viha lapsia kohtaan

[djjud]

mä haluisin kuulla ihmisten mielipiteitä siitä miltä tuntuu kun oma lapsi jätetään leikkien ulkopuolelle.

oon suht nuori 9v tytön äiti,ja aina oon ajatellut että kun oon itekkin nuori äiti niin ymmärtäisin lapsiani paremmin.
mä en kuitenkaan tajua tätä tyttöjen logiikkaa noissa leikeissä et miks aina yks pitää jättää ulkopuolelle,tänään se oli oma tyttöni. pistää niin vihaks kun yks meiän pihoilla asuva kakara on niin nihkee,välillä se leikkii kun paras ystävä mun lapsen kans mut sit niin ku tänäänkin niin ei voi ottaa porukkaan mukaan!!!???

tää ei koske kaikkia lapseni kavereita tuntuu et se on toi yks vaan,ja hänen n.4v pikkuveli on ihan samanlainen lässyttäjä,siis semmonen pikkuvanha et pitää kommentoida kaikkee tossa pihassa AINA. siis mun tekis oikeesti mieli mennä avautuun sille tytölle,mut en tiä voinko..tietysti nyt aikuismaisesti kysyä pihassa ohimennen et miksei sun leikkeihin mahdu muut..

 

[Anatolia]

Jos se syrjitty oli tänään sun tyttösi, niin se on joskus toiste ollut joku muu, ja silloin sun tyttösi on ollut mukana siinä porukassa jonka leikkeihin ei mahdu - eikö?

Antaisin olla, en menisi "avautumaan" sille tytölle. Pikku kolhut ja vastoinkäymiset kuuluvat elämään, ja 9 v osaa selvittää asioita jo itsekin. Ja tässä olisi oiva tilaisuus selittää omalle lapselle, miksi ei ole kivaa että yksi jätetään porukasta pois.

Toistuvaan syrjimiseen puuttuisin. Ja jos se pihan tyttö on tuollainen aina, syrjinnän kohde vaan vaihtuu, niin miettisin että haluanko lapseni ylipäätään olevan hänen kanssaan edes silloin, kun hän ei ole se, jota syrjitään? Haluaisinko lapseni olevan kiusaajan bestis edes aika ajoin? Syyllistyykö oma lapsenikin samaan, mistä nyt olen tälle yhdelle tytölle niin kovin kiukkuinen?