaa lasta jotta äiti saa toipua.

Suomi on kauhean kylmä ja karu naiselle. Meitä haukutaan persjalkaisiksi ja rumiksi, minulle on suomalaiset miehet sanoneet kamalia asioita humalassa. Käytetään rumaa kieltä. Työpaikoilla ei naista alisteta, mutta kulttuurissa ja kielenkäytössä senkin edestä.

Minusta on surullista että edes raskaana olevaa vaimoa ei voi huomioida erikoisesti, koska se ei ole "sairaus". Kuka tahansa kaipaa hellyyttä ja huomiota varsinkin suurissa elämäntilanteissa, ja nainen on edelleen fyysisesti se heikompi osapuoli joka kaipaa miehen tukea ja turvaa.

 

Tasa-arvon hinta: Huomasin vähän tuon suuntaista lomaillessani Kroatiassa raskauden puolivälissä. Ei ehkä niinkään paikalliset, mutta muun maalaiset kanssa turistit olivat hyvin huolehtivaisia. Onneksi oma mieheni oli kyllä myös oikein huomaavainen ja piti huolta.

Raskauteni oli kyllä sangen helppo ja vielä lasketun ajan koitettua olin sienimetsässä, joten ihan en samaistu topikin aiheeseen.

 

Mihin kauppoihin te oikein menette?
Onko pakko käydä siellä superhyperjättiPrismassa, jos on noin pirun hankalaa?

Välillä itsekin v*tuttaa kun joku mustalainen on parkkeerannut invapaikalle, mutta sitten toisaalta kun miettii, niin onko se lopulta niiiiin hirveää kävellä se 30 m pidemmäs omalle autolle? En siis parkkeerais invapaikalle, mutta käyhän siinä mielessä että "miks noi saa olla NOIN lähellä ovia, ja mun pitää kävellä tosi pitkän matkan!!1"

Itse siis kartan noita hypermarketteja, en tosin parkkipaikan takia, vaan sen että siellä kaupassakin joutuu kulkemaan kilometritolkulla, kun samat tuotteet kuitenkin löytyy lähimarketistakin. Ja jonot ovat useimmiten ihan järkyttävät.

 

Suomalaiset pitää suomalaista naista yleensäkin vaan karskina työhevosena. Mun ulkomaalainen mies on monesti kauhistellut miten suomalaiset miehet puhuu rumasti naisistaan, varsinkin humalassa. Nainen käy täällä töissä ja LISÄKSI hoitaa lapsen ja kodin. Mieheni kotimaassa mies käy töissä ja nainen on kotona lasten kanssa. Lasten hoitoon osallistuu koko suku, on normaalia että raskaana olevaa autetaan ja annetaan erityishuomiota. Nainen saa itse sairaalassa valita haluaako synnyttää alateitse vai sektiolla, koska uskotaan että nainen päättää itse vartalostaan.
Vauvan synnyttyä suku tuo paljon lahjoja sekä äidille että vauvalle. Anoppi hoitaa lasta jotta äiti saa toipua.

Suomi on kauhean kylmä ja karu naiselle. Meitä haukutaan persjalkaisiksi ja rumiksi, minulle on suomalaiset miehet sanoneet kamalia asioita humalassa. Käytetään rumaa kieltä. Työpaikoilla ei naista alisteta, mutta kulttuurissa ja kielenkäytössä senkin edestä.

Minusta on surullista että edes raskaana olevaa vaimoa ei voi huomioida erikoisesti, koska se ei ole "sairaus". Kuka tahansa kaipaa hellyyttä ja huomiota varsinkin suurissa elämäntilanteissa, ja nainen on edelleen fyysisesti se heikompi osapuoli joka kaipaa miehen tukea ja turvaa.

:heart::flower:

 

[QUOTE="Minerva";29964654]Tasa-arvon hinta: Huomasin vähän tuon suuntaista lomaillessani Kroatiassa raskauden puolivälissä. Ei ehkä niinkään paikalliset, mutta muun maalaiset kanssa turistit olivat hyvin huolehtivaisia. Onneksi oma mieheni oli kyllä myös oikein huomaavainen ja piti huolta.

Raskauteni oli kyllä sangen helppo ja vielä lasketun ajan koitettua olin sienimetsässä, joten ihan en samaistu topikin aiheeseen.[/QUOTE]

Lapsiinkin suhtaudutaan paljon lämpimämmin muualla maailmassa.:heart: