Vanhemmat joilla ei ole kokemusta oikeasti vaativista vauvoista/lapsista, eivät osaa arvostaa helppoja lapsiaan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mistä se johtuu että joillekin sattuu 8 helppoa lasta, oiskohan vanhempien kasvatuksella ja kyvyllä lukea lasta olla jotain tekemistä asian kanssa? Minä tiedän että lapsemme olisivat samanlaisia kitisijöitä kuin kaikki muutkin jos heidät olisi niin kasvatettu. Siksi en voi ajatella että helpot lapset ovat vain sattumaa.

Tyrsk...

Perimä? Sattuma? Henkilökohtaiset luonne-erot?

Noin minäkin luulin ennen esikoistamme. Koskaan en ollut tavannut lasta, jonka kanssa minulla olisi ollut mitään ongelmaa pärjätä.

Kyllä meidänkin lapsen vaativuudelle on ainakin yksi syy selvinnyt, eikä se tosiaan ole kasvatuskysymys. Eikä sitäpaitsi ole kovinkaan todennäköistä, että kaksi todella temperamentikästä ihmistä saisivat kovinkaan rauhallisia lapsia...

Vai että olette vaan niin kyvykkäitä vanhempia... Heh... :D

Niin.. minunkin esikoiseni oli hurjan vaativa siihen saakka, kun luin Lapsikirjan ja aloin ymmärtää mistä todella oli kyse. Siihen saakka olisin sanonut ihan samaa kuin sinäkin nyt. Kaksi nuorempaa eivät koskaan ole itkeskelleet tms. mutta heihin olenkin soveltanut eri menetelmiä.

No tässä on jokunen ammattilainen jo asiaan perehtynyt, lapsipsykologista lastenpolin ylilääkäriin asti. Lapsi on vaativa. Hän on myös erittäin älykäs.

Ja ihan samalla lailla on tätä helppohoitoista hoidettu, ja helppona on pysynyt.
 
Itseoon ainakin huomannut, että jos olen hermostunut niinmeidän yleensä iloinen tyttö alkaa heti itkee ja huutaa vaikka ei olisi mikään hätä. Se vaistoo HETI mun olotilan vaikka yritän olla miten hymyilevä yms..


Ja osaan kyllä arvostaa meidän todella helppoa lasta ja ole kiitollinen siitä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Esimerkiksi reuma. :snotty:

Miten sinun kanssasi voi keskustella jos et edes lue mitä tänne kirjoitetaan, puhuttiin FYYSISESTI TERVEISTÄ lapsista.

No anteeksi, tuo jäi lukematta.
Mutta nuorempi oli täysin terve fyysisesti ja silti oli hyvin tyytymätöntä sorttia. Eikä ollut sen tyytyväisempi ja vähäitkuisempi toistenkaan hoivissa.

En mä itseäni suostu joka asiasta syyttämään, varsinkaan kun terveydenhoitohenkilökunta kilvan vakuuttelee että ei se mun syyni ole, jotkut vauvat itkee toisia enemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulle on aina päivän piristys kun joku jolla on ollut helppohoitoinen esikoinen tuskailee kun pikkukakkonen onkin ihan eri maata. Sit ne on ihan ihmeissään kun "ei meidän esikoinen koskaan valvonut öisin eikä turhia kitissyt mut sit tää toinen....". Toivonkin aina että helppohoitoisten lasten vanhemmat saa yhen horror lapsen jonka kanssa kaikki ei menekään helposti. Kjeh kjeh.

Tuollainen pahantahtoinen ihminen sitten kasvattaa omia lapsiaan ja ihmettelee miksi he ovat vaikeita; pelkästään tämän kirjoituksesi perusteella en yhtään ihmettele. Minä toivon että kukaan ei saisi "vaikeaa" lasta vaan kaikki osaisivat hoitaa lapsiaan, silloin jokainen lapsi saisi niin ihanan vauva-ajan kuin ansaitseekin ja jokainen äiti myös saisi nauttia lapsistaan.
 
Paljon on kiinni lapsen vaativuus kasvatuksesta. Suomi on täynnä huonoja kasvattajia ja sen huomaa koululaisten ja jo tarhalaisten käytöksessä. varmaan joka viides lapsi öykkäröi, kiusaa tai häiritsee tunteja + opettajaa. Vanhemmille pitäisi pitää kasvatusoppia vuoden kurssi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyvä vanhempi:
Paljon on kiinni lapsen vaativuus kasvatuksesta. Suomi on täynnä huonoja kasvattajia ja sen huomaa koululaisten ja jo tarhalaisten käytöksessä. varmaan joka viides lapsi öykkäröi, kiusaa tai häiritsee tunteja + opettajaa. Vanhemmille pitäisi pitää kasvatusoppia vuoden kurssi!

Kerroppa miten kasvatetaan alle 6kk vauvaa? :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Esimerkiksi reuma. :snotty:

Miten sinun kanssasi voi keskustella jos et edes lue mitä tänne kirjoitetaan, puhuttiin FYYSISESTI TERVEISTÄ lapsista.

No anteeksi, tuo jäi lukematta.
Mutta nuorempi oli täysin terve fyysisesti ja silti oli hyvin tyytymätöntä sorttia. Eikä ollut sen tyytyväisempi ja vähäitkuisempi toistenkaan hoivissa.

En mä itseäni suostu joka asiasta syyttämään, varsinkaan kun terveydenhoitohenkilökunta kilvan vakuuttelee että ei se mun syyni ole, jotkut vauvat itkee toisia enemmän.

Eihän sinun tarvitse itseäsi syyttää ja voit sulkea silmäsi kaikelta, mutta luulisin että tärkeintä olisi että lapsesta saataisiin tyytyväinen, eikä se kenen vika se tyytymättömyys on. Minä toivon että joku olisi tullut minulle kertomaan miten vauvoja pitää hoitaa kun esikoinen huusi itseään uneen, olisin ottanut kaikki neuvot vastaan, vaikka sen syylllisyyden itselleni. Mutta minun vaikea vauva muuttui helpoksi sinä päivänä kun opin häntä hoitamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulle on aina päivän piristys kun joku jolla on ollut helppohoitoinen esikoinen tuskailee kun pikkukakkonen onkin ihan eri maata. Sit ne on ihan ihmeissään kun "ei meidän esikoinen koskaan valvonut öisin eikä turhia kitissyt mut sit tää toinen....". Toivonkin aina että helppohoitoisten lasten vanhemmat saa yhen horror lapsen jonka kanssa kaikki ei menekään helposti. Kjeh kjeh.

Tuollainen pahantahtoinen ihminen sitten kasvattaa omia lapsiaan ja ihmettelee miksi he ovat vaikeita; pelkästään tämän kirjoituksesi perusteella en yhtään ihmettele. Minä toivon että kukaan ei saisi "vaikeaa" lasta vaan kaikki osaisivat hoitaa lapsiaan, silloin jokainen lapsi saisi niin ihanan vauva-ajan kuin ansaitseekin ja jokainen äiti myös saisi nauttia lapsistaan.

Mutta kummasti joskus ne silmät avautuvat, ja lakataan syyttelemästä ja arvostelemasta sitä toista äitiä kasvattajana, kun saadaan havaita että ei se oma metodi 100% toimikaan. Ilman vahingoniloa tämä.
Tuntui todella 'mukavalta' saada aina kommenttia kuinka vaikea lapsi meillä on ja kuinka he ovat onnistuneet omansa kanssa. Kunnes tosiaan syntyi se toisenlainen lapsi heillekin, jolloin kaikki voidaan kuitata 'ihan normaalilla lasten käytöksellä'

Siis se meidän hankala ja vaikea käytös muokkaantuikin normaaliksi.... :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja hyvä vanhempi:
Paljon on kiinni lapsen vaativuus kasvatuksesta. Suomi on täynnä huonoja kasvattajia ja sen huomaa koululaisten ja jo tarhalaisten käytöksessä. varmaan joka viides lapsi öykkäröi, kiusaa tai häiritsee tunteja + opettajaa. Vanhemmille pitäisi pitää kasvatusoppia vuoden kurssi!

Kerroppa miten kasvatetaan alle 6kk vauvaa? :D

Mietin tässä kovasti, miksi teit tämän avauksen. Selvästikään sinun mielestäsi keskustelussa ei voi olla erilaisia näkökulmia asiaan, uskot että vaativa vauva on sellainen syntyjään eikä muuksi muutu. Okei. Eikö niin, että esikoisesi oli vaativa myös silloin kun oppi liikkumaan, roikkui lahkeessa kun laitoit ruokaa ja kotitöiden tekeminen oli lähes mahdotonta? Heräili pitkään yöllä, tarvitsi iltaisin tiukat rutiinit ja nukuttamista? Ehkä myös muuten tyytymätön koko ajan?

Vauvana söi tosi usein, nukkui 15-30 min kunnes heräsi taas..?

Jotenkin vaan arvaan. Nämä jutut on nimittäin korjattavissa. Ai niin, paitsi tietysti sinun vauvasi kohdalla, koska hän vain sattui olemaan vaikea :)
 
Mä olin varautunu "vaikeaan" lapseen, mut syntyikin tosi kiltti tyttö, tietysti nyt alkaa olla sen ikäinen että on jo omaa tahtoa, mutta TOTTA TOSIAANKIN OSAAN ARVOSTAA SITÄ
(suvussa on paljon lapsia ja nähnyt kaikenlaisia, tempperamenttisia, koliikkivauvaa, täysin sylivauvaa jne).

On meilläkin ollu vaiheita aina noin kuukauden - kahden kestäviä, että herätään yöllä kokoajan, ollaan oltu ruokalakossa ja sairasteltu vähän vuorotellen.
Ja aina näiden kausien jälkeen sitä "helppoa lasta" arvostaa vielä enemmän!
Esim ihanaa kun syö ruokansa hyvin -eikä tarvii tapella muutamasta lusikallisesta :)
 
Ihmiset ei tunnu tajuavan että lapsilla on erilaiset luonteet joka ei kyllä liity siihen miten lasta hoidetaan. Toiset viihtyy yksikseen pitkiä aikoja ja toiset taas vaativat koko ajan seuraa. Kyllähän yksin itseään viihtyvä lapsi on helppo hoidettava. Kun taas seurankipeä on tietysti vaativampi. Luonnekysymys. Ollaanhan me aikuisetkin eri luontoisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Esimerkiksi reuma. :snotty:

Miten sinun kanssasi voi keskustella jos et edes lue mitä tänne kirjoitetaan, puhuttiin FYYSISESTI TERVEISTÄ lapsista.

No anteeksi, tuo jäi lukematta.
Mutta nuorempi oli täysin terve fyysisesti ja silti oli hyvin tyytymätöntä sorttia. Eikä ollut sen tyytyväisempi ja vähäitkuisempi toistenkaan hoivissa.

En mä itseäni suostu joka asiasta syyttämään, varsinkaan kun terveydenhoitohenkilökunta kilvan vakuuttelee että ei se mun syyni ole, jotkut vauvat itkee toisia enemmän.

Eihän sinun tarvitse itseäsi syyttää ja voit sulkea silmäsi kaikelta, mutta luulisin että tärkeintä olisi että lapsesta saataisiin tyytyväinen, eikä se kenen vika se tyytymättömyys on. Minä toivon että joku olisi tullut minulle kertomaan miten vauvoja pitää hoitaa kun esikoinen huusi itseään uneen, olisin ottanut kaikki neuvot vastaan, vaikka sen syylllisyyden itselleni. Mutta minun vaikea vauva muuttui helpoksi sinä päivänä kun opin häntä hoitamaan.

Siinä vaiheessa kun mitkään konstit ei auta niin tarvitsee vakuutteluja.
Mä jopa pyysin terkkaria meille, että hän näyttäis tai näkis mikä tilanne on.
Niin että kädestä pitäen on näytetty.
Kyllä ihan varmasti kaikin keinoin koitettiin saada tyytyväiseksi.

Ja SE tekee kyllä musta hyvän äidin, kun koetin kaikella tavalla, en vain sillä 'yhdellä ja ainoalla' oikealla tavalla.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja hyvä vanhempi:
Paljon on kiinni lapsen vaativuus kasvatuksesta. Suomi on täynnä huonoja kasvattajia ja sen huomaa koululaisten ja jo tarhalaisten käytöksessä. varmaan joka viides lapsi öykkäröi, kiusaa tai häiritsee tunteja + opettajaa. Vanhemmille pitäisi pitää kasvatusoppia vuoden kurssi!

Kerroppa miten kasvatetaan alle 6kk vauvaa? :D

Siten että lapsi on tyytyväinen. Jos siihen olisi joku yleismaailmallinen kaava niin silloinhan se olisi helppoa, mutta jokaista lasta pitää hoitaa eri tavalla. Joku tarvitsee jo pienenä elämää ympärilleen ja tylsistyy hetkessä, joku taas haluaa olla rauhassa ja hermostuu äänistä ja liikkeistä. Olen vierestä yrittänyt ohjata vanhempia mutta se on erittäin vaikeaa kun vanhemmat eivät ymmärrä edes sitä että parisuhteen ja muun elämän pitäisi olla täysin kunnossa ( eli äidin tunne-elämän pitäisi olla kunnossa ) ennen kuin vauva syntyy. Jos tappelet miehesi kanssa ja tunnet surua niin vauva vaistoaa senkin.
 
Ehkä se vaativa vauva/lapsi tarkoittaakin sitä, että hän vaatii erityishuomiota?? Meillä lapsiluku jäi kahteen, koska kuopus on niin "vaativa". Ja totta. Erilailla on kumpaakin lasta pitänyt kohdella, ja silti yrittänyt olla tasapuolinen kumpaakin kohtaan.. Kaikki on suhteellista. Kuopus ei pienempänä nukkunut 15min kauempaa esim päiväunia. Nyt yhtäkkiä huomaan, että hän onkin nukkunut jo pitkään 2,5-3tuntia. Tilanteen muuttuminen on mennyt minulta "ohi"..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
No kyllä vaan siinä vauvassa voi olla jotain 'vikaa' joka aiheuttaa sen kitinän ja itkun........

Ei kaikki ole aina äidin syytä |O

Mitä vikaa siinä vauvassa voi olla? Miksi olen saanut ne vaikeat vauvat rauhottumaan kun olen ottanut heidät pois äidiltään hetkeksi? Teen tätä asiaa kuitenkin työkseni ja lähes aina kyse on pelkästään äidin hermostuneisuudesta, äiti pelkää niin paljon että vauva alkaa itkemään, että vauva hermostuu jo siitä. Koko vauvan elämä on vaistoilla toimimista, ei äidin tarvitse huutaa hermostuttaakseen vauvan, pienet eleet riittävät. Rauhallinen äiti joka ei hermostu, niin sellaisia ovat myös lapset. Silloin on vaikea auttaa jos äidillä on asenne ettei hänessä ole vikaa, ihan kuin se olisi joku ihme ettei osaa lasta hoitaa. Se on vaikeaa ja vaatisi harjoittelua, jota on mahdotonta järjestää.

Olisit vakuuttavampi jos esiintyisit omalla nimimerkilläsi etkä harmaana. Oletko koskaan kuullut koliikkivauvoista? Ainakaan meidän neidillä sillä ei ollut väliä kenen sylissä hän illalla oli, ainut mikä auttoi oli kantaminen rintarepussa tai olkapäällä sylissä, niin että aikuinen oli liikkeessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Etsiväkaksoset:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
No kyllä vaan siinä vauvassa voi olla jotain 'vikaa' joka aiheuttaa sen kitinän ja itkun........

Ei kaikki ole aina äidin syytä |O

Mitä vikaa siinä vauvassa voi olla? Miksi olen saanut ne vaikeat vauvat rauhottumaan kun olen ottanut heidät pois äidiltään hetkeksi? Teen tätä asiaa kuitenkin työkseni ja lähes aina kyse on pelkästään äidin hermostuneisuudesta, äiti pelkää niin paljon että vauva alkaa itkemään, että vauva hermostuu jo siitä. Koko vauvan elämä on vaistoilla toimimista, ei äidin tarvitse huutaa hermostuttaakseen vauvan, pienet eleet riittävät. Rauhallinen äiti joka ei hermostu, niin sellaisia ovat myös lapset. Silloin on vaikea auttaa jos äidillä on asenne ettei hänessä ole vikaa, ihan kuin se olisi joku ihme ettei osaa lasta hoitaa. Se on vaikeaa ja vaatisi harjoittelua, jota on mahdotonta järjestää.

Olisit vakuuttavampi jos esiintyisit omalla nimimerkilläsi etkä harmaana. Oletko koskaan kuullut koliikkivauvoista? Ainakaan meidän neidillä sillä ei ollut väliä kenen sylissä hän illalla oli, ainut mikä auttoi oli kantaminen rintarepussa tai olkapäällä sylissä, niin että aikuinen oli liikkeessä.

Mitä väliä kun nimimerkilläni on kirjoitettu kymmenen viestiä jos sitäkään, helpottaisiko se sinua paljonkin? Lapsesi tarvitsi siis liikettä, hytkytystä ollakseen tyytyväinen eli löytyi konsti hänenkin tyytyväisyyteen. Siitähän tässä puhutaan, että lapset ei ole vaikeita jos heitä hoidetaan oikein.
 
Sen verran vielä tarkennan, että silloin kun esikoinen jo huusi sitä reumaansa, hänessä ei kenenkään mielestä ollut mitään fyysistä vikaa. Se huomattiin vasta paljon myöhemmin.
Minä olin herkkä ja lapsi vaativa- siinä meidän ongelmat.

JA jos nyt palataan tuohon ketjun aloitukseen, niin kun sitä vaativaa lastansa kanniskeli yökaudet vaihdellen asentoa että sai hetkeksi hiljentymään (=hoiti oikein) niin ei seuraavana päivänä se 'helpon' lapsen äiti oikein jaksanut käsittää miksi en ole nukkunut silloin kun lapsi nukkuu.
So simple :D
 

Yhteistyössä