Vauva+koirat

[koiria on]

Ei meillä ole kenenkään, ei koirienkaan, tarvinnut heittäytyä sivuun lapsen kärryjen tieltä. Sitä vartenhan niitä taaperoita kasvatetaan. Ja pidetään aina silmällä kun on koiria läsnä.

Vaikka koirat ovat alimpana, ei lapsi kuitenkaan niin ylhäällä ole arvoasteikossa, että kaikkien pitää väistää kun hän saapuu.

Njuu, mutta jos koira kokee ne kärryt mahdottoman ikäväksi, onko ok, että murisee? Murinahan on varoitus ihan ok, mutta entä kun lapsi ei sitä ymmärrä ja jatkaa vain. Edelleenkö koira vain murisee vai tekeekö nyt jotain muuta eli yhtäkuin näykkäsee... Jos koira ei murise=varoita, niin se kokee, että ei mene edes niin pitkälle, että näykkäisisi eli lähtee pois. Jos siis koira on tervejärkinen yksilö ja opetettu oikein. Murinahan on ihan luonnollista, mutta koira ei varoittele sellaisille, jota ei uskaltaisi kuitenkaan purra. Muistakaa se.

Eli siis kaukaa haetusti tarkoitan sitä, että lapsen ei pidä tietenkään mennä kärryillä koiraa päin, mutta jos menee, koiran pitää mennä pois, eikä suinkaan nousta vastarannankiiskiksi ja murista/uhkailla tai jopa näykkäistä.

Juuri tämän vuoksi lapsia ja koiria valvotaan herkeämättä.

Mikä on paskapuhetta, ellei koiraa eristetä jonnekin muualle välillä.

 

[koiria on]

Vieras:

Antaisitko koiran murista itsellesi vastaavanlaisissa tilanteissa, jossa sallisit lapselle?

Jos et, niin mikset?

 

[vieras]

Muutenkin ihmettelen syvästi monien äiti ihmisten ajatusta koiransa sallittuihin käyttäytymisiin.

Jos itse omistajana koira alkaa muriseen, jos tulet esim. pölyhuiskan kanssa lähelle, niin sallisitko sen toiminnan koirana ja lähtisit pois tilanteesta? Entä jos astut vahingossa koiran hännän päälle, niin sallisitko koiran purra siinä tilanteessa sua? Entä jos juokset ohitse tai lähdet jahtaamaan koiraa, sallisitko koiran yhtäkkiä purra tilanteesta tai edes murista? Jos haluat mennä koiran pedin toiselle puolelle ja ainoa keino on mennä koiran yli, niin käskisitkö koiran pois/astut yli vai odotatko hiljaa hissukseen, koska arvon koira viitsii siirtyä paikaltaan. Jos menet lähelle niin koira murisee yms.

Mää luulen, etä tosi harva aikuinen jaksaisi varoa koiraa noin. Miksi siis lapsen pitää jatkuvasti varoa liikkeitään koiran läsnäollessa? Helpommalla ja varmemmin pääsee silloin, kun antaa lapsen olla lapsi ja opettaa koiran väistämään lasta. ja toki myös ohjata lasta käyttäytyyn oikein koiran kanssa.

Jos koira noissa tilanteissa puree ja murisee sulle, niin taitaa olla aika

Lapsi saa olla lapsi, mutta se ei tarkoita sitä, että hän saa eism. ajella kärryillä toisten päälle. Kuulostaa vähän omituiselta. Milloin sitä lasta aletaan kasvattaa jos ei taaperonakaan vielä?

Ei koirakaan saa sellaisen tilanteen sattuessa tulla päälle ja meillä väistäisi, mutta molempia opetetaan, myös lasta alusta pitäen. Koiran yli pitää saada loikata ongelmitta jne mutta sehän on tilanteena ihan erilainen kuin se, että joku menee repimään korvasta tai jyrää päälle!

 

[vieras]

Ei meillä ole kenenkään, ei koirienkaan, tarvinnut heittäytyä sivuun lapsen kärryjen tieltä. Sitä vartenhan niitä taaperoita kasvatetaan. Ja pidetään aina silmällä kun on koiria läsnä.

Vaikka koirat ovat alimpana, ei lapsi kuitenkaan niin ylhäällä ole arvoasteikossa, että kaikkien pitää väistää kun hän saapuu.

Njuu, mutta jos koira kokee ne kärryt mahdottoman ikäväksi, onko ok, että murisee? Murinahan on varoitus ihan ok, mutta entä kun lapsi ei sitä ymmärrä ja jatkaa vain. Edelleenkö koira vain murisee vai tekeekö nyt jotain muuta eli yhtäkuin näykkäsee... Jos koira ei murise=varoita, niin se kokee, että ei mene edes niin pitkälle, että näykkäisisi eli lähtee pois. Jos siis koira on tervejärkinen yksilö ja opetettu oikein. Murinahan on ihan luonnollista, mutta koira ei varoittele sellaisille, jota ei uskaltaisi kuitenkaan purra. Muistakaa se.

Eli siis kaukaa haetusti tarkoitan sitä, että lapsen ei pidä tietenkään mennä kärryillä koiraa päin, mutta jos menee, koiran pitää mennä pois, eikä suinkaan nousta vastarannankiiskiksi ja murista/uhkailla tai jopa näykkäistä.

Juuri tämän vuoksi lapsia ja koiria valvotaan herkeämättä.

Mikä on paskapuhetta, ellei koiraa eristetä jonnekin muualle välillä.

Jaa, meillä on onnistunut kyllä. Yli 3-vuotiaita ei ole tarvinnut enää koko ajan kytätä.

 

[koiria on]

Lapsi saa olla lapsi, mutta se ei tarkoita sitä, että hän saa eism. ajella kärryillä toisten päälle. Kuulostaa vähän omituiselta. Milloin sitä lasta aletaan kasvattaa jos ei taaperonakaan vielä?

Ei koirakaan saa sellaisen tilanteen sattuessa tulla päälle ja meillä väistäisi, mutta molempia opetetaan, myös lasta alusta pitäen. Koiran yli pitää saada loikata ongelmitta jne mutta sehän on tilanteena ihan erilainen kuin se, että joku menee repimään korvasta tai jyrää päälle!

Ei tietenkään saa, mutta käytännössä sitä vaan tapahtuu. Sitä voi tapahtua jo silloin, kun äiti on 1m päässä ja katsoo missä se kännykkä pirisee. Oikeasti on paskapuhetta, että pystyisi aina välttämään noi tilanteet. Niitä sattuu, vaikka kuinka opettaisi lasta ja varjelis tilanteita.

 

[vieras]

Lapsi saa olla lapsi, mutta se ei tarkoita sitä, että hän saa eism. ajella kärryillä toisten päälle. Kuulostaa vähän omituiselta. Milloin sitä lasta aletaan kasvattaa jos ei taaperonakaan vielä?

Ei koirakaan saa sellaisen tilanteen sattuessa tulla päälle ja meillä väistäisi, mutta molempia opetetaan, myös lasta alusta pitäen. Koiran yli pitää saada loikata ongelmitta jne mutta sehän on tilanteena ihan erilainen kuin se, että joku menee repimään korvasta tai jyrää päälle!

Ei tietenkään saa, mutta käytännössä sitä vaan tapahtuu. Sitä voi tapahtua jo silloin, kun äiti on 1m päässä ja katsoo missä se kännykkä pirisee. Oikeasti on paskapuhetta, että pystyisi aina välttämään noi tilanteet. Niitä sattuu, vaikka kuinka opettaisi lasta ja varjelis tilanteita.

Totta kai sattuu joskus, mutta näistä teksteistä saa sen kuvan, että kävelevä lapsi on aivoton idiootti, jota ei voi opettaa tavoille.

 

[vieras]

Meillä koira on aina suojellut lapsia ja ottanut heti laumaansa.Meillä on ennemminkin ollut niin päin että lasta on pitänyt opettaa ja vahtia ettei koiraan kosketa milloin vaan ja miten vaan.Lapsi päässyt pariin kertaan satuttamaan koiraa vahingossa mutta koira on vaan ulahtanut ja lähtenyt tilanteesta pois.

 

[koiria on]

Lapsi saa olla lapsi, mutta se ei tarkoita sitä, että hän saa eism. ajella kärryillä toisten päälle. Kuulostaa vähän omituiselta. Milloin sitä lasta aletaan kasvattaa jos ei taaperonakaan vielä?

Ei koirakaan saa sellaisen tilanteen sattuessa tulla päälle ja meillä väistäisi, mutta molempia opetetaan, myös lasta alusta pitäen. Koiran yli pitää saada loikata ongelmitta jne mutta sehän on tilanteena ihan erilainen kuin se, että joku menee repimään korvasta tai jyrää päälle!

Ei tietenkään saa, mutta käytännössä sitä vaan tapahtuu. Sitä voi tapahtua jo silloin, kun äiti on 1m päässä ja katsoo missä se kännykkä pirisee. Oikeasti on paskapuhetta, että pystyisi aina välttämään noi tilanteet. Niitä sattuu, vaikka kuinka opettaisi lasta ja varjelis tilanteita.

Totta kai sattuu joskus, mutta näistä teksteistä saa sen kuvan, että kävelevä lapsi on aivoton idiootti, jota ei voi opettaa tavoille.

Tai sitten tuon sen niinkin radikaalisesti ilmi, että vaikka kuinka vahtisi, niin noita vaan tapahtuu. Vaikka kuinka komentaisi, niin niitä vain sattuu.

Ja koiran tulee vain sietää se ja kunnioittaa senverran paljon, että väistää, eikä nappase tai edes mieti nappasevansa.

Moni esittää asian, ettei heillä ainakaan mitään ikinä tapahdu ja aina vartioi yms. Hyvin opetetut lapset ei tee ikinä mitään. Juujuu, ja lehmät lentää.

 

[vieras1]

Koirat harvemmin pitävät lasta itseään ylempänä laumassa, mutta ne eivät tee lapsille mitään, koska eivät koe niitä myöskään uhkaksi. Ihmisillä on virheellinen käsitys siitä, että koira pitäisi itseään laumassa lasta alempana, näin ei yleensä ole.

Ja juuri tällä asenteella aiheutetaan niitä tilanteita, että koira voi purra lasta. Ei ole olemassakaan sellaista lasta, joka ei joskus vähän tukistaisi koiraa, jos koira on kotona sisällä, eikä jatkuvasti eristyksissä esim. ulkohäkissä tai toisissa huoneissa. Eli koira tulee jokatapauksessa joskus näkemään lapsen uhkana tai ainakin jotenkinpäin ikävänä.

Koiralle tulisi näyttää heti ensialussa, että lapsi on niin pyhä asia, että jos koetaan se uhaksi, sitä juostaan karkuun. Siihen kun kajoaa, niin taivas kaatuu niskaan.

Tää oli mun kirjoitus mihin vastasit, tänne on tullut toinenkin vieras Olen siis vieras1 nyt.

Mutta siis tottakai koiralle opetetaan, että sen tulee väistää lasta jne.

Mutta edelleen koira ei kyllä koe lasta itseään alemmaksi yleensä (varsinkin jos koira on tullut taloon ensin) vaan koirat nyt vain yleensä suhtautuvat lapsiin kärsivällisesti (ei kaikki, mutta monet) eivätkä hevin lasta pure. Mutta en ole yhdessäkään perheessä nähnyt tilannetta, jossa koiran käytöksestä olisi voinut päätellä, että se pitää itseään pienen lapsen alapuolella olevana. Koira vain toteuttaa johtajansa käskyjä ja kun sille opetettaan, että lasta ei vahingoiteta niin se yleensä ei vahingoita.

Koiramme lehdessä oli vähän aikaa sitten juttua siitä, että aiemmin on oletettu, että lauman arvojärjestys on selkeä, mutta tosiasiassa johtajan alapuolella olevat taistelevat paikastaan välillä uudelleen. Ja sen varmaan kaikki useita vuosia ja monta koiraa samaan aikaan omistaneet voivat allekirjoittaa. Niitä valtataisteluita tulee välillä vaikka johtaja onkin selvillä. Ja kovapäisimmät koirathan välillä testaavat myös omaa ihmisjohtajaansa. Näinhän se on muutenkin useiden eläinten keskuudessa.

 

[vieras]

Meillä koira on aina suojellut lapsia ja ottanut heti laumaansa.Meillä on ennemminkin ollut niin päin että lasta on pitänyt opettaa ja vahtia ettei koiraan kosketa milloin vaan ja miten vaan.Lapsi päässyt pariin kertaan satuttamaan koiraa vahingossa mutta koira on vaan ulahtanut ja lähtenyt tilanteesta pois.

Niinhän se ihannetilanteessa meneekin. (luetaan pois poikkeusyksilöt ja lapsiperheisiin todella sopimattomat rodut) Mutta se edellyttää, että koiralla on itsetunto kohdillaan.

Sitten on erikseen sellaisia neroja, jotka neuvovat keskustelupalstoja myöten, miten koira pitää opettaa pelkäämään lasta niin, että taivas tippuu niskaan jos lapsi juoksee kohti.

 

[vieras2]

anteeksi vieras1

 

[MLL]

Ilmeisesti useammalla koiraperheellä on käynyt niin, että lapsen tulo ei ole koiria kauheasti hetkauttanut. Täytyy rauhakseen tutustuttaa kaikki toisiinsa ja katsoa sitten miten meidän lauman kemiat alkaa pelaamaan. Meillä on ollut niin, että omilla paikoillaan koirat saa olla rauhassa ja ei pyydetä liikkumaan, jos nyt ei ole imurointi yms. tehtävänä minkä tieltä täytyy siirtyä. Muuten saavat makailla missä makaavat, mutta väistelevät tarpeen vaatiessa. Tätä vaadin koirilta koskien myös lasta, omalla paikallaan saavat olla rauhassa, mutta kyllä lapsen leikin tieltä pitäisi väistyä. Suunnitelmissa on laittaa lapsi portti eteisen ja olkkarin väliin, varsinkin kun lapsi alkaa liikkua saa koirat olla eteisessä rauhassa ja toisaalta lapsi leikkiä olkkarissa silloinkin kun käväsen vessassa tai laitan ruokaa keittiössä. Meillä siis melko pieni asunto, että keittiö ei sijaitse missään pohjoissiivessä

 

[koiria on]

Meillä koira on aina suojellut lapsia ja ottanut heti laumaansa.Meillä on ennemminkin ollut niin päin että lasta on pitänyt opettaa ja vahtia ettei koiraan kosketa milloin vaan ja miten vaan.Lapsi päässyt pariin kertaan satuttamaan koiraa vahingossa mutta koira on vaan ulahtanut ja lähtenyt tilanteesta pois.

Niinhän se ihannetilanteessa meneekin. (luetaan pois poikkeusyksilöt ja lapsiperheisiin todella sopimattomat rodut) Mutta se edellyttää, että koiralla on itsetunto kohdillaan.

Sitten on erikseen sellaisia neroja, jotka neuvovat keskustelupalstoja myöten, miten koira pitää opettaa pelkäämään lasta niin, että taivas tippuu niskaan jos lapsi juoksee kohti.

Ettei sittenkin ole vain luetun ymmärtämisestä kiinni tääkin homma. Taivas tippuu niskaan, JOS PUREE lasta, eikä silloin, jos lapsi juoksee ohitse. Ellet sitten viittaa johonkin muuhun kirjoittajaan... Itse lasta ei tarvitse pelätä, mutta jos uskaltaa hammasta käyttää niin silloin tulee nähdä mihin se johtaa. Siinä on ero.

Eli aina kun lapsi tulee ja tukistaa ja koira murahtaa -> koira häädetään pois tilanteesta ja lapselle toki kerrotaan tilanne ja sitä komennetaan. Ei niin, että koira murahtaa, ja se saa siitä rauhan, eikä tarvi evättäänkään liikuttaa.

Eli koiralle opetetaan, ettei edes saa jäädä sellaiseen tilanteeseen, jonka kokee epämiellyttävänä vaan siitä pitää aina pyrkiä menemään pois. Eli jäädä tilanteeseen ei saa, koska juuri tuo jääminen voi edesauttaa puremiseen.

Lauman johtaja voi nostaa jonkun ylemmäksi ja silloin menee napit vastakkain laumanjohtajan kanssa, jos tuosta säännöstä poikkeaa. Vrt. laumanjohtajan pentu. Kukakohan pöllö uskaltaisi laumanjohtajan pentua kurittaa hampailla, kun laumanjohtaja suojelee sitä. Kyllä laumanjohtaja antaisi aikamoisen kurituksen toiselle tällöin.

 

[vieras2]

Mutta edelleen koira ei kyllä koe lasta itseään alemmaksi yleensä (varsinkin jos koira on tullut taloon ensin) vaan koirat nyt vain yleensä suhtautuvat lapsiin kärsivällisesti (ei kaikki, mutta monet) eivätkä hevin lasta pure.

Juu, peesi. Lisäisin vielä, että lapsi on ikään kuin laumahierarkian ulkopuolella. Niinhän susilaumassakin kaikki aikuiset ruokkivat ja suojelevat pentuja. Mikseivät koirat sitten suojelisi ihmisen, jumalansa, pentua?

 

[koiria on]

Mutta edelleen koira ei kyllä koe lasta itseään alemmaksi yleensä (varsinkin jos koira on tullut taloon ensin) vaan koirat nyt vain yleensä suhtautuvat lapsiin kärsivällisesti (ei kaikki, mutta monet) eivätkä hevin lasta pure.

Juu, peesi. Lisäisin vielä, että lapsi on ikään kuin laumahierarkian ulkopuolella. Niinhän susilaumassakin kaikki aikuiset ruokkivat ja suojelevat pentuja. Mikseivät koirat sitten suojelisi ihmisen, jumalansa, pentua?

Silloin kun ihminen antaa ristiriitaisia viestejä, ettei se pentu ole niin arvokas, että tarvitsee suojella.

Ei kukaan laumassa huomioisi toista laumanjäsentä aikaisemmin kuin omaa pentuaan. Pentu ykkösenä ja vasta sitten se toinen laumanjäsen. Näin karrikoidusti.

 

[vieras3]

Jostain luin... hmm... oisko peräti ollu Pertti Vilander(vai mikä se tää suomalainen koirakouluttaja on...)kirjassa, että kun perheeseen syntyy vauva niin laitokselta isä käydessään tuo pissa ja kakkavaippoja ja jättää niitä puolihuolimattomasti johonkin. Koirat kun tutkivat nenällään kaiken ja saavat nuista hajuista aivan hirvesästi informaatiota, ni pitäs sit vauvan kotiin tulon olla helpompi, kun koiralle se on ikään kuin jo tuttu. Tiijä sit toimiiko?
Mutta tosi paljonhan se on koirasta kiinni miten se ottaa uuden perheen jäsenen vastaan. Meillä itellä ei oo vielä lapsia ja äitillä on kettari. Eikä niitä lapsi kontakteja sil oo ollu. Se oli jotain kolmen vanha, kun mun serkku tuli lapsineen käymään(1v ja 2v). Sitä sit vähän jännitettiin, et mitenhän koirimus suhtautuu. Se oli aivan uskomaton! Ei koskenut lasten leluihin, tutteihin ja vahti niitä. Eli kun vanhempi santereista oli sen mielestä liian lähellä sohvanreunaa tarttu varovasti vaipasti kiinni ja veti kauemmas. Samaten leikki niin nätisti lasten kanssa, vetolelullakin veti vaan muodonvuoks, et taapero pysy pystys Ainut mikä tuotti vaikeuksia oli se, että sen mielestä muksujen kasvot ois EHDOTTOMASTI ruuan jälkeen tarvinneet nuolemista. Sitä sit sille rautalangasta väännettiin... Samainen koira sit koulutti toisen serkun eskari ikästä poikaa, kun tää poika härnäs koiraa kun se yritti nukkua. Toki tätä poikaa oli kielletty, mutta ei menny jakeluun. Koira oli hetken katsellut touhua, vaihtanut muutamaan kertaan paikkaa ja kun ei mukula ymmärtäny, ni näykkäs. Ihan silleen et ei jälkeä jäänny, mutta että kumminkin tuntu. Poika ei sen jälkeen koiraa häitinny, kun se nukku, mut muuten olivat aivan erottamattomat, kun mökillä olivat yhtä aikaa. Eli koira vaan huomautti, et kiitti nyt riitti! Tässä huomas sen, et se noilta taaperoilta sieti enemän, jollain tasolla ymmärti et ne on pieniä. Mutta tältä isommalta santerilta ei sit niin paljon sietänytkään, mutta silti ei käynnyt kiinni kunnolla vaan näppäs, ihan niin ku emo koira kouluttaa pentujaan.
Itellä myös kettari (2v)ja meillä kävi semmonen puolvuotias vauva yökyläs vanhempineen. Ennen ku kukaan kerkes tehä mitään ni tää vauva oli napannu koiraa turpakarvoista kiinni. Olin hetken aivan lamaantunut, et mitähän koira tekee. Koira katto mua ihan sen näkösenä, et viititkö auttaa, kun tuo pieni roikkuu mun partakarvoissa? Yöllä kun tää vauva itki niin meijän koira tuli mua herättää ihan sen olosena, et mee nyt kattoo mikä on hätänä!!! Samaan aikaan niitä ei tosin voinu pitää lattialla irti, kun tuo meijän koira on niin vauhikas ni ois voinu vahingossa sit hypätä päälle tms...Mut aivan uskomattoman hyvin meni ja nyt tuo on aina ihan hulluna, kun näkee pieniä ihmisiä, ne on vissiin niin vastustamattomia

 

[vadelma ballerina]

Meillä kaikki sujui ihan hyvin mitään ihmeitä opettamatta, kunnes lapsi oppi kävelemään ja lähestyi koiraa liian nopeasti esimerkiksi plaston kärryjen kanssa juosten. Koira ei ymmärtänyt väistää vaan luuli että on laumassa lasta ylempänä ja alkoi murista. Sai piikin, heipparallaa vaan koira. Lapsi on tärkeämpi.

Juu täytyy lisätä, että ei todellakaan saa koskaan jättää eläintä ja lasta samaan tilaan keskenään!

Meillä on kissa joka kouluttaa lasta aina kun olen itse esim. vessassa. Muutaman kerran on ollut naarmut kasvoissakin. Onneksi lapsi tajuaa nykyisin, ettei mene kissan luo, kun olen poissa näkyvistä.

Jos nämä on saman ihmisen kirjoittamia, niin huhhuh. Huomaako joku muu tämän räikeän ristiriidan tässä? Kissa saa 'kouluttaa' lasta (ei muuten tulisi meillä kuuloonkaan...) mutta jos koira varoittaa, niin 'heipparallaa, piikille'.

Voi näitä järjen riemuvoittoja täällä palstalla..

 

[vadelma ballerina]

Meillä on osa-aika staffi (miehen vanhemmilla osaksi) , 3 lasta se on vahtinut paremmin kuin yksikään ihminen. Vauvaa vartioi henkensä kaupalla. nyt 6 vkoa vanha (vauva siis)
Se on ihan koirasta kiinni. Tuo ei kyllä tee kärpäsellekään pahaa, jos se ei ole iso musta koira
Mutta tosiaan tuo "tappajakoiramme" kyllä leikkii lasten kanssa mutta esim. sen leikit muksujen kanssa on ihan erilaisia kun taas sitten aikuisten kanssa. Ei esim. suostu antaa palloa "revittäväksi" suusta jne..

Vauva kun on kopassa lattialla tai vaan lattialla niin vahtii vieressä ettei kukaan tule uhkaavasti vauvaa kohti!

Keneltä se niin innokkaasti vauvaa vahtii?

 

[vieras1]

Lauman johtaja voi nostaa jonkun ylemmäksi ja silloin menee napit vastakkain laumanjohtajan kanssa, jos tuosta säännöstä poikkeaa. Vrt. laumanjohtajan pentu. Kukakohan pöllö uskaltaisi laumanjohtajan pentua kurittaa hampailla, kun laumanjohtaja suojelee sitä. Kyllä laumanjohtaja antaisi aikamoisen kurituksen toiselle tällöin.

Jos tarkoitat tuolla nostaa ylemmäksi, laumanhierarkiaa, niin laumanjohtaja ei kyllä millään pysty nostamaan jotakin jäsentä ylemmäksi. Se ei vain onnistu. Kun toinen koira on vaikkapa dominoiva ja voimakkaampi niin vaikka kuinka yrittäisi laumanjohtajana nostaa sen vähemmän dominoivan heikon koiran ylemmäksi niin ei se onnistu.

 

[Ymmärtäkää koirianne, jos niitä on]

Koira ei voi pitää lasta ylempänä, koska se ei mene niin.
Sinä olet johtaja ja huolehdit, miten lapsen kanssa käyttäydytään. Kun lapsi on iso ja pystyy asiallisesti osoittamaan ITSE olevansa yläpuolella, koira sen tajuaa.

Jos koira on ensin ollut perheessä ja yhtäkkiä siihen tulee lapsi ja koira jää --> on todellakin odotettavissa ongelmia!

 

[koiria on]

Lauman johtaja voi nostaa jonkun ylemmäksi ja silloin menee napit vastakkain laumanjohtajan kanssa, jos tuosta säännöstä poikkeaa. Vrt. laumanjohtajan pentu. Kukakohan pöllö uskaltaisi laumanjohtajan pentua kurittaa hampailla, kun laumanjohtaja suojelee sitä. Kyllä laumanjohtaja antaisi aikamoisen kurituksen toiselle tällöin.

Jos tarkoitat tuolla nostaa ylemmäksi, laumanhierarkiaa, niin laumanjohtaja ei kyllä millään pysty nostamaan jotakin jäsentä ylemmäksi. Se ei vain onnistu. Kun toinen koira on vaikkapa dominoiva ja voimakkaampi niin vaikka kuinka yrittäisi laumanjohtajana nostaa sen vähemmän dominoivan heikon koiran ylemmäksi niin ei se onnistu.

Tarkoitan ylemmäksi sitä, että se on ns. "pyhä", eli siihen ei kajota edes ikävissä tilanteissa. En puhu mistään arvoasteikosta laumassa, jossa kaikki on aikuisia,jotka osavat puolustaa itse itseään.

Koira oppii kyllä, että joku asia on niin iso juttu, ettei uskalla vahingossakaan osoittaa merkkejä, että kävisi kiinni vaan aina väistyy. Vrt. pieni vauva menee koiran luun lähelle, koira väistyy luunsa kanssa, mutta jos menee vieras ihminen, koira murisee ja varoittaa, että askelkin vielä, niin puren.

 

[vieras 2]

Lauman johtaja voi nostaa jonkun ylemmäksi ja silloin menee napit vastakkain laumanjohtajan kanssa, jos tuosta säännöstä poikkeaa. Vrt. laumanjohtajan pentu. Kukakohan pöllö uskaltaisi laumanjohtajan pentua kurittaa hampailla, kun laumanjohtaja suojelee sitä. Kyllä laumanjohtaja antaisi aikamoisen kurituksen toiselle tällöin.

Jos tarkoitat tuolla nostaa ylemmäksi, laumanhierarkiaa, niin laumanjohtaja ei kyllä millään pysty nostamaan jotakin jäsentä ylemmäksi. Se ei vain onnistu. Kun toinen koira on vaikkapa dominoiva ja voimakkaampi niin vaikka kuinka yrittäisi laumanjohtajana nostaa sen vähemmän dominoivan heikon koiran ylemmäksi niin ei se onnistu.

Sama sattui minunkin silmääni. Vielä voimakkaammin tuo näkyy susilaumassa. Laumanjohtaja nimenomaan ei ole "napit vastakkain" kenenkään kanssa. Jos olisi, se olisi jo menettänyt auktoriteettinsa. Keskikastin tyypit rähisevät keskenään, johtaja ei siihen puutu.

Suhtaudun pikkuisen varauksella noihin 80-lukulaisiin oppeihin ihmisestä laumanjohtajana, jonka pitää tehdä sitä tai tätä vahvistaakseen asemaansa. Oikeasti se kuvio on paljon yllä kuvattua monimutkaisempi susillakin, saati sitten koirilla, jotka ovat vielä fiksumpia ja sosiaalisempia.

 

[koiria on]

Lauman johtaja voi nostaa jonkun ylemmäksi ja silloin menee napit vastakkain laumanjohtajan kanssa, jos tuosta säännöstä poikkeaa. Vrt. laumanjohtajan pentu. Kukakohan pöllö uskaltaisi laumanjohtajan pentua kurittaa hampailla, kun laumanjohtaja suojelee sitä. Kyllä laumanjohtaja antaisi aikamoisen kurituksen toiselle tällöin.

Jos tarkoitat tuolla nostaa ylemmäksi, laumanhierarkiaa, niin laumanjohtaja ei kyllä millään pysty nostamaan jotakin jäsentä ylemmäksi. Se ei vain onnistu. Kun toinen koira on vaikkapa dominoiva ja voimakkaampi niin vaikka kuinka yrittäisi laumanjohtajana nostaa sen vähemmän dominoivan heikon koiran ylemmäksi niin ei se onnistu.

Sama sattui minunkin silmääni. Vielä voimakkaammin tuo näkyy susilaumassa. Laumanjohtaja nimenomaan ei ole "napit vastakkain" kenenkään kanssa. Jos olisi, se olisi jo menettänyt auktoriteettinsa. Keskikastin tyypit rähisevät keskenään, johtaja ei siihen puutu.

Suhtaudun pikkuisen varauksella noihin 80-lukulaisiin oppeihin ihmisestä laumanjohtajana, jonka pitää tehdä sitä tai tätä vahvistaakseen asemaansa. Oikeasti se kuvio on paljon yllä kuvattua monimutkaisempi susillakin, saati sitten koirilla, jotka ovat vielä fiksumpia ja sosiaalisempia.

No näinpä. Eikö ole siis aika pahaksi mennyt jo tilanne siinä vaiheessa, kun koira alkaa muriseen tuollaisissa tilanteissa?

Koiralla pitäisi olla kunnioitus ihmistä kohtaan. Jos on niin ylimielinen, että enemmin murisee kuin itse väistyy, ollaan jo menty pitkälle pieleen. Kunnioitusta siis ei ole.

 

[vieras 2]

Lauman johtaja voi nostaa jonkun ylemmäksi ja silloin menee napit vastakkain laumanjohtajan kanssa, jos tuosta säännöstä poikkeaa. Vrt. laumanjohtajan pentu. Kukakohan pöllö uskaltaisi laumanjohtajan pentua kurittaa hampailla, kun laumanjohtaja suojelee sitä. Kyllä laumanjohtaja antaisi aikamoisen kurituksen toiselle tällöin.

Jos tarkoitat tuolla nostaa ylemmäksi, laumanhierarkiaa, niin laumanjohtaja ei kyllä millään pysty nostamaan jotakin jäsentä ylemmäksi. Se ei vain onnistu. Kun toinen koira on vaikkapa dominoiva ja voimakkaampi niin vaikka kuinka yrittäisi laumanjohtajana nostaa sen vähemmän dominoivan heikon koiran ylemmäksi niin ei se onnistu.

Sama sattui minunkin silmääni. Vielä voimakkaammin tuo näkyy susilaumassa. Laumanjohtaja nimenomaan ei ole "napit vastakkain" kenenkään kanssa. Jos olisi, se olisi jo menettänyt auktoriteettinsa. Keskikastin tyypit rähisevät keskenään, johtaja ei siihen puutu.

Suhtaudun pikkuisen varauksella noihin 80-lukulaisiin oppeihin ihmisestä laumanjohtajana, jonka pitää tehdä sitä tai tätä vahvistaakseen asemaansa. Oikeasti se kuvio on paljon yllä kuvattua monimutkaisempi susillakin, saati sitten koirilla, jotka ovat vielä fiksumpia ja sosiaalisempia.

No näinpä. Eikö ole siis aika pahaksi mennyt jo tilanne siinä vaiheessa, kun koira alkaa muriseen tuollaisissa tilanteissa?

Koiralla pitäisi olla kunnioitus ihmistä kohtaan. Jos on niin ylimielinen, että enemmin murisee kuin itse väistyy, ollaan jo menty pitkälle pieleen. Kunnioitusta siis ei ole.

Murina on merkki siitä, ettei kaikki ole hyvin. Mutta on koiranomistajakin melkoinen puusilmä, jos ei ymmärrä, että murinalla ja murinalla on eroa. Paljastit kokemattomuutesi jo alussa, kun väitit, että jokainen muriseva koira on valmis puremaan. Ei todellakaan ole.

 

[vieras 2]

Lauman johtaja voi nostaa jonkun ylemmäksi ja silloin menee napit vastakkain laumanjohtajan kanssa, jos tuosta säännöstä poikkeaa. Vrt. laumanjohtajan pentu. Kukakohan pöllö uskaltaisi laumanjohtajan pentua kurittaa hampailla, kun laumanjohtaja suojelee sitä. Kyllä laumanjohtaja antaisi aikamoisen kurituksen toiselle tällöin.

Jos tarkoitat tuolla nostaa ylemmäksi, laumanhierarkiaa, niin laumanjohtaja ei kyllä millään pysty nostamaan jotakin jäsentä ylemmäksi. Se ei vain onnistu. Kun toinen koira on vaikkapa dominoiva ja voimakkaampi niin vaikka kuinka yrittäisi laumanjohtajana nostaa sen vähemmän dominoivan heikon koiran ylemmäksi niin ei se onnistu.

Sama sattui minunkin silmääni. Vielä voimakkaammin tuo näkyy susilaumassa. Laumanjohtaja nimenomaan ei ole "napit vastakkain" kenenkään kanssa. Jos olisi, se olisi jo menettänyt auktoriteettinsa. Keskikastin tyypit rähisevät keskenään, johtaja ei siihen puutu.

Suhtaudun pikkuisen varauksella noihin 80-lukulaisiin oppeihin ihmisestä laumanjohtajana, jonka pitää tehdä sitä tai tätä vahvistaakseen asemaansa. Oikeasti se kuvio on paljon yllä kuvattua monimutkaisempi susillakin, saati sitten koirilla, jotka ovat vielä fiksumpia ja sosiaalisempia.

No näinpä. Eikö ole siis aika pahaksi mennyt jo tilanne siinä vaiheessa, kun koira alkaa muriseen tuollaisissa tilanteissa?

Koiralla pitäisi olla kunnioitus ihmistä kohtaan. Jos on niin ylimielinen, että enemmin murisee kuin itse väistyy, ollaan jo menty pitkälle pieleen. Kunnioitusta siis ei ole.

Murina on merkki siitä, ettei kaikki ole hyvin. Mutta on koiranomistajakin melkoinen puusilmä, jos ei ymmärrä, että murinalla ja murinalla on eroa. Paljastit kokemattomuutesi jo alussa, kun väitit, että jokainen muriseva koira on valmis puremaan. Ei todellakaan ole.