Vieläkö yksi??

Nyt isosti mietinnässä tehtäisiinkö vielä yksi lapsi.
Meillä siis 6 lasta, kaks yhteistä ja miehellä yks ennestään ja mulla kolme.

Nuorimmat ja yhteiset ovat kesällä 5 ja 3 v...
Ikä alkaa tulla vastaan, mies täyttää 40 ja minä olen jo 35v.

Tykätään hirveesti lapsista, ja panostetaan aikaan ja olemiseen heidän kanssa.
Mä vaan haluaisin jotain omaa muutakin jo, mutta ikä tulee kohta vastaan eikä enempää sitten enää voi tehdä.

Miehellä on ikuinen vauvakuume, ei auttanut asiaa vaikka hoisi meidän junioria KAIKKI yöt ekan vuoden verran....


Hän haluais ehdottomasti lisää lapsia.

Toisaalta kun juur on nuorimmat vähän helpommassa iässä niin miks taas alkaa alusta...
Sitten taas se pieni käärö ja uusi elämä...
:heart:

 

Kyllä kiitos, yksi tänne =)

Meillä 3 lasta ja neljättä yritämme ja se todennäköisesti jää viimeiseksi. Meillä lapset kohta 6v, 3v8kk ja 2v2kk. Minä täytin just 28v ja mies täyttää ensi kuussa 35v.

Ettehän te vanhoja vielä ole, joten sitä on turha murehtia=)

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

 

Vaikee kysymys... Miettikää yhessä ja tarkasti. Onhan ne lapset ihania, ja niitä rakastaa aivan valtavasti, mutta samalla niissä on niin paljon hoidettavaa, ja on raskasta käydä TAAS samat asiat uudelleen läpi. Toisaalta voit jäädä katumaan jos et tee lasta nyt, ja vähän ajan päästä voi olla jo myöhäistä.

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

 

asuuks noi kaikki "puolikkatkin" lapset teillä?

 

Vaikee kysymys... Miettikää yhessä ja tarkasti. Onhan ne lapset ihania, ja niitä rakastaa aivan valtavasti, mutta samalla niissä on niin paljon hoidettavaa, ja on raskasta käydä TAAS samat asiat uudelleen läpi. Toisaalta voit jäädä katumaan jos et tee lasta nyt, ja vähän ajan päästä voi olla jo myöhäistä.

Nämä juur mietityttää.
Ja se että olisko lapsi terve.5 tervettä lasta olen saanut, enkä kokenut mitään ikävää, kuten keskenmenoja tms.

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Tämä kuulostaa todella hyvältä! :heart:

Mä itse olen sellainen, että en niin hirveästi sitä omaa aikaa kaipaa, shoppailureissu silloin tällöin tekee hyvää, mutta noin muuten tykkään olla ja puuhastella lasten kanssa.

 

asuuks noi kaikki "puolikkatkin" lapset teillä?

Juu,asuvat.
15 v
Kolme 10 vuotiasta
ja nämä 2,5 v ja 4,5 veet jotka yhteisiä siis.

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Tämä kuulostaa todella hyvältä! :heart:

Mä itse olen sellainen, että en niin hirveästi sitä omaa aikaa kaipaa, shoppailureissu silloin tällöin tekee hyvää, mutta noin muuten tykkään olla ja puuhastella lasten kanssa.

Ihan sama juttu!! Eilenkin olin hierojalla ja VOI ETTÄ oli ihana tulla kotiin kullanmurujen luo!! :heart:

En olis uskonut aikoinani että näin on.Olin nuorena tosi levoton ja villi...

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Tämä kuulostaa todella hyvältä! :heart:

Mä itse olen sellainen, että en niin hirveästi sitä omaa aikaa kaipaa, shoppailureissu silloin tällöin tekee hyvää, mutta noin muuten tykkään olla ja puuhastella lasten kanssa.

Ihan sama juttu!! Eilenkin olin hierojalla ja VOI ETTÄ oli ihana tulla kotiin kullanmurujen luo!! :heart:

En olis uskonut aikoinani että näin on.Olin nuorena tosi levoton ja villi...

Mä olin nuorena samaa sarjaa :ashamed: Aiheutin päänsärkyä vanhemmilleni silloin teinivuosina :snotty:

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.


Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Onhan meilläkin lapset mukana aina ja heidän kanssaan ollaan ja touhutaan. Hyvin harvoin käydään missään ihan kahdestaan. Tottakai tämäkin on ihanaa aikaa mutta odotan myös sitä kun voidaan olla enemmän kahdestaan ilman että tarvitsee järjestää lastenhoitoa yms.

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Tämä kuulostaa todella hyvältä! :heart:

Mä itse olen sellainen, että en niin hirveästi sitä omaa aikaa kaipaa, shoppailureissu silloin tällöin tekee hyvää, mutta noin muuten tykkään olla ja puuhastella lasten kanssa.

Ihan sama juttu!! Eilenkin olin hierojalla ja VOI ETTÄ oli ihana tulla kotiin kullanmurujen luo!! :heart:

En olis uskonut aikoinani että näin on.Olin nuorena tosi levoton ja villi...

Mä olin nuorena samaa sarjaa :ashamed: Aiheutin päänsärkyä vanhemmilleni silloin teinivuosina :snotty:

Samma här!! Ja paljon muutakin kuin päänsärkyä!!
Onneks elämä opettaa ja ihminen voi muuttua.
:saint:

 

Samaa mietin mä =)

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.


Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Onhan meilläkin lapset mukana aina ja heidän kanssaan ollaan ja touhutaan. Hyvin harvoin käydään missään ihan kahdestaan. Tottakai tämäkin on ihanaa aikaa mutta odotan myös sitä kun voidaan olla enemmän kahdestaan ilman että tarvitsee järjestää lastenhoitoa yms.

Niin, teillä on aika pieni vielä tuo nuorin.
Ja tuo on niin totta, kahdenkesken voi olla vaikka lapset olisikin kotona.
Kesällä varsinkin on ihanaa kun lapset menee nukkumaan ja me jäädään terassille vielä istuskelemaan ja höpisemään.
Kesällä kai pihasauna saadaan pihalle altaan reunaan vielä...Ihanaa!!

 

Meillä ihan toisin päin. Eli siis 6 lasta ja mulla ikuinen vauvakuume. Meillä vaan mies ei haluis enempää lapsia. Tiedän millanen tuska sun miehellä on sisällään, ku tietää et toinen ei välttämättä enää halua enempää lapsia. Monet ajattelee, et rakasta niitä lapsia, jotka sulla jo on, mutta kun on näin mieletön vauvakuume, ni aika tuskallista on katsoa jopa odottavia äitejä ja vauvoja, ku on niin kateellinen. Toivoisin niin mielettömästi, et mies suostuis vielä hankkimaan yhden!!!Meillä on 9 hengen bussikin eli 1 paikka vapaanakin vielä . Kyllä teillekin vielä varmaan mahtuu yksi. Onhan se vauvaaika väsyttävää, mut nopeesti se menee. On varmaan kuitenkin aika sama, et onko 6 vai 7 lasta. Ja iso perhe on kyllä todellakin suuri rikkaus, sen olen tullu huomaamaan jo nyt! Me ollaan muuten aikalailla teiän ikäisiäkin ja mun mies on muka liian vanha, et hankkis vielä vauvan...

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Tämä kuulostaa todella hyvältä! :heart:

Mä itse olen sellainen, että en niin hirveästi sitä omaa aikaa kaipaa, shoppailureissu silloin tällöin tekee hyvää, mutta noin muuten tykkään olla ja puuhastella lasten kanssa.

Ihan sama juttu!! Eilenkin olin hierojalla ja VOI ETTÄ oli ihana tulla kotiin kullanmurujen luo!! :heart:

En olis uskonut aikoinani että näin on.Olin nuorena tosi levoton ja villi...

Mä olin nuorena samaa sarjaa :ashamed: Aiheutin päänsärkyä vanhemmilleni silloin teinivuosina :snotty:

Samma här!! Ja paljon muutakin kuin päänsärkyä!!
Onneks elämä opettaa ja ihminen voi muuttua.
:saint:

Todellakin.
Se aika kyllä opetti ja paljon. Se opetti paljon musta itsestäni, mutta myös siitä, millainen vanhempi haluan olla. Mulla oli ja on edelleen ihan superihanat vanhemmat, mutta joihinkin asioihin he suhtautuivat nihkeästi, joten heille oli joskus vaikea puhua ja kertoa asioista. Itse toivon, että lapset voisivat tulla puhumaan mulle aina, oli tilanne ja asia mikä tahansa.

Tää meni jo vähän ohi aiheen, mutta kuitenkin =)

 

Meillä ihan toisin päin. Eli siis 6 lasta ja mulla ikuinen vauvakuume. Meillä vaan mies ei haluis enempää lapsia. Tiedän millanen tuska sun miehellä on sisällään, ku tietää et toinen ei välttämättä enää halua enempää lapsia. Monet ajattelee, et rakasta niitä lapsia, jotka sulla jo on, mutta kun on näin mieletön vauvakuume, ni aika tuskallista on katsoa jopa odottavia äitejä ja vauvoja, ku on niin kateellinen. Toivoisin niin mielettömästi, et mies suostuis vielä hankkimaan yhden!!!Meillä on 9 hengen bussikin eli 1 paikka vapaanakin vielä . Kyllä teillekin vielä varmaan mahtuu yksi. Onhan se vauvaaika väsyttävää, mut nopeesti se menee. On varmaan kuitenkin aika sama, et onko 6 vai 7 lasta. Ja iso perhe on kyllä todellakin suuri rikkaus, sen olen tullu huomaamaan jo nyt! Me ollaan muuten aikalailla teiän ikäisiäkin ja mun mies on muka liian vanha, et hankkis vielä vauvan...

Tuota olen ajatellut myös, toisen halua saada lisää lapsia.Ei ole reilua kieltää täysin, enkä sitä ole tehnytkään.
Nyt kun nuorin täyttää 3 niin alkaa ajatus taas kulkea.

Iso perhe on todella suuri rikkaus.. :heart:
Viisaasti puhut.
Uskon että saat miehesikin näkemään asian ytimeen ja teillekin vielä se pieni vauva tulisi.

Mutta ikä tulee kohtapuolin vastaan, en kyllä itse halua yli 40 veenä tehdä enää vauvoja..

 

JOOOOO! Jos sua vähänkin mietityttää ja houkuttelee, niin tietysti vielä yks. Muuten sä alat katumaan siinä vaiheessa, kun mahikset on loppu. Sulla on vauvakuumeinen mies, joka myös osallistuu muksun hoitoon. Nyt kun juniori on jo kivan ikänen, niin kyl te jaksatte. Siinähän vaan lykkääntyy se rauhallisempi ja helpompi vaihe muutamalla vuodella... Kyl sitä jaksaa oottaa hyvän syyn takia. =)

Toivottavasti tärppäis sit nopeesti ja kaikki sujus hyvin. =)

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Aika samanlaista on meidänkin elämä paitsi, että lastenhoitajaa ei usein kovin helpolla löydy, et siis kahdestaan päästäis johonkin.

 

Mä vaan ihmettelen että jos niitä lapsia on nuin paljon niin voiko oikeasti enää jäädä aikaa jokaiselle yksilönä.
Periaatteessa olen sitä mieltä että lapsia voi tehdä niin paljon kuin haluaa jos pystyy jokaiselle lapselle antamaan aikaa ja rakkautta ja pystyy itse ne lapset elättämään ilman sossua.

 

Me ollaan päätetty että kolme lasta riittää. Minä olen 28v ja mies just täytti 30v. On mukava että jää sitten vielä sitä omaakin elämää. Voi tehdä vielä muutakin elämässä kuin olla aina kiinni lapsissa. Lapset on nyt 6v, 3v ja 1v.

Meillä se oma elämä on pitkälti myös lasten kanssa eloa.Nautitaan heidän kanssaan olemista ja esim piha on rakennettu pääosin lasten ehdoilla.On uima-allasta ja leikkitaloa,alppimajaa ja kiipeilytelinettä ja liukumäkeä.

Soitetaan koko porukka piharakennuksessa musiikkia, ajellaan mönkkäreillä, retkeillään ja hiihdetään.
Pienemmät on mukana myös aina.
Pulkassa taikka kelkassa.

Saadaan lapsia hoitoon aina kun tarve on, joten se kahdenkeskinen aikakin on mahdollista.

Meillä kääntynyt kai ajatusmaailma niin että elämä on siinä lasten kanssa ja tykätään tehdä sellasia asioita joissa lapset voi olla mukana.

Tämä kuulostaa todella hyvältä! :heart:

Mä itse olen sellainen, että en niin hirveästi sitä omaa aikaa kaipaa, shoppailureissu silloin tällöin tekee hyvää, mutta noin muuten tykkään olla ja puuhastella lasten kanssa.

Ihan sama juttu!! Eilenkin olin hierojalla ja VOI ETTÄ oli ihana tulla kotiin kullanmurujen luo!! :heart:

En olis uskonut aikoinani että näin on.Olin nuorena tosi levoton ja villi...

Mä olin nuorena samaa sarjaa :ashamed: Aiheutin päänsärkyä vanhemmilleni silloin teinivuosina :snotty:

Samma här!! Ja paljon muutakin kuin päänsärkyä!!
Onneks elämä opettaa ja ihminen voi muuttua.
:saint:

Todellakin.
Se aika kyllä opetti ja paljon. Se opetti paljon musta itsestäni, mutta myös siitä, millainen vanhempi haluan olla. Mulla oli ja on edelleen ihan superihanat vanhemmat, mutta joihinkin asioihin he suhtautuivat nihkeästi, joten heille oli joskus vaikea puhua ja kertoa asioista. Itse toivon, että lapset voisivat tulla puhumaan mulle aina, oli tilanne ja asia mikä tahansa.

Tää meni jo vähän ohi aiheen, mutta kuitenkin =)

Puhut ihan mun suulla!!
Ja itse olen myös kritisoinut ja muuttanut tapoja joilla mut on kasvatettu.
Vanhempani on tehneet parhaansa, mutta aina on varaa parantaa ja yrittää ainakin.
Mä olen kova keksimään kaikkea uutta.Meillä oli esim perhekerho kun "kolmoset" oli 6 v ja syntyi tuo eka yhteinen.Me miehen kanssa vedettiin vuoroviikoin aina yhdelle lapselle oma kerho, jossa lapsi sai määrätä mitä tehtiin.
Ja se aika oli ihan kahdenkeskistä.

Opin itekin uutta, kalastamaan ja virvelöimään!!

Mä tykkään kokeilla kaikenlaista ja isolla perheellä moni onnistuu.Esim meidän tuo bändihomma.
SIkahauskaa kun soitellaan ja hoilataan lauluja!!
Pienemmät on myös mukana, korvasuojineen...

Joo,t aas meni ohi..Mut ehkä siinä kantoliinassa vois yksi vielä mukana heilua!!

 

JOOOOO! Jos sua vähänkin mietityttää ja houkuttelee, niin tietysti vielä yks. Muuten sä alat katumaan siinä vaiheessa, kun mahikset on loppu. Sulla on vauvakuumeinen mies, joka myös osallistuu muksun hoitoon. Nyt kun juniori on jo kivan ikänen, niin kyl te jaksatte. Siinähän vaan lykkääntyy se rauhallisempi ja helpompi vaihe muutamalla vuodella... Kyl sitä jaksaa oottaa hyvän syyn takia. =)

Toivottavasti tärppäis sit nopeesti ja kaikki sujus hyvin. =)

Voi sinnuu!!
Mies varmasti rutistais sua jos näkis sun sanat!! =)

 

JOOOOO! Jos sua vähänkin mietityttää ja houkuttelee, niin tietysti vielä yks. Muuten sä alat katumaan siinä vaiheessa, kun mahikset on loppu. Sulla on vauvakuumeinen mies, joka myös osallistuu muksun hoitoon. Nyt kun juniori on jo kivan ikänen, niin kyl te jaksatte. Siinähän vaan lykkääntyy se rauhallisempi ja helpompi vaihe muutamalla vuodella... Kyl sitä jaksaa oottaa hyvän syyn takia. =)

Toivottavasti tärppäis sit nopeesti ja kaikki sujus hyvin. =)

Ihan samaa mieltä!

 

Mä vaan ihmettelen että jos niitä lapsia on nuin paljon niin voiko oikeasti enää jäädä aikaa jokaiselle yksilönä.
Periaatteessa olen sitä mieltä että lapsia voi tehdä niin paljon kuin haluaa jos pystyy jokaiselle lapselle antamaan aikaa ja rakkautta ja pystyy itse ne lapset elättämään ilman sossua.

Voin rehellisesti sanoa että aikaa on jokaiselle. Uskon jopa että enemmän kuin normityössäkäyvällä pariskunnalla, sille kahelle lapselle.
Itse olen pääasiassa kotona, mies on yrittäjä ja voi itse päiviään ja niiden pituutta määrätä.
Olen psyk sh ammatilta ja keikkaa teen silloin tällöin ihan omaks huviksi.
Ja itse maksamme mitä lapsiin tulee, noh, isovanhemmat on isosti mukana myös.
Mutta itse olen enää ainut lapsi ja he haluavat ostella lapsille..taikka kuun taivaalta.

Lapset myös harrastavat paljon, mutta myös harrastetaan yhdessä paljon.Kesällä pelataan pesistä,lentopalloa,jalkapalloa ja talvisin on hiihtoa ja luistelua oman lammen jäällä.

Ei tarvitse aina lähteä kauas harrastamaan.
Onhan niitä kodinulkopuolisia harratuksiakin, kuvataidekoulua ja korista,musatunteja rummuista ja kitarasta sekä jumppaa.

Mutta aikaa lapset saavat.