Vedinkö herneet turhaan? (ruuasta kysymys)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja dedefilus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos mä olisin aloittanut ruuan tekemisen niin samaan pöytään ei tarviis kenenkään tulla omien eväiden kanssa. Jos tarjolla oleva ruoka ei kelpaa niin saa syödä jossain muualla tai sitten myöhemmin kun kaikki muut ollaan syöty valmiiksi. Liekkö sitten oikein vai väärin mut mäkin vetäsin kilon herneitä heti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ap kertoi menneensä mököttämään huoneeseen. Miksei muuten empatiaa voi löytyä sillekkin, joka on loukannut toista? Entä lapset tässä tilanteessa, varmasti täysin syyttömiä sekä osattomia tapahtuneeseen, miltähän heistä koko episodi on tuntunut.

Minusta empatia ei katso sitä, kumpi tilanteessa on ensin kämmännyt.

Miksi sille pitäisi löytää empatiaa jos loukattu osapuoli ei oikeasti käyttäydy tosi tökerösti tämän jälkeen? Ei mököttöminen kyllä niin pahalta kuulosta, että ap:n pitäisi mennä pyytään esim. anteeksi mieheltään. Vai olisko susta?

Lapset kärsii aina valitettavasti pienissäkin riitatilanteissa. Tässä tilanteessa vielä epäterveellisestä ruuastakin.. :p
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ymmärrän kyllä, että ap pahoitti mielensä tuossa tilanteessa, niin minäkin olisin tehnyt. Mielestäni kyllä ap ylireagoi aika pahasti tilanteeseen nähden, asia lähti suurenemaan kaikenlisäksi hänen päässään. Mies varmasti olisi voinut toimia toisin, fiksummin.

No enivei ap veti näemmä totaalipultit tilanteessa. Empatiakykyä tuntuu löytyvän ap:tä kohtaan, mutta mitens on hänen miestään kohtaan? Vai miltähän tuo mahtoi tuntua LAPSISTA kaikenkaikkiaan?

Överiksi meillä heittää varmasti itsekullakin joskus. Se on inhimillistä, mutta luonnollisesti ei sellaita että siihen pitäisi pyrkiä. Inhimillistä on tehdä virheitä, vielä inhimillisempää on korjata virheensä ja pyytää anteeksi asiatonta käytöstään.

Voi "isä"-reppanaa, kun luulet että totaalipultit=mennään makuuhuoneeseen itkemään kun harmittaa.
Totaalipultit olis olleet sellaiset että miestä olisi heitetty kattilalla päähän, raivoisan kirkumisen säestyksellä.
Sä nyt vaan tyhmyyttäsi jäit jankuttamaan tähän avaukseen kun niiiin haluut olla oikeassa.
 
Mua kiinnostaisi oikein mielelläni kuulla "isä":ltä kommenttia, miten tällaisen tilanteen pystyisi ap. hoitamaan loukkaantumisensa kanssa niin, että hänen mielestä empatiaa ei olisi mies tarvinnut ollenkaan? Siis miten loukkaantua asiasta niin, ettei joudu itse siihen asemaan, että olisi mukamas syytetty ja loukkaava osapuoli empatiaa tarvitseva?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ap kertoi menneensä mököttämään huoneeseen. Miksei muuten empatiaa voi löytyä sillekkin, joka on loukannut toista? Entä lapset tässä tilanteessa, varmasti täysin syyttömiä sekä osattomia tapahtuneeseen, miltähän heistä koko episodi on tuntunut.

Minusta empatia ei katso sitä, kumpi tilanteessa on ensin kämmännyt.

Miksi sille pitäisi löytää empatiaa jos loukattu osapuoli ei oikeasti käyttäydy tosi tökerösti tämän jälkeen? Ei mököttöminen kyllä niin pahalta kuulosta, että ap:n pitäisi mennä pyytään esim. anteeksi mieheltään. Vai olisko susta?

Lapset kärsii aina valitettavasti pienissäkin riitatilanteissa. Tässä tilanteessa vielä epäterveellisestä ruuastakin.. :p

Siis tarkoitat, että ap:n mies ei ole ansainnut empatiaa? No entäs heidän lapsensa sitten, saako tuntea empatiaa / ovatko he ansainneet empatiaa tässä tilanteessa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ap kertoi menneensä mököttämään huoneeseen. Miksei muuten empatiaa voi löytyä sillekkin, joka on loukannut toista? Entä lapset tässä tilanteessa, varmasti täysin syyttömiä sekä osattomia tapahtuneeseen, miltähän heistä koko episodi on tuntunut.

Minusta empatia ei katso sitä, kumpi tilanteessa on ensin kämmännyt.

Miksi sille pitäisi löytää empatiaa jos loukattu osapuoli ei oikeasti käyttäydy tosi tökerösti tämän jälkeen? Ei mököttöminen kyllä niin pahalta kuulosta, että ap:n pitäisi mennä pyytään esim. anteeksi mieheltään. Vai olisko susta?

Lapset kärsii aina valitettavasti pienissäkin riitatilanteissa. Tässä tilanteessa vielä epäterveellisestä ruuastakin.. :p

Siis tarkoitat, että ap:n mies ei ole ansainnut empatiaa? No entäs heidän lapsensa sitten, saako tuntea empatiaa / ovatko he ansainneet empatiaa tässä tilanteessa?


No juuri näin. Mies ei ole ansainnut empatiaa, jos ap ei ole käyttäytynyt loukkaantuessaa typerästi (lyönyt, huutanut, haukkunut, "seonnut" tjms). Miksi susta olisi ap:n mies ansainnut empatiaa? Mököttämisen tähden? Voisitko vastata kysymyksiini?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ap kertoi menneensä mököttämään huoneeseen. Miksei muuten empatiaa voi löytyä sillekkin, joka on loukannut toista? Entä lapset tässä tilanteessa, varmasti täysin syyttömiä sekä osattomia tapahtuneeseen, miltähän heistä koko episodi on tuntunut.

Minusta empatia ei katso sitä, kumpi tilanteessa on ensin kämmännyt.

Miksi sille pitäisi löytää empatiaa jos loukattu osapuoli ei oikeasti käyttäydy tosi tökerösti tämän jälkeen? Ei mököttöminen kyllä niin pahalta kuulosta, että ap:n pitäisi mennä pyytään esim. anteeksi mieheltään. Vai olisko susta?

Lapset kärsii aina valitettavasti pienissäkin riitatilanteissa. Tässä tilanteessa vielä epäterveellisestä ruuastakin.. :p

Siis tarkoitat, että ap:n mies ei ole ansainnut empatiaa? No entäs heidän lapsensa sitten, saako tuntea empatiaa / ovatko he ansainneet empatiaa tässä tilanteessa?


No juuri näin. Mies ei ole ansainnut empatiaa, jos ap ei ole käyttäytynyt loukkaantuessaa typerästi (lyönyt, huutanut, haukkunut, "seonnut" tjms). Miksi susta olisi ap:n mies ansainnut empatiaa? Mököttämisen tähden? Vastaisit kysymyksiini.

Oookkkei, me ollaan puhuttu koko ajan kahdesta eri asiasta. Ymmärrän pointtisi, eikä minustakaan ap:n mies ole mitenkään erityisesti "ansainnut" empatiaa. Ja siitä huolimatta voi tuntea empatiaa tätäkin kohtaan, eikö?

Mutta mitens ne lapset sitten? Onko soveliasta tuntea empatiaa heitä kohtaan mielestäsi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ei empatia ole sama kuin sääli, eikä se minusta varsinkaan ole mitään sellaista, joka pitäisi erityisesti "ansaita".

Ei empatia sellaista virallisesti olekaan, mutta sitä käytetään arkipäivän sanoissa samana kuin, että yritetään luoda myötätuntoa toista kohtaan (kuten viesteistäsi sai sellaisen kuvan) sillain, että ymmärretään se teko, jotta se ei olisi enää niin loukkaava tai ymmärretään miksi toinen loukkaantui.

Uskon, että lähinnä kaikki tarttui seuraavaan kommentteihisi:

Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Voi pikku prinsessoja, onhan se kamalaa kun näkee hirmu vaivan ruuanlaitossa ja toisella tekee mieli joitain muuta ruokaa. Ja kamalaa kun se muu ruoka ei olekkaan terveysnormien mukaista vaan peräti jotain, mistä lapsetkin tykkää - ja vielä kahtena päivänä peräkkäin!.

Tämä on alentavaan sävyyn kirjoitettu, sekä meitä että ap:ta kohtaan.

Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kyllä miehen pitää kiltisti nurisematta syödä sitä mitä vaimo tahtoo tämän syödä. Ja sitähän ei sovi mitenkään moittia, koska äiti on aina oikeasti.

Tässä yrität luoda kuvaa, että ap: olisi nyt tämä diktaattori, joka päättää mitä syödään ja koska ja että ap jotenkin määräilis mitä mies syö.

Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Tämmöisiä ketjuja kun lukee, niin tuntuu hyvältä kun tuo parempi puolisko on aikuinen ihminen.

Tässä on taas alentava sävy. Puhut kuin, että ap ei ole aikuinen ihminen kun loukkaantuu miehen hakiessa kesken ruuan teon grilliltä ruokaa.
 
Ei empatia ole sama kuin sääli, eikä se minusta varsinkaan ole mitään sellaista, joka pitäisi erityisesti "ansaita".

Kumma juttu, kun noin noistattaa tunteita se, että joku tarjoaa jotain muutakin kuin JSSAP-asennetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ei empatia ole sama kuin sääli, eikä se minusta varsinkaan ole mitään sellaista, joka pitäisi erityisesti "ansaita".

Kumma juttu, kun noin noistattaa tunteita se, että joku tarjoaa jotain muutakin kuin JSSAP-asennetta.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, ettei empatia ole samaa kuin sääli. Ja etenkin siitä, ettei sitä ansaita, sitä tunnetaan toista kohtaan melko tahdosta riippumatta, kun tuntee, että toista on kohdeltu väärin. Tai että toinen on tilanteessa, jossa myötätunto on paikallaan. Alan olla kohta sitä mieltä, ettei tässä tilanteessa kukaan erityisesti ollut empatian tarpeessa =) lasten puolesta harmittaa, jos perheessä on ollut riitainen päivä, mutta empatiakaan ei varsinaisesti auta. En kyllä tiedä milloin se auttaa, ainakaan näin virtuaalisesti ihmisiä kohtaan, jotka eivät ollenkaan ole täällä itse juttelemassa, vaan heistä jutellaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Uskon, että lähinnä kaikki tarttui seuraavaan kommentteihisi:

Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Voi pikku prinsessoja, onhan se kamalaa kun näkee hirmu vaivan ruuanlaitossa ja toisella tekee mieli joitain muuta ruokaa. Ja kamalaa kun se muu ruoka ei olekkaan terveysnormien mukaista vaan peräti jotain, mistä lapsetkin tykkää - ja vielä kahtena päivänä peräkkäin!.

Tämä on alentavaan sävyyn kirjoitettu, sekä meitä että ap:ta kohtaan.

Se koira älähti, johon kalikka kalahti.
 
Kyllä meillä olis mies päätyny ulkoruokintaan. Meillä kun lapsillekkin opetetaan, että sitä syödään mitä on tarjolla piste.Jos ei kelpaa on syömättä.
Prinsessa on se joka nirsoilee ja menee oman pienen navan ja mielihalujensa mukaan.

Psst. Se olen mine joka joudun tekee ruuat ja päättää mitä syödään, jos ei suuta osaa avata kaupassa on ihan turha alkaa narisemaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Uskon, että lähinnä kaikki tarttui seuraavaan kommentteihisi:

Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Voi pikku prinsessoja, onhan se kamalaa kun näkee hirmu vaivan ruuanlaitossa ja toisella tekee mieli joitain muuta ruokaa. Ja kamalaa kun se muu ruoka ei olekkaan terveysnormien mukaista vaan peräti jotain, mistä lapsetkin tykkää - ja vielä kahtena päivänä peräkkäin!.

Tämä on alentavaan sävyyn kirjoitettu, sekä meitä että ap:ta kohtaan.

Se koira älähti, johon kalikka kalahti.


Ohhoh. :laugh: :laugh: Etkö muuta keksinyt?

...Olisiko vaan viisasta katsoa peiliin ja miettiä oliko sävysi vaan se alentava...
 
Mutta mää en kieltämättä yhtään ihmettele, jos pienistäkin loukkaantumisista tulee aina isompi riita, jos muutkin miehet käyttäytyy kuin tuo "isä" nyt kokoajan.

Eli on samaa mieltä kokoajan (mies teki väärin, olisi itsekin pahastunut), mutta hänen on pakko yrittää jotenkin puolustella tätä joka on loukannut, vaikka ei keinoja löydäkään. Yrittää sitten kovin halveksunnalla ja alentamisella tätä tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ei empatia ole sama kuin sääli, eikä se minusta varsinkaan ole mitään sellaista, joka pitäisi erityisesti "ansaita".

Kumma juttu, kun noin noistattaa tunteita se, että joku tarjoaa jotain muutakin kuin JSSAP-asennetta.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, ettei empatia ole samaa kuin sääli. Ja etenkin siitä, ettei sitä ansaita, sitä tunnetaan toista kohtaan melko tahdosta riippumatta, kun tuntee, että toista on kohdeltu väärin. Tai että toinen on tilanteessa, jossa myötätunto on paikallaan. Alan olla kohta sitä mieltä, ettei tässä tilanteessa kukaan erityisesti ollut empatian tarpeessa =) lasten puolesta harmittaa, jos perheessä on ollut riitainen päivä, mutta empatiakaan ei varsinaisesti auta. En kyllä tiedä milloin se auttaa, ainakaan näin virtuaalisesti ihmisiä kohtaan, jotka eivät ollenkaan ole täällä itse juttelemassa, vaan heistä jutellaan.

Juuri näin, tätä olen ajanut takaa. Empatiakyky on lähinnä tahdosta riippumaton juttu, ei mikään on/off että ensin päätetään, onko joku "ansainnut" empatiaa vai eikö ole. Sitä joko empatisoi tai sitten ei empatisoi.

Mutta minusta empatiaa tarvii tässä kaikki osapuolet (erityisesti lapset), niin ap kuin hänen miehensä. Parisuhdetta on paaaljon helpompi rakentaa ja hoitaa, kun muistaa että it takes two to tango. Eli ei ole niin, että toinen on muka selvä hyvis ja toinen selvä pahis. Todennäköisesti molemmilla on sekä osaa että arpaa tilanteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Juuri näin, tätä olen ajanut takaa. Empatiakyky on lähinnä tahdosta riippumaton juttu, ei mikään on/off että ensin päätetään, onko joku "ansainnut" empatiaa vai eikö ole. Sitä joko empatisoi tai sitten ei empatisoi.

Mutta minusta empatiaa tarvii tässä kaikki osapuolet (erityisesti lapset), niin ap kuin hänen miehensä. Parisuhdetta on paaaljon helpompi rakentaa ja hoitaa, kun muistaa että it takes two to tango. Eli ei ole niin, että toinen on muka selvä hyvis ja toinen selvä pahis. Todennäköisesti molemmilla on sekä osaa että arpaa tilanteeseen.

Onko tosiaan aina osaa että arpaa MOLEMMILLA osapuolilla?

Kyllä mää tiedän moniakin asioita, jossa ei ole osaa eikä arpaa sillä joka on loukkaantunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Mä en ois vetänyt herneitä nenään. Ja käsitin ettei ruokaa oltu ees vielä tehty (siis sitä perunamuusia). Eihän siinä silloin mitään vahinkoa ehtinyt tulla aikaiseksi.

Mää ymmärsin, että ruoka oli jo pannulla kiehumassa...

Mutta jos ei ruoka ollut kuin vasta suunnitteluasteella, niin en minäkään herneitä olisi vetänyt nenuuni.
 
Mun mielestä on vaan kiva jos mies aina välillä yllättää ja ottaa osaa noihin kotijuttuihin, vaiks ne välillä vähän omasta mielestä mönkään meniskin mut ajatus on tärkein. Mua aina raivostuttaa kun akat puhuu et "kun mies ei tee mitään" ja sitten jos tekee niin tekee sen väärin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Mun mielestä on vaan kiva jos mies aina välillä yllättää ja ottaa osaa noihin kotijuttuihin, vaiks ne välillä vähän omasta mielestä mönkään meniskin mut ajatus on tärkein. Mua aina raivostuttaa kun akat puhuu et "kun mies ei tee mitään" ja sitten jos tekee niin tekee sen väärin.

Mun mielestä ei ole vain kiva, että mies ottaa osaa kotijuttuihin, vaan tottakai miehen tulee ottaa osaa kotijuttuihin. Ei sillä verukkeella saa töppäillä, ettei ikinä tee mitään, niin sit kun tekee niin saisi mukamas töppäillä.

Tosin jo siinä vaiheessa, kun mies menee hakemaan grilliltä ruokaa, tulisi valaista miestä omista ajatuksista ja siitä, että jos tekee näin, niin se loukkaa. Näin mies voi itse miettiä, onko se loukkaamisen arvoista.

-jos se tuleekin yhtäkkiä täysin puun takaa, että on loukannut esim. mököttämisellä, niin siinä on kyllä ehdottomasti ap:n parannuksen paikka, kertoa ajatuksistaan ajoissa miehelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Mun mielestä on vaan kiva jos mies aina välillä yllättää ja ottaa osaa noihin kotijuttuihin, vaiks ne välillä vähän omasta mielestä mönkään meniskin mut ajatus on tärkein. Mua aina raivostuttaa kun akat puhuu et "kun mies ei tee mitään" ja sitten jos tekee niin tekee sen väärin.

joo yllätykset on kivoja.. että esim on se ruoka laitettu tai siivottu tai tarjoutuu laittamaan ruokaa tms.. mutta mikä yllätys se on että lähdetään hakemaan ruokaa kun toinen sitä jo tekee? kivempihan se olis jos olis jo ennemmin sanonut että lepää sinä, minä hoidan ruokapuolen tänään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Mun mielestä on vaan kiva jos mies aina välillä yllättää ja ottaa osaa noihin kotijuttuihin, vaiks ne välillä vähän omasta mielestä mönkään meniskin mut ajatus on tärkein. Mua aina raivostuttaa kun akat puhuu et "kun mies ei tee mitään" ja sitten jos tekee niin tekee sen väärin.

Mun mielestä ei ole vain kiva, että mies ottaa osaa kotijuttuihin, vaan tottakai miehen tulee ottaa osaa kotijuttuihin. Ei sillä verukkeella saa töppäillä, ettei ikinä tee mitään, niin sit kun tekee niin saisi mukamas töppäillä.

Tosin jo siinä vaiheessa, kun mies menee hakemaan grilliltä ruokaa, tulisi valaista miestä omista ajatuksista ja siitä, että jos tekee näin, niin se loukkaa. Näin mies voi itse miettiä, onko se loukkaamisen arvoista.

-jos se tuleekin yhtäkkiä täysin puun takaa, että on loukannut esim. mököttämisellä, niin siinä on kyllä ehdottomasti ap:n parannuksen paikka, kertoa ajatuksistaan ajoissa miehelle.

Juuri näin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Alkuperäinen kirjoittaja SmellyCat:
Mun mielestä on vaan kiva jos mies aina välillä yllättää ja ottaa osaa noihin kotijuttuihin, vaiks ne välillä vähän omasta mielestä mönkään meniskin mut ajatus on tärkein. Mua aina raivostuttaa kun akat puhuu et "kun mies ei tee mitään" ja sitten jos tekee niin tekee sen väärin.

Mun mielestä ei ole vain kiva, että mies ottaa osaa kotijuttuihin, vaan tottakai miehen tulee ottaa osaa kotijuttuihin. Ei sillä verukkeella saa töppäillä, ettei ikinä tee mitään, niin sit kun tekee niin saisi mukamas töppäillä.

Tosin jo siinä vaiheessa, kun mies menee hakemaan grilliltä ruokaa, tulisi valaista miestä omista ajatuksista ja siitä, että jos tekee näin, niin se loukkaa. Näin mies voi itse miettiä, onko se loukkaamisen arvoista.

-jos se tuleekin yhtäkkiä täysin puun takaa, että on loukannut esim. mököttämisellä, niin siinä on kyllä ehdottomasti ap:n parannuksen paikka, kertoa ajatuksistaan ajoissa miehelle.

Juuri näin!

No ehkei meidän ajatukset sitten paljon todellisuudessa risteytyneet. B)

Tulisi vain aina yrittää tuoda oma mielipide julki asiallisesti =)
 

Yhteistyössä