Vauvakuume TÄYSIN puskista, onko muita? (esikoinen 3v)

[mmitääää]

Sain esikoisen, kun olin 23v. Vauva-aika oli rankkaa ja yksinäistä, enkä muista siitä silloisen väsymyksen vuoksi juuri mitään. Näihin viikkoihin asti musta on tuntunut, etten ole ehkä koskaan valmis toiseen lapseen, ettei minusta enää olekaan siihen uudestaan, enkä uskalla ottaa riskiä, että seuraavan kanssa olisi vielä raskaampaa. Osittain olen myös surrutkin sitä, sillä toisaalta ajattelin että joskus vielä haluan, mutten kuitenkaan enää halua/pysty/uskalla. Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

Nyt viimeisten viikkojen aikana vauvakuume on lyönyt lujaa ja yllättäen! Haluaisin alkaa yrittää heti. Pillereitäkin syön, niin voihan raskautumiseen mennä aikaakin, vaikka viimeksi raskauduin ekasta kierrosta. Ahdistaa, että olen töissä melko unelmapaikassa, josta ei tosin toivoa ole saada vakipaikkaa aaaaikoihin, mutta jos jäisin äitiyslomalle, niin jo uudet sijaiset tulisivat viemään paikkani. Mutta vauva. Ihana pieni nyytti. Haluan <3

Olenko hullu jos heitän viimeisen parin vuoden tuntemukset hukkaan akuutin, äkillisesti iskeneen vauvakuumeen vuoksi? Voi myös olla, etten pääse koskaan enää tähän työpaikkaan (muita saman alan hommia ei ole kuin satojen kilometrien päässä, eikä muutto ole vaihtoehto)..

 

[vierailija]

Noinhan se vauvakuume yleensä yllättää . Anna itsellesi aikaa vaikka pari kuukautta kuunnella tuntemuksiasi, ja jos vielä tuntuu samalta, niin sanoisin että anna mennä vaan. Kun mahdollista voi olla että se toinen ei tulekkaan niin nopeasti. Itsellä kanssa esikoinen tärppäsi lähes heti, toista sitten yritettiin lähes vuosi.
Lapsillesi olisi tulossa myös tosi kiva ikäero .

Vinkki: jos ET halua ruokkia vauvakuumetta, pois näistä keskustelupalstoilta heti

 

[vierailija]

Olet niin nuori vielä, että ehdit hyvin saamaan kaiken. Eli katsomaan siellä unelmien työpaikassa vielä muutaman vuoden, miten asiat siellä kehittyvät. Ja tehdä toisen lapsen niin, että voit keskittyä häneen paremmin, kun esikoisen karseimmat uhmat on jo käyty läpi. Kahden pienen kanssa voi olla rankkaa, paljon rankempaa kuin yhden kanssa, joten on vain järkevää huolehtia, että itsellä on voimia selvitä siitä uudesta vauva-ajasta.
Jäin itse unelmatyöstä (määräaikaisesta) äitiyslomalle ja se maksoi minulle sen työpaikan. Uusi työntekijä jatkoi siinä eikä todennäköisesti ikinä lähde siitä, jos hänellä on vähänkään järkeä päässä. Oman alani työtilanne oli niin heikko, että hoitovapaan jälkeen oli pakko tunnustaa tosiasiat ja kouluttautua uudelleeen, koska perhevapaiden aikana omalta alaltani oli koko maassa auki tasan yksi työpaikka, sekin toisella puolen maata ja sinne oi valtava määrä hakijoita. Teen nytkin ihan ok-työtä, sillä elättää lapsensa ja itsensä, mutta aika pitkän mutkan sai tehdä, että on ammatillisesti ja rahallisesti lähelläkään sitä, mitä sitä oli äitiyslomalle jäädessään.

Eli oma työurakin kannattaa ottaa vakavasti. Ehdit tehdä lapsia vielä 14 vuotta, mikään kiire ei ole.