Henkisesti ja fyysisesti raskas työ, paska palkka. Vuorotyö rajoittaa perhe-elämää ja muuta sosiaalista elämää, muut vapaalla niin itse töissä illat, viikonloput, pyhät. Ei todellakaan sen arvoista! Annat kaiken ja mitään et saa vastineeksi. Alussa voi kulkea vaaleanpunaiset lasit silmillä ja ajatella että "ihanaa, kutsumustyö", mut pian nuo kuvitelmat karisevat kun alan todellisuus paljastuu. Hoitajista otetaan kaikki irti, ei ihme että moni uupuu ja vaihtaa alaa. Itse tein vanhustyötä 11v. kunnes vaihdoin alaa. Elämäni viisain päätös!
No huh huh! Itse työskentelen vanhustyön lähihoitajana, työskennellyt jo useamman vuoden, yksityisessa hoivakodissa. Tosiasia on se, että työ on raskasta sekä henkisesti, että fyysisesti. Henkisesti sen vuoksi, että ne tutut asiakkaat "huononevat" siinä sinun silmien edessä, joskus nopeastikkin ja sitten kuoleman kohtaaminen, omaisten kohtaaminen jne.Mutta vanhustyö on ala johon ei todellakaan kannata kouluttautua jos on vähänkään epävarma siitä, että onko se se oma ala!!Ihmistä pitää arvostaa ja ennenkaikkea vanhuksia pitää arvostaa ja kunnioittaa. On otettava vastaan myös se negatiivinen palaute asiakkailta. Mutta niinhän se menee tässäkin asiassa, että niin metsä vastaa,kuin sinne huudetaan.
