vapaaehtoisesti lapsettomat - mitä mieltä?

["vieras"]

Jotenkin sappeni kiehahti kun luin näitä vastauksia.

Oletteko koskaan ajatelleet, että vastaukset eivät välttämättä ole totuus. Mikään ei ole niin hirveää kuin jatkuvat kyselyt "Milloin teille tulee lapsia?", siis niitä lapsiahan saadaan jos saadaan, jotkut voivat päätyä lapsettomaan elämään esim. perheessä esiintyvien perinnöllisten sairauksien takia yms. mutta silti helpommalla monesti pääsee kun sanoo haluavansa luoda uraa, matkustella kuin käydä selittelemään taustoja.

Yksikään tuntemani lapseton pariskunta ei halveksu lapsellisia, ei mieti heidän ratkaisujaan yms. rakastavat lapsia, mutta syystä tai toisesta eivät halua omia biologiasia lapsia, eikä se tee heistä yhtään vähemmän rakkaampaa.

Ja minä myönnän lapsellisena ihmisenä olevani toisinaan kateellinen lapsettomien ihmisten mahdollisuuteen tehdä ja mennä ilman suurempia suunnitelmia.

 

["rtee"]

[QUOTE="lapsellinen";24216134]Mun on aika hankala arvostella toisten ihmisten elämän merkityksellisyyttä tai arvoja, kun en tunne kaikkia ihmisiä. Mutta mun mielipiteeni tuntemistani ihmisistä, jotka sanoo matkailun ja ravintoloiden, juhlimisen ja romantiikan olevan elämänsä suurin merkitys on kyllä, että aika pinnalliselta vaikuttaa. Tuntuu, ettei haluta kasvaa aikuiseksi. Siitä kai se pinnallisuuden vaikutelma tulee.

Voihan se merkityksen saada ihan mistä vaan! En mä halua toisia tuomita. Puhun nyt vaan niistä ihmisistä, jotka tunnen. Tuskin koskee jokaista ihmistä, joka ei halua lapsia.

Mutta tää on mun mielipiteeni, ei mikään totuus.[/QUOTE]

Minä olen vasta parikymppinen ja en vanno ettenkö koskaan haluaisi lapsia, mutta vielä tällä hetkellä ajatus tuntuu hyvin vieraalta.

Minä saan sisältöä elämään suurelta osalta opiskelustani ja tulevasta työstäni. Rakastan opiskelua ja uuden oppimista. Saan siitä hyvän mielen ja onnistumisen kokemuksia. Valmistuttuani pääsen vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Pääsen tekemään työtä, jonka avulla parannan ihmisten elämää ja saatan jopa pelastaa ihmishenkiä.

Tarkoittaako se sitä, että en halua kasvaa aikuiseksi, jos mielummin teen yhteiskunnallisesti merkittävää työtä kuin teen lapsia?

 

["A P"]

Ketjun otsikko on "vapaaehtoisesti lapsettomat" eli eikö tässä puhuta niistä ihmisistä, jotka ovat päättäneet että eivät halua lapsia ei-fyysisistä syistä. Tiedän kyllä ei-vapaaehtoisen lapsettomuuden olevan erittäin yleistä, omassakin lähipiirissä sitä on päässyt todistamaan useaan otteeseen

 

["lapsellinen"]

[QUOTE="rtee";24216201]Minä olen vasta parikymppinen ja en vanno ettenkö koskaan haluaisi lapsia, mutta vielä tällä hetkellä ajatus tuntuu hyvin vieraalta.

Minä saan sisältöä elämään suurelta osalta opiskelustani ja tulevasta työstäni. Rakastan opiskelua ja uuden oppimista. Saan siitä hyvän mielen ja onnistumisen kokemuksia. Valmistuttuani pääsen vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Pääsen tekemään työtä, jonka avulla parannan ihmisten elämää ja saatan jopa pelastaa ihmishenkiä.

Tarkoittaako se sitä, että en halua kasvaa aikuiseksi, jos mielummin teen yhteiskunnallisesti merkittävää työtä kuin teen lapsia?[/QUOTE]

Sä näät nyt asian kovin mustavalkoisesti. Monet lapsellisetkin opiskelee ja tekee työtä jolla on merkitys. Mä näen, että tää asia ei ole joko tai, vaan sekä että. Ikäkin vaikuttaa näihin asioihin paljon.

Mutta sellainen:" elämä loppuu lasten saamiseen ja mitään ei voi enää koskaan tehdä, eikä elämästä nauttia"-asenne saa mut vaan mietteliääksi, että kuinka kauan sellainen matkustelu ja juhliminen voi tuoda elämään sisältöä. Kyllä mäkin olen nuoruuteni elänyt, mutta itse halusin muutakin sisältöä elämään.

 

[Kerpele]

Emmä silleen ajattele mitään.. Mun puolesta jokainen tehkööt kuten parhaimmalta tuntuu.

 

["rtee"]

[QUOTE="lapsellinen";24216238]Sä näät nyt asian kovin mustavalkoisesti. Monet lapsellisetkin opiskelee ja tekee työtä jolla on merkitys. Mä näen, että tää asia ei ole joko tai, vaan sekä että. Ikäkin vaikuttaa näihin asioihin paljon.

Mutta sellainen:" elämä loppuu lasten saamiseen ja mitään ei voi enää koskaan tehdä, eikä elämästä nauttia"-asenne saa mut vaan mietteliääksi, että kuinka kauan sellainen matkustelu ja juhliminen voi tuoda elämään sisältöä. Kyllä mäkin olen nuoruuteni elänyt, mutta itse halusin muutakin sisältöä elämään.[/QUOTE]

Tietysti moni lapsellinenkin tekee työtä, jolla on merkitys. Mutta pointti oli, että jos se riittää minulle niin mikä siinä on väärin? Tai mikä siinä on huonompaa kuin se, että saa sisällön lapsista? Sinä halusit muuta sisältöä elämääsi, mutta entä jos minä en vaan halua? Minkä takia se tekee minusta pinnallisen?

 

[kikatus]

ei herätä suuria tunteita.
jokainen tehköön valintansa, jos ei tahdo lapsia, niin sitten ei. ei ole minulta pois ja kunnioittaisin sitä jos joku ystäväni sanoisi ettei ole aikomusta lapsiin.. enkä laukoisi helmiä kuten VIELÄ SE MIELI MUUTTUU KATO MITEN IHANIA PIRJOPETTEREITÄ MULLAKIN ON.

 

[leijona76]

Rehellisesti, se asia on jokaisen hlökohtanen enkä ajattele yhtään enempää heistä jotka eivät lasta tahdo kun heistäkään jotka tahtovat.

 

[oligo]

Jokainen tekee omat päätöksensä, mutta totta kai minusta monen velan perustelut lapsettomalle elämälle kuulostavat vähintäänkin oudolle. Ei lapset ole estäneet minua luomasta uraa, matkustelemasta tai syömästä hienoissa ravintoloissa. Ja toisaalta en osaa verrata jotain matkustelua lasten tuomaan lisäarvoon elämässä. Ensimmäinen on elämyksiä, toinen on ihmissuhde. Vähän kuin sanoisi "En minä halua puolisoa kun haluan itse valita mitä katsoa telkkarista". Aika pinnallinen perustelu.

Lapsivihan kylväminen on sekin jotenkin tuohon "liikkeeseen" nivottu Lapsettomien ihmisten ei pitäisi joutua "kärsimään" meidän muiden lapsista; lapsia ei saisi tuoda ravintoloihin, lentokoneisiin, kadulle tai minnekään muualle.

Itse en osaa kuvitella elämääni lapsettomana. Elämääni kuuluu lasten lisäksi paljon muutakin, harrastan kulttuuria ja sitä matkusteluakin, mutta lapset eivät olekaan harrastus, vaan ihmissuhde. En ole ottanut "lemmikkiä" vaan perheeseemme kuuluu useampi kuin 1-2 henkilöä. Sitä moni tuntemistani veloista ei tunnu ymmärtävän, he pitävät lapsia kalliina harrastuksena tai lemmikkieläiminä. Joskus pohdin, että onko heidän lapsuudenperheessään sitten ollut jotain ongelmia kun suhtautuvat niin kylmästi lapsiin.

Sitten on sellaisia naisia jotka tuntuvat olevan hyvin sinut itsensä ja valintansa kanssa eikä minulla heistä ole mitään pahaa sanottavaa vaikken valintaa ymmärrä

 

["rtee"]

Jokainen tekee omat päätöksensä, mutta totta kai minusta monen velan perustelut lapsettomalle elämälle kuulostavat vähintäänkin oudolle. Ei lapset ole estäneet minua luomasta uraa, matkustelemasta tai syömästä hienoissa ravintoloissa. Ja toisaalta en osaa verrata jotain matkustelua lasten tuomaan lisäarvoon elämässä. Ensimmäinen on elämyksiä, toinen on ihmissuhde. Vähän kuin sanoisi "En minä halua puolisoa kun haluan itse valita mitä katsoa telkkarista". Aika pinnallinen perustelu

Onko se hyväksyttävä perustelu, että ei yksinkertaisesti halua lapsia? Minkä takia lasten haluaminen on se normaali tila ja pitää olla joku hyvä syy, jos lapsia ei halua ja huonot syyt kuten. ura ei sitten kelpaa vaan niitä lapsia pitää sittenkin hankkia?

 

[Keittiönoita]

Rehellisesti, se asia on jokaisen hlökohtanen enkä ajattele yhtään enempää heistä jotka eivät lasta tahdo kun heistäkään jotka tahtovat.

Samoin ajattelen.

 

["lapsellinen"]

[QUOTE="rtee";24216259]Tietysti moni lapsellinenkin tekee työtä, jolla on merkitys. Mutta pointti oli, että jos se riittää minulle niin mikä siinä on väärin? Tai mikä siinä on huonompaa kuin se, että saa sisällön lapsista? Sinä halusit muuta sisältöä elämääsi, mutta entä jos minä en vaan halua? Minkä takia se tekee minusta pinnallisen?[/QUOTE]

No väännetään nyt rautalangasta. Mutta tää on tosissaan mun mielepide, ei ainoa oikea totuus asiaan.

Juhliminen, ravintoloissa syöminen ja romantiikan nälkä ovat mun mielestä omien välittömien tarpeiden tyydyttämistä. Hedonismia (Ehkä sen uran luomisenkin vois laittaa tähän kategoriaan, tosin hiukan empien. Voihan se olla, että ainoa motiivi asiaan on yhteiskunnan yhteisten asioiden edistäminen). Silloin, kun saa lapsia täytyy kyetä laittamaan omat tarpeensa hetkellisesti sivuun ja keskittymään toisen tarpeiden tyydyttämiseen. Ei voi joka tilanteessa toimia omien halujensa mukaisesti.

Omista haluistaan joustaminen vaatii henkistä kypsyyttä, kykyä ajatella myös muita. Tän takia mun mielestä on jotkut henkilöt jotka ei halua lapsia vaikuttaa pinnalliselta.

 

[oligo]

[QUOTE="rtee";24216356]Onko se hyväksyttävä perustelu, että ei yksinkertaisesti halua lapsia? Minkä takia lasten haluaminen on se normaali tila ja pitää olla joku hyvä syy, jos lapsia ei halua ja huonot syyt kuten. ura ei sitten kelpaa vaan niitä lapsia pitää sittenkin hankkia?[/QUOTE]

En minä perusteluja tivaa ellei satu jotenkin tulemaan puheeksi Minua ei haittaa jos minulta kysytään miksi olen lapsia hankkinut yms.

Ne naiset joiden kerroin olevat sinut itsensä kanssa ovat osanneet selittää, etteivät kaipaa äitiyttä, että heistä tuntuisi kömpelöltä ja teennäiseltä "tehdä" lapsi. Se on mielestäni ihan hyvä syy, siis ihan se, että ei yksinkertaisesti tahdo lasta tai äitiyttä. Ei tarvitse vedota mihinkään pinnallisiin ajanvietteisiin kuten telkkarin katseluun tai romanttisiin illallisiin, voi sanoa suoraan, jos kerta asiasta tahtoo puhua. Minusta on lapsia kohtaan hyvin loukkaavaa verrata heitä kotieläimiin, harrastuksiin tai elämysten metsästämiseen. Siitä ehkä ne karvat nousevat pystyyn, jos joku kohtelee minun lapsiani tavarana tai objekteina, puhuu heistä ikään kuin he eivät olisi ihmisiä.

Ja koska ihminen on eläin siinä missä muutkin niin ihmettelen kyllä mitä on tapahtunut, että niinkin syvä vaisto on täysin hukassa, että ei halua lisääntyä. Onhan se vähän pelottavaa, että puuttuu niin suuri palanen palapelistä.

 

[Rieputarallaa]

Molempi parempi, sekä lapsellinen että lapseton elämä, jos ja kun valinta on oma ja itse seisoo sen takana.

 

["rtee"]

[QUOTE="lapsellinen";24216401]No väännetään nyt rautalangasta. Mutta tää on tosissaan mun mielepide, ei ainoa oikea totuus asiaan.

Juhliminen, ravintoloissa syöminen ja romantiikan nälkä ovat mun mielestä omien välittömien tarpeiden tyydyttämistä. Hedonismia (Ehkä sen uran luomisenkin vois laittaa tähän kategoriaan, tosin hiukan empien. Voihan se olla, että ainoa motiivi asiaan on yhteiskunnan yhteisten asioiden edistäminen). Silloin, kun saa lapsia täytyy kyetä laittamaan omat tarpeensa hetkellisesti sivuun ja keskittymään toisen tarpeiden tyydyttämiseen. Ei voi joka tilanteessa toimia omien halujensa mukaisesti.

Omista haluistaan joustaminen vaatii henkistä kypsyyttä, kykyä ajatella myös muita. Tän takia mun mielestä on jotkut henkilöt jotka ei halua lapsia vaikuttaa pinnalliselta.[/QUOTE]

Se, että ei ole lapsia ei kuitenkaan tee ihmisestä kyvytöntä ajattelemaan myös muita ihmisiä. Tietysti lapseton voi elää paljon itsekkäämpää elämää kuin lapsellinen, mutta myös lapseton ihminen voi ajatella muita ihmisiä. Lapseton voi elää parisuhteessa, jossa myös pitää joustaa omista haluista. Lapseton voi myös auttaa ystäviään, perheettään ja toimia vaikka vapaaehtoisena. Sitä paitsi omasta halustahan ne lapset tehdään. Ei ihmiset tee lapsia siksi, että haluavat pelastaa maailmaa vaan siksi, että he haluat tehdä lapsia.

 

["vieras"]

Miksiköhän moni muuten luulee, että lapsiperhettä ei kiinnostaisi kulttuuri, musiikki ja matkustaminen?

Epäilemättä kiinnostaa mutta usko siihen horjuu melkoisesti kun joskus kuulee lapsen kiljuvan kitarisat levällään kesäteatterissa, taidemuseossa, konsertissa tai lentokoneessa...

 

[joopas]

[QUOTE="lapsellinen";24216401]No väännetään nyt rautalangasta. Mutta tää on tosissaan mun mielepide, ei ainoa oikea totuus asiaan.

Juhliminen, ravintoloissa syöminen ja romantiikan nälkä ovat mun mielestä omien välittömien tarpeiden tyydyttämistä. Hedonismia (Ehkä sen uran luomisenkin vois laittaa tähän kategoriaan, tosin hiukan empien. Voihan se olla, että ainoa motiivi asiaan on yhteiskunnan yhteisten asioiden edistäminen). Silloin, kun saa lapsia täytyy kyetä laittamaan omat tarpeensa hetkellisesti sivuun ja keskittymään toisen tarpeiden tyydyttämiseen. Ei voi joka tilanteessa toimia omien halujensa mukaisesti.

Omista haluistaan joustaminen vaatii henkistä kypsyyttä, kykyä ajatella myös muita. Tän takia mun mielestä on jotkut henkilöt jotka ei halua lapsia vaikuttaa pinnalliselta.[/QUOTE]

Vielä kypsempää ajattelutapaa kuin oman genetiikan jatkaminen on ajatella, että maailmassa on jo aivan tarpeeksi = hyvin paljon liikaa ihmisiä, että jokainen heistä voisi elää ihmisarvoista elämää. Eikö ole paljon epäitsekkäämpää vaikkapa adoptoida lapsi tai auttaa jotain köyhää lapsiperhettä kuin pykätä mailmaan "omia" ihania pirjopettereitä... kun