Laitan tähän omia kokemuksia, koska tästä keskustelusta hain tietoa omaa operaatiotani suunnitellessa.
Taustaa: olen 35 v., naimisissa ja kaksi lasta poika 7v ja tytär kohta 3v. Molemmat lapset syntyneet ennenaikaisena ja varsinkin toinen raskaus vaimolle oli vaikea - tämä ehkä isona syynä miksi emme edes ole harkinneet lisää lapsia. Lisäksi vaimon töihinpaluu koittaa kohta ja on hänen aikansa saada tehdä uraa. Vaimo ilmoitti ettei enää mielellään haluaisi mitään hormonijuttuja ja kokemukset niistä meiltä on jo ennen lapsia, joten vasektomiaan päätyminen oli meille aika selkeä vaihtoehto - vaikkakin oli sitä minunkin jonkun aikaa sulateltava ennen kuin asian sain itselleni selväksi. Vinkki vaimoille - ei kannata painostaa (mua ei painostettu, mutta olisi saattanut päätyä toisin jos olisi).
Vähän ohi aiheen, mutta itse meinaan muuten pitää kolmen kuukauden hoitovapaa jakson siinä vaiheessa kun vaimo lähtee töihin, niin on hänelle helpompi kun ei tarvitse heti aloittaa päiväkotirumbaa - tehtiin aikoinaan pojankin kanssa näin ja oli hyvä ratkaisu.
Vasektomia tehtiin eilen Helsingin lääkärikeskuksessa Manskulla. Työpäivän jälkeen sinne, lääkäri oli n. 20 min myöhässä mutta onneksi odottaessa tarjottiin kahvia ja homma hoitui kuitenkin niin, että sisään kävelyn ja uloskävelyn väli oli noin 1,5h - eli homma napakasti pakettiin.
Itse leikkaus oli täysin kivuton, puudutuspiikki nipisti vähän, mutta koska olen jo iso poika niin en valittanut. Lääkäri kysyi alkuun vielä varmistuksen että olen varma asiasta ja kun vakuutin olevani niin sen jäkeen toimenpiteen aikana keskusteltiin mm. urheilusta (mieslääkäri...). Lääkäri kertoi, että toimenpiteessä otetaan johtimesta pieni pätkä pois välistä, molemmat johtimen päät solmitaan ja vielä poltetaan ne päät umpeen - ei pitäisi enää päästä livahtamaan. Yksi tikki molemmin puolin, mistä oltiin reiät tehty ja teippi päälle.
Homma maksoi reilut 400?, lisäksi tulee vielä spermanäytteen analysointi myöhemmin, joka maksaa jotain - alle 50? kai kuitenkin, ihan sama.
Otin eilen illalla kaksi 400mg buranaa, en tiedä kumpi sattui enemmän - Leijonien toisen erän toilailut Valko-Venäjää vastaan vai munaskuissa - eli kipuja ei eilen ollut ainakaan merkittävästi. Leikkauksen jälkeisenä aamuna (tänään) en ole ottanut särkylääkkeitä, vähän jomottaa alavatsassa, mutta kiveksissä en tunne mitään erityistä kipua - mieli tosin tekee istua haarat hieman levällään. Voi olla että tänään jossain vaiheessa tulee tarve lääkitä, mutta nyt ei ainakaan tunnu mitenkään välttämättömältä.
Mulla on mahdollisuus tehdä etätöitä kotona - joten tänään päätin pitää etäpäivän, mutta huomenna meinaan jo lähteä töihin. Tosin kun olen toimistotöissä, niin tämä onnistuu - jos tekisin työkseni jotain fyysistä, niin saikkua kyllä varmaan pitäisi ottaa - lähinnä hirvittäisi ettei tikit repeä, ei niinkään minkään kivun vuoksi.
Sellainen huomio vielä, että päädyin yksityiselle, koska olen julkisella puolella ollut jonossa nyt jo 10kk ko. leikkaukseen ja viimeisimmän puhelinkyselyn jälkeen ei ollut paljon toivoa siitä, että pääsisin vielä seuraavaan puoleen vuoteen operaatioon. Kertaalleen vaimo joutunut ottamaan jälkiehkäisytabun kumin puhkeamisen takia ja siitä sain viimeisen kimmokkeen mennä yksityiselle.
Tässä jo melko pitkästi, leskelen tätä palstaa nyt jonkun aikaa joten jos joku haluaa kysellä lisää jostain asiasta niin vastailen sitten. Yhtäkaikki tosi helppo ja kivuton juttu mulle ja nyt vaan odottelemaan että pääsee lopullisesti kumipukuiluista eroon