vapaaehtoisesti lapsettomat - mitä mieltä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja norsiina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

norsiina

Vieras
Kertokaahan rehellisesti, mitä te palstalaiset, joista suurin osa taitaa olla perheellisiä, mietitte vapaaehtoisesti lapsettomista pariskunnista?

Minulla on perheellisiä ystäviä ja vapaaehtoisesti lapseton ystäväpariskunta. Nämä ystävämme eivät halua perhettä, mutta eivät he mitenkään inhoa lapsia, mutta eivät myöskään halua "käyttää elämäänsä" lapsiin, vaan mennä, tulla, harrastaa, tehdä ja nauttia elämästä ihan kahdestaan.

Ystäväni on useaan otteeseen harmitellut sitä, kuinka perheelliset ihmiset suhtautuvat heidän päätökseen halveksuen/vihamielisesti ja puhuvat heidän itsekkyydestään. Heidän haluaan matkustaa ja luoda uraa ja keskittyä vain toisiinsa pidetään vääränä, tai vähintään outona. Eivät he mitenkään salaile päätöstään, mutta ei kuitenkaan myöskään pidä perheellisiä mitenkään "väärän valinnan"-tehneinä. Meillä ei itselläkään ole lapsia, ainakaan vielä. En ole ihan täysin varma, että haluanko lapsia koskaan; ehkä, ehkä en, mutta asia ei ole mitenkään ajankohtainenkaan juuri nyt.

Tämä kummastuttaa ainakin minua kovasti, mikä teidän kantanne on?
 
En ihmettele, enkä ajattele mitään. Mieheni saattaa olla välillä vähän ääliö ja meinaa kysellä toisilta että koskas teille tulee perheenlisäystä? Ei hän sillä pahaa tarkoita, mutta yritän silti opettaa hänelle että moinen kysely ei ole kohteliasta. Hittoako se meille kuuluu, koska toiset "hankkivat" lapsia, vai hankkivatko ikinä.

Lapseton tuttavapariskunta on piristävää seuraa muuten :)
 
Jokainen tehköön elämällään mitä haluaa. Jos ei halua lapsia, miksi niitä väkisin pitäisi tehdä?

Toisaalta kummastuttaa lapsettomien pariskuntien asenne lapsia kohtaan. Elämä on jotenkin muka loppuu, kun saa lapsia. Hienot hotellit, matkustelu ja ravintolat ei vaan tuo mun elämään lisää sisältöä, nähnyt yhden nähnyt kaikki. Vapaaehtoisesti lapsettomat pariskunnat mun ympärillä kokee nimenomaan elämykset ja matkustelun tärkeäksi. Itsellä elämänarvot siis poikkeaa siitä aika paljon.

Mun elämä on rikastunut lapsista suunnattomasti ja samat humputukset on vielä olemassa kun lapset muuttaa pois kotoa. En vaan koe menettäväni yhtään mitään saadessani lapsia, päinvastoin. Eli kai mä sitten koen vapaaehtoisesti lapsettomat hiukka pinnallisiksi ihmisiksi. Toisaalta, jokainen eläköön elämänsä kuten parhaaksi näkee..
 
Ei sillä mulle ole mitään väliä mitä muut tekee ;) Mutta sen voin sanoa, että ei välttämättä olis hirveesti yhteistä tällaisen pariskunnan kanssa, kun me ei matkailla muuta kuin kotomaassa lapsikohteissa ja vietetään lapsiperheen elämää lasten ehdoilla - ja he täysin toisinpäin.

Mutta toi, että he kokee että heidän valintojaan halveksutaan, niin... totatota... Minusta vähän kyllä tuntuu, että he ovat puolustuskannalla ja ottavat nokkiinsa vähäisimmätkin kyselyt, vaikka toiset ei mitään tarkoita. En nimittäin usko että tuollainen asia aiheuttaisi mitään inhoa tai vastenmielisyyttä "lapsellisissa" pariskunnissa! Vähän niinkuin korvike-mammat vetää herneet nekkuun kaikesta mitä imettävä sanoo tai ei sano ;)
 
Mun mielestä jokaisen oma valinta, mutta turha sitten vanhana voivotella kun kukaan ei käy katsomassa ja auta kun apua tarttisi. Eihän se nyt mitään takaa, että kun on lapsia, niin vanhuus on turvattu, mutta kyllä sitä nyt omilta lapsilta vähän huolenpitoa ainakin voi odottaa.
 
[QUOTE="lapsellinen";24215956]Jokainen tehköön elämällään mitä haluaa. Jos ei halua lapsia, miksi niitä väkisin pitäisi tehdä?

Toisaalta kummastuttaa lapsettomien pariskuntien asenne lapsia kohtaan. Elämä on jotenkin muka loppuu, kun saa lapsia. Hienot hotellit, matkustelu ja ravintolat ei vaan tuo mun elämään lisää sisältöä, nähnyt yhden nähnyt kaikki. Vapaaehtoisesti lapsettomat pariskunnat mun ympärillä kokee nimenomaan elämykset ja matkustelun tärkeäksi. Itsellä elämänarvot siis poikkeaa siitä aika paljon.

Mun elämä on rikastunut lapsista suunnattomasti ja samat humputukset on vielä olemassa kun lapset muuttaa pois kotoa. En vaan koe menettäväni yhtään mitään saadessani lapsia, päinvastoin. Eli kai mä sitten koen vapaaehtoisesti lapsettomat hiukka pinnallisiksi ihmisiksi. Toisaalta, jokainen eläköön elämänsä kuten parhaaksi näkee..[/QUOTE]

Kyllä se lapseton elämä loppuu siihen, kun saat lapsia. Ja elämä muuttuu, sitä on turha kiistää.
 
jokainen tekee kuten haluaa. toisaalta voin miettiä et harmittaako heitä joskus tulevaisuudessa. ja myös jos ovat vanhempiensa ainoita lapsia voi olla että päätös on aika rankka vanhemmille joista ei koskaan tule isovanhempia. varsinkin jos kovin lapsirakkaita. meillä naapurissa vanhempi nainen jostaei koskaan tule mummua. ja kyllä se häntä harmittaa, paljon. olen luvannut lainata meidän nappulaa ja käydään siellä välillä kylässä.
 
Lähinnä olemme puhuneet juuri siitä, että heidän mielenkiinnon kohteitaan (esim. kulttuuri, musiikki, matkustaminen) pidetään jotenkin vähempi arvoisina kuin lapsiperheen mielenkiinnonkohteita. Että se matkustaminen on "turhaa hömpötystä ja rahan hukkaa", kun voi olla kotonakin nauttimasta perhe-elämästä lasten kanssa.
 
Mun mielestä jokaisen oma valinta, mutta turha sitten vanhana voivotella kun kukaan ei käy katsomassa ja auta kun apua tarttisi. Eihän se nyt mitään takaa, että kun on lapsia, niin vanhuus on turvattu, mutta kyllä sitä nyt omilta lapsilta vähän huolenpitoa ainakin voi odottaa.

Toisilla on muitakin sukulaisia, elämänikäisiä ystäviä, toisensa...
 
[QUOTE="jees";24215970]Mutta toi, että he kokee että heidän valintojaan halveksutaan, niin... totatota... Minusta vähän kyllä tuntuu, että he ovat puolustuskannalla ja ottavat nokkiinsa vähäisimmätkin kyselyt, vaikka toiset ei mitään tarkoita. En nimittäin usko että tuollainen asia aiheuttaisi mitään inhoa tai vastenmielisyyttä "lapsellisissa" pariskunnissa! Vähän niinkuin korvike-mammat vetää herneet nekkuun kaikesta mitä imettävä sanoo tai ei sano ;)[/QUOTE]

Voi olla näinkin, mutta tässäkään ketjussa ei montaa vastausta ole ja jo siellä yksi ehti haukkua lapsettomat pinnalliseksi. Kyllä sitä saa monesti kuulla halveksuntaa, jos kertoo ettei halua lapsia. Jopa minä saan sitä kuulla, vaikka sanon aina, että en tiedä haluanko koskaan lapsia, mieleni voi vielä muuttua, mutta en osaa kuvitella itseäni äitinä.
 
[QUOTE="A P";24215992]Lähinnä olemme puhuneet juuri siitä, että heidän mielenkiinnon kohteitaan (esim. kulttuuri, musiikki, matkustaminen) pidetään jotenkin vähempi arvoisina kuin lapsiperheen mielenkiinnonkohteita. Että se matkustaminen on "turhaa hömpötystä ja rahan hukkaa", kun voi olla kotonakin nauttimasta perhe-elämästä lasten kanssa.[/QUOTE]

Miksiköhän moni muuten luulee, että lapsiperhettä ei kiinnostaisi kulttuuri, musiikki ja matkustaminen?
 
[QUOTE="viima";24215984]jokainen tekee kuten haluaa. toisaalta voin miettiä et harmittaako heitä joskus tulevaisuudessa. ja myös jos ovat vanhempiensa ainoita lapsia voi olla että päätös on aika rankka vanhemmille joista ei koskaan tule isovanhempia. varsinkin jos kovin lapsirakkaita. meillä naapurissa vanhempi nainen jostaei koskaan tule mummua. ja kyllä se häntä harmittaa, paljon. olen luvannut lainata meidän nappulaa ja käydään siellä välillä kylässä.[/QUOTE]

Vanhempia voi ehkä harmittaa ettei heistä tule isovanhempia, mutta ei ole juuri typerämpää syytä tehdä lapsia kuin isovanhempien mieliksi. Kyllä sen lasten tekemisen tai tekemättä jättämisen pitää olla niiden oma päätös, jotka niitä lapsia sitten hoitavat ja kasvattavat.
 
Mun mielestä jokaisen oma valinta, mutta turha sitten vanhana voivotella kun kukaan ei käy katsomassa ja auta kun apua tarttisi. Eihän se nyt mitään takaa, että kun on lapsia, niin vanhuus on turvattu, mutta kyllä sitä nyt omilta lapsilta vähän huolenpitoa ainakin voi odottaa.

Mä olen ollut vanhainkodissa töissä ja suurinta osaa vanhuksista siellä ei käy ketään katsomassa, vaikka lapsia on useampi. Synttäreinä, jouluna ja isän-/äitienpäivänä käydään velvollisuudesta.
 
[QUOTE="lapsellinen";24216014]Lapseton elämä loppuu varmasti, kun saa lapsia. Kyllä. Mutta ei elämä lopu.

Muuttuuko se? Takuuvarmasti! Muttei välttämättä pelkäksi vaippahelvetiksi.

Lapset tuo toisenlaista sisältöä elämään. Joku vois jopa liioitella, että merkitystä. :D[/QUOTE]

Ja lapsettomalle voi tuoda suuren merkityksen joku muu asia :)
 
[QUOTE="lapsellinen";24216014]Lapset tuo toisenlaista sisältöä elämään. Joku vois jopa liioitella, että merkitystä. :D[/QUOTE]

Mutta myös moni muu asia voi tuoda elämään sisältöä ja merkitystä. Minkä takia lasten tuoma sisältö elämään on jotenkin hyväksyttävämpää kuin se, että sen sisällön saa jostain muualta?
 
Miksiköhän moni muuten luulee, että lapsiperhettä ei kiinnostaisi kulttuuri, musiikki ja matkustaminen?

En usko että kukaan luulee ettei lapsiperheitä kiinnosta, mutta on melko vaikeaa enää pienten lasten kanssa osallistua sellaisiin juttuihin - ainakaan häiritsemättä muita ihmisiä ympärillä. Tietty lasten konsertit ja perhekohteet ovat toinen juttu, mutta siis aikuiseen makuun tarkoitetut, ne taitaa olla vähäks aikaa pois laskuista...
 
[QUOTE="rtee";24216039]Mutta myös moni muu asia voi tuoda elämään sisältöä ja merkitystä. Minkä takia lasten tuoma sisältö elämään on jotenkin hyväksyttävämpää kuin se, että sen sisällön saa jostain muualta?[/QUOTE]

Mun on aika hankala arvostella toisten ihmisten elämän merkityksellisyyttä tai arvoja, kun en tunne kaikkia ihmisiä. Mutta mun mielipiteeni tuntemistani ihmisistä, jotka sanoo matkailun ja ravintoloiden, juhlimisen ja romantiikan olevan elämänsä suurin merkitys on kyllä, että aika pinnalliselta vaikuttaa. Tuntuu, ettei haluta kasvaa aikuiseksi. Siitä kai se pinnallisuuden vaikutelma tulee.

Voihan se merkityksen saada ihan mistä vaan! En mä halua toisia tuomita. Puhun nyt vaan niistä ihmisistä, jotka tunnen. Tuskin koskee jokaista ihmistä, joka ei halua lapsia.

Mutta tää on mun mielipiteeni, ei mikään totuus.
 
[QUOTE="rtee";24216039]Mutta myös moni muu asia voi tuoda elämään sisältöä ja merkitystä. Minkä takia lasten tuoma sisältö elämään on jotenkin hyväksyttävämpää kuin se, että sen sisällön saa jostain muualta?[/QUOTE]

Aivan, juuri tätä mietin päässäni mutta en saanut sitä kirjoitettua!
 
[QUOTE="lapsellinen";24216134]Mutta mun mielipiteeni tuntemistani ihmisistä, jotka sanoo matkailun ja ravintoloiden, juhlimisen ja romantiikan olevan elämänsä suurin merkitys on kyllä, että aika pinnalliselta vaikuttaa. Tuntuu, ettei haluta kasvaa aikuiseksi. Siitä kai se pinnallisuuden vaikutelma tulee.
.[/QUOTE]

Tuota ihmettelen kovasti. Onko perheen perustaminen/aloilleen asettuminen ainoa oikea tapa kasvaa aikuiseksi?
 
Tiedan monen monta jotka ovatkin sitten viimeistään 30-50-vuotiaana saaneetkin san lapsen, kun se vauvakuume tulee monille viimeistään silloin.

Ihan sama mulle aikooko joku olla lapseton koko elämän. Mutta lapsivihaa en ymmärrä enkä sellaista uhoa kun pitää esittämällä esittää sitä vela -elämää
 

Similar threads

Yhteistyössä