Löysin tuolta netin syövereistä pientä piristystä tähän välillä vakavaankin touhuun... Ei ole naisen elämä -saatika lapsenteko helppoa, ei totisesti!
Ei riitä, että on nainen.
Ei alkuunkaan!
Täytyy olla rinnat ja oikeanmalliset vempulat.
Aukinaiset röörit ja kohtu sopivasti kallellaan.
Pitää olla munasarjat ja niissä mieluusti eloa.
Sitten tarvitaan soppakattilallinen erimerkkisiä hormoneja.
Oikeat määrät, oikeat suhteet.
Muuten ei pulla nouse!
Sitten pitäisi munasolun liikkua; irrota ja kuljeksia.
Oikeaan aikaan.
Oikeaan paikkaan.
Kohdata kelvollinen siimahäntä.
Ei minkälaista huiskijaa hyvänsä.
Pitää olla kappaleet kohdalla. Ja muodot.
Pitää liikkua vikkelästi ja elää pitkään.
Muuten ei pulla nouse!
Tarvitaan taivaankappaleet kohdalleen,
sopiva kellonaika,
sängynpääty luoteeseen,
saappaat hetekan alla
ja oikeat asennot.
Muuten ei pulla nouse!
Sitten toivotaan:
Onnea matkaan Pikku Pulla!
Onnea, jotta se kasvaisi,
jotta se kiinnittyisi,
jotta se varttuisi valmiiksi.
Onnea, jotta matka ei jäisi kesken.
Onnea, jotta syli ei jäisi tyhjäksi.
Ei saa olla vasta-aineita,
ei huonoa limakalvoa,
ei saunaa, ei yrttiteetä.
Ei seksiä väärään aikaan.
Muuten ei pulla nouse!
"Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa... "
Mutta 280 päivän ihmettä
ei tehdä yhdessä yössä eikä päivässäkään.
Aika on pitkä
ja pitkä on matka haikaran tulla.
Minun odotukseni.
-Savanna