Vapaa suhde

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kummissaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen aina vastustanut seksillä kiristämistä- ja siihen ei ole mitään syytä, sitä ei tee meillä mies enkä minä.
Mutta se ei ole mitään kiristystä, että ei levitäkään jalkojaan silloin kun ei siltä tunnu, ja toisellekin tiulee motivaatio suunnata huomio asiaan..

Ja kaikkea tehdään a:sta ö:hön, eikä seksin saralla meillä niin kummallista asentoa ole että kumpikaan joutuisi mistään vaihtelusta kieltäytymään.

Mutta silti se, että ei naida muiden kanssa, pakottaa oikealla tavalla kohdistamaan huomion omaan suhteeseen: jos ei tee mieli niin miksi ei tee mieli.

Jos toinen lähtee yöjalkaan kun toisella on joku masennus tms, niin silloin suhde vuotaa siltä kohtaa ja asioita ei ratkaista oman puolison kanssa.
 
Ja tämä koskee samalla tavalla sekä miestä että minua.
Hänenkään ei ole pakko antaa jos ei siltä tunnu, ja minä en silti lähde vieraista hakemaan. Asiat puhutaan keskenään, ja kuin uutta miestä saisi kun on päästy ongelma-asiassa eteenpäin.
Jos mies tulisi impotentiksi eikä antaisi ikinä seksiä, en usko, että silloinkaan olisi paikallaan sellainen vapaa suhde.
Ei vaikka mies sitä itse kilttinä ihmisenä ehdottaisi.

Kerran antoi minulle luvan olla erään naisen kanssa sängyssä jos tahdon, ihan vilpittömästi, mutta kyllä ilmeestä näki että hänelle oli jonkinasteinen helpotus kun sanoin, että en kuule ole mihinkän menossa, kenenkään kanssa.
 
Kohdanneet pelkonsa, hmmmm? Minusta taas ainoa, jonka tiedän vapaasta suhteesta haaveilleen, vaikutti aivan totaaliselta jänishousulta... En tiedä millaista elämänkuviota sitten toteuttaakaan kun karkasi jo ajat sitten näköpiiristäni, etsimään mitä milloinkin. Suunta lienee samantekevä, pääasia että pääsee ryntäilemään ympäriinsä. Jossain on varmaan jotain parempaa kuin just tässä...tai tässä...tai tässä...tai tässäkään...
 
Mä uskon niin, ettei näillä 'vapaisiin suhteisiin' antautuneilla ole yhtään sen vähempää ongelmia mietittävänä. Yhtälailla heillä on taas ongelmia näissä ns. vapaissa suhteissaan. Miten esimerkiksi ihminen voi vaikuttaa siihen, että 'nyt en rakastukaan kolmanteen pyörään'. Tai mitä tapahtuu, jos joku, kuka harrastaa vapaita suhteita (esim. toisen pariskunnan nainen) tuleekin raskaaksi toiselle miehelle. Mitä tapahtuu tällaisessa tilanteessa? Entä miten voi ylipäätänsä välttää mustasukkaisuuden? Voiko sellaista tilannetta edes koskaan olla, ettei suhde oikeasti toimisi kaikkien osapuolten (kuinka monta niitä sitten oliskaan) kannalta?

Näitähän voisi miettiä ja listata vaikka kuinka paljon. Ei se vapaassa suhteessa eläminen sen helpompaa ole kuin tavallisessa monogamisessa suhteessakaan.

Sitäpaitsi taitaa suurin osa jutuista olla pelkkää huuhaata. Median keksimää potaskaa ja jotkut vielä heittävät vettä myllyyn. Tuntuu, että vapaa suhde olisi joku onni ja autuus ja että koskaan mikään ei mene vikaan (niinkuin parisuhteessa) ja elämä on niin ihanaa ja suurin piirtein kaikki harrastavat vapaita suhteita.

Mua ainakin kuvottaisi, jos joku ystäväpariskunnistamme edes vihjaisi jotain moiseen suuntaan. Jotenkin tulisi kuvottava olo, että eikö ihmisellä nyt ole muuta tekemistä kuin tuijotella toisten perseitä ja miettiä, että lähtisköhän tuo kuksaisemaan vapaan suhteen puolesta.

Itse olen aika varma siitä, että jos joku haluaa vapaata suhdetta, ei välitä tarpeeksi omasta kumppanistaan. Siis ihan oikeasti. Jos oikeasti, vilpittömästi ja rehellisesti rakastaa toista ihmistä, ei TAKUUVARMASTI halua tätä jakaa kenenkään kanssa eikä itsekään edes halua muita.
 
Anna ei varmaankaan tarkoittanut viestiään minulle, mutta oikaisen tässä yhden kohdan ainakin omalta kohdaltani

""Eli jos elän vapaassa suhteessa, ja suutun miehelleni jostain, hänen ei tarvitse selvittää asiaa kanssani, vaan voi lähteä naimaan naista, joka on paremmalla tuulella?""

Ei ole kysymys siitä, että kostoksi jotain lähdettäisiin naimaan muualle tai että seksiseikkailut olisivat korviketta jostain mitä kotona ei saa. Vertaan usein seksiä ja syömistä keskenään, niin tässäkin.

Eli jos en tutusta kallen kahvilasta saakaan tänään pullaa, niin en minä vihapäissään juokse villen kahvilaan mättämään pullaan kaksin käsin suuhuni, vaan tyydyn olemaan ilman pullaa silloin. Aivan sama seksin suhteen, eli jos puoliso ei halua seksiä tänään, niin hän saa olla haluamatta, eihän ketään meistä aina haluta. Ja jos kysymys on pitempiaikaisesta haluttomuudesta, niin syyt selvitellään keskustelemalla ihan kuten missä terveessä ja onnellisessa parisuhteessa tahansa.


nimimerkki laskdfe

En ainakaan minä ole yrittänyt väittää etteikö vapaassa suhteessa olisi mitään ongelmia ja tuskin sitä kukaan muukaan väittää. Jokaisessa parisuhteessa on omat ongelmansa, toisilla isot ja toisilla vähän pienemmät. Mutta meillä parisuhteen ongelmat eivät ole koskeneet ikinä suhteen vapautta tai mustasukkaisuutta seksistä.

Kyselit, että miten voi välttää mustasukkaisuuden. Ei kai tarkoitus ole välttää mustasukkaisuutta kokonaan, kyllä minäkin tuntisin miehestäni mustasukkaisuutta, jos hän ei joku päivä jakaisikaan ajatuksiaan ja elämäänsä minun kanssani, vaan haluaisikin mennä kertomaan mietteensä mieluummin jollekulle muulle kuin minulle. Olisin mustasukkainen, jos hänellä olisi joku parempi ystävä kuin minä, olisi se ystävä mies tai nainen.

Ja mitä tähän rakastetun jakamiseen tulee, niin en minäkään halua puolisostani kaikkea jakaa muille. Haluan että minä olen ainoa nainen, jota hän rakastaa ja haluan olla hänen sielunkumppaninsa ja paras ystävänsä.

Mutta minä en vain osaa ajatella seksin kohdalla siten, että olisin mustasukkainen siitä tai että en voisi antaa mieheni haluta seksuaalisesti ketään muuta. Tässä kohtaa voisin verrata seksiä vaikka mieleiseen harrastukseen; ei minulle tee pahaa päästää miestä pelaamaan sulkapalloa eikä minulle tee pahaa päästää miestä harrastamaan seksiä jonkun muun kuin minun kanssani.

Kuten jo aiemmin sanoin, me osaamme ajatella fyysisen seksin erillisenä rakkaudesta. Siihen jos ei kykene niin silloin ei tosiaankaan kannata vapaata suhdetta edes harkita.

Median luomaan kuvaan ei kannata uskoa tässä, sen enempää kuin muissakaan asioissa. Se on lähes poikkeuksetta aina vääristynyt, mutta senhän sinä fiksuna ihmisenä varmaan tajuatkin.

Tämä lausahdus taas ei lakkaa hämmästyttämästä ikinä:
""eikö ihmisellä nyt ole muuta tekemistä kuin tuijotella toisten perseitä ja miettiä, että lähtisköhän tuo kuksaisemaan vapaan suhteen puolesta""

Ei kai nyt herran tähden kukaan meistä vapaasta suhteilijoista koko ajan ole ajattelemassa seksiä tai naimista. Tuo on juuri samanlainen älytön ajatus kuin yhdessä vaiheessa aina homoista puhuttaessa oli, että homot iskevät silmänsä jokaiseen vastaantulevaan mieheen. Ihan oikeasti aikuiselta ihmiseltä tuo on todella naurettava ajatus, et kai sinäkään koko elämääsi käytä yhteen ainoaan asiaan ja ajattele vain yhtä ainoata juttua ?

Toinen taas mikä lähinnä huvittaa on tämä:
""Itse olen aika varma siitä, että jos joku haluaa vapaata suhdetta, ei välitä tarpeeksi omasta kumppanistaan. Siis ihan oikeasti. Jos oikeasti, vilpittömästi ja rehellisesti rakastaa toista ihmistä, ei TAKUUVARMASTI halua tätä jakaa kenenkään kanssa eikä itsekään edes halua muita.""

Sinä voit olla niin varma kuin haluat, mutta siltikään et tiedä mitään minun tai mieheni tunteista ja rakkaudesta toisiamme kohtaan.
Yhtä naurettavan väitteen voisin minäkin heittää sinulle: sinä et tarpeeksi välitä omasta kumppanistasi kun haluat omistaa hänet täysin. Jos oikeasti, vilpittömästi ja rehellisesti rakastaa toista ihmistä, haluaa ihan takuuvarmasti tehdä hänen elämästään mahdollisimman mieluisaa ja nautinnollista.

Minä rakastan miestäni aidosti ja hän minua ja kas kummaa, olemme oikeasti onnellisia avioliitossamme, emme sen takia että elämme vapaassa liittossa, vaan siksi että me olemme löytäneet sielunkumppanimme ja toisen puolikkaamme. Toivottavasti sinulla on käynyt yhtä hyvä tuuri :)
 
Hienoa tekstiä vapaan suhteen olemuksesta, hienoa että osasit esittää asian juuri kuten minäkin olisin esittänyt =) On oikeasti aika älytön mielikuva, että vapaassa suhteessa elävät ajattelisivat aina ja vain seksiä. Ihan samalla tavalla haluaisin väittää, että lihavat ajattelevat aina vain ruokaa. Tai että intohimoinen golffari ajattelee vain golffia.

Siitä en toki loukaannu, että joku vertaa vapaassa suhteessa elävien seksuaalisuutta harrastamiseen. Sitähän se tavallaan on, yhteinen harrastus. Kivointa se on yhdessä, kun siinä on tunteetkin mukana. Minä vaan en osaa hermostua siitä, että joku käyttää minun mailaani silloin kun en itse ole pelaamassa ;)

"Muut" saavat olla ihan rauhassa TAKUUVARMOJA siitä, etten rakasta miestäni aidosti. Se kun on loppupeleissä vain minun ja hänen välinen asia. Sen ainakin tiedän itsestäni, etten ainakaan yhtään aidommin rakastanut ex-miestäni, jonka kanssa elin kahdeksan vuotta yksiavioisesti.

Ja se joka väittää, etten ehkä sitten tiedä rakastamisesta mitään, voi olla oikeassa, mutta on TAKUUVARMASTI ylimielinen ihminen. Itselleni ei nimittäin tulisi mieleenikään alkaa arvostella, kyseenalaistaa ja tuomita muiden ihmisten tunteiden aitoutta ja olemassaoloa. Itse en ainakaan toistaiseksi ole pystynyt imeytymään kenenkään nahkoihin ja kenkiin niin, että voisin tietää miltä hänestä tuntuu...

 
Ja niistä vapaan suhteen ongelmista; niitä on takuulla yhtämonella saralla kuin "normi" suhteessakin. Seksin saralla tosin ei ole meilläkään ongelmia.. Tai okei, ongelmia voi olla, mutta riitoja siitä ei synny kovin helpolla. Hyviä syväluotaavia keskusteluja kylläkin usein =)

Vapaa suhde ei todellakaan ole "se" juttu joka meidät pitää yhdessä, mutta se kaiken aloitti. Kun sitten huomasimme, että meillä on paljon muutakin yhteistä, olimme molemmat "myytyjä" toisillemme. Mustasukkaisuuttakin osataan tuntea molemmat, mutta ne tunteet pystytään käsittelemään, yhdessä tai yksin, tilanteen mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kummissaan:
Minusta seksuaalisesti vapautuneet ihmiset vaikuttavat vahvemmilta kuin me ""perinteiset"".
He ovat tavallaan kohdanneet sen pelon, että puoliso pitää muistakin ihmisistä, antamalla sen sitten tapahtua avoimesti.
Heillä on tavallaan ""yksi asia vähemmän"" mietittävänä, ja he ovat tarpeeksi kypsiä olemaan juuttumatta omistushaluun, ja tunnustavat itsessään sen puolen ettei ole välttämättä seksuaalisesti uskollista ihmistyyppiä, ja elämässä on muitakin asioita kuin seksi ja uskollisuus.

En allekirjoita tuota. En ole seksin suhteen vapaassa liitossa, muuten kyllä suhde on vapaa. Mieheni saa olla ja jutella ihan kenen kanssa haluaa, eihän se ole minulta pois! En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä jotka haluavat kontrolloida kumppaninsa olemista. Tuollaiset kontrollifriikit omaavat vain heikon itsetunnon.
 
Se on nyt niin , että seksikin voi olla henkinen opetuskenttä jos haluaa , mutta jos vähänkään on bi seksuaalinen niin kyllä sitä vapaa suhde toimii kummasti.Antaa mennä vaan eteenpäin , sano mummo lumessa.
Jos ja kun haluat kokea henkisesti kasvattavaa niin kokeile purkaa ja löytää keinoja seksuaalisesti yhden ja saman kanssa vaikka 12v.
Kaunista se seksikin voi olla ja ajatus siitä että muut syö kuormasta on hieman keskenkasvuinen .Monet lähtee vapaaseen suhteeseen koska pelkää sitoutumista .Seksiä voi haluta muidenkin kanssa , tottakai ! Mutta kun kerran on kokenut kaiken , ei enää SAA mitään siitä vapaasta suhteesta .Suorastaan naurattaa kaiken kokeneet jotka luulevat että päätepiste on se vapaa suhde ja mustasukkaisuuden voittaminen tai hävittäminen.
Kyse ei ole siitä, vaan siitä - mitä rakkaus on ?
 

Yhteistyössä