Valitus lapsen metelöinnistä kerrostalossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huono päivä tänään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
On valitettu meille ja isännöitsijälle asti. Pitäisi ostaa lapselle kuulemma pehmeitä leluja... :headwall: Tämä alakerran naapuri on valittanut myös muille naapureille meistä. Uhannut haastaa meidät oikeuteen yms.
Valituksen jälkeen lapsimäärä on meillä tuplaantunut joten alakerran setä luultavasti vetää ranteitaan auki päivittäin.
Isännöitsijä ei puutu asiaan, koska kyseessä on normaalista elämisestä aiheutuva melu.

Meillä ei lapset saa hakata pattereita eikä heitellä leluja. Jos niin tapahtuu niin kiellätään ja otetaan lelu pois. Klo 22 jälkeen ei lapset meillä leiki vaikka alakerran naapuri on niin väittänyt mm. toisille naapureille.

Kyseinen naapuri on yli 60-vuotias mies, eläkkeellä, naimaton ja lapseton.
 
No tavallaan ymmärrän alakertalaisiasi, sillä olin kerra itsekin siinä tilanteessa. Se lapsen juoksu kuuluu tosi kovaa yläkerrasta ja kyllä meillä monta kertaa herättiin päikkäreiltä siihen. (itselläkin siis lapsia.) Kerrostalossa pitää ajatella niin paljon muita, että toisille elämä sopii, toisille ei. Kyllä mekin jouduimme monesta asiasta lapsia kieltämään kerrostalossa asuessa, kun lähti liian kova melu. Sellaista se vaan on. Muutimme pois kerrostalosta juuri näiden meluhaittojen vuoksi, puolin ja toisin. Nyt ei tarvitse herätä yläkerrasta kuuluvaan töminään, eikä itsekään tarvitse ajatella muita vaan lapset saavat elää normaali elämää :)

T. ONNELLINEN OMAKOTIASUJA

Ps. Kaikissa taloissa ei äänet kuulu yhtä hyvin, mutta toisissa ne oikein korostuvat ja kaikuvat.
 
kun olimme meidän yhden lapsen ja veljeni perheineen, 2 lasta, kanssa kylässä. MEteliä kesti pari tuntia mutta alakerran silloin lapseton pariskunta päätti valittaa aiheesta.
 
kyllähän ne naapurit jaksaa aina valittaa ties mistä. itse en ole kerrostalossa lasten kanssa asunut mutta siskoni sai kuulla ex-naapureiltaan valitusta VAUVAN itkusta. eivät kuulemma saa nukuttua yöllä kun vauva huutaa kaikki yöt....
mutta minkä voi kun vauva kärsi massukivuista.....
 
Asutaan 3. kerroksessa. Vitoskerroksessa asuu 3lapsinen perhe. Kolina ja ryminä kuuluu meile asti! Se ei minusta enää ole normaalien elämisen äänien rajoisa. Lapset on jo koululaisia, joten luulisi, että leikit olisivat jo hieman varovaisempia. Aluksi luulin, että yläkerran, eli 4krrokse, pariskunta pahoinpitelee toisiaan, mutta ne onkin ne lapset 5. kerrkosesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kummia nuo naapurit:
kyllähän ne naapurit jaksaa aina valittaa ties mistä. itse en ole kerrostalossa lasten kanssa asunut mutta siskoni sai kuulla ex-naapureiltaan valitusta VAUVAN itkusta. eivät kuulemma saa nukuttua yöllä kun vauva huutaa kaikki yöt....
mutta minkä voi kun vauva kärsi massukivuista.....

Naapureita on joka lähtöön. Yhdestä tutusta tehtiin lastensuojelu ilmoitus kun vauva itki koliikki itkua. Kiva kun ei se koliikki muutenkaan ole ihanaa niin toi lastensuojeluilmoitus piristi varmasti mieltä :/
 
No just.. Olen sitä mieltä että jos asuu kerrostalossa niin muiden asukkaitten elämisen ääniin pitää tottua. Meidän kerrostalossa 4 kerroksessa asuu iso lapsiperhe ja joskus niiden juokseminen ja kiljuminen kuuluu tänne meille 6 kerrokseen, enkä pidä sitä häiriönä.
Kaksi kertaa olen sannut seinänaapurille ja alakerran naapurille (molemmat nuoria) että pistäisivät musiikkia pienemmälle kun kello oli jo lähemmäs puolenyön ja ymmärsivät asian ihan hyvin. Turha laittaa nimettömiä lappuja vaan voi sanoa suoraan. Jos ei kehtaa sanoa meluavista lapsista niin sitten pitäisi itekki miettiä että onko se ees aiheellista.
 
Toki meteliä pitää sietää mutta joskus ns.hiljaisuuden aikaan tapahtuva kiljunta ja
juokseminen ottaa päähän. Tosin olen myös sitä mieltä että kerrostaloasujan olisi hyvä opettaa lapsillekin vähän tapoja, meillä ei juosta kotona, ei riehuta yms. Ne asiat tehdään ulkona. Eli vähän samoilla linjoilla kun päiväkodissa. Hyvin on mennyt ja ei oo tullu valituksia.
Ulos mahtuu ääntä, vai mitä?
 
Mua ei haittaa yhtään yläkerran lasten (3alle kouluikäistä) juoksut ja kiljunnat, mutta omalle lapselle kyllä opetan että sisällä ei voi riehua, karjua tai pomppia ja juosta koska se saattaa häiritä alakertalaisia. Luultavasti ei häiritsisi, mutta minusta lapselle on hyvä opettaa ihan pienestä asti että kerrostalossa ei voi elää niin kuin rivi- tai omakotitalossa. Pihalla sitten villimmät leikit, helpostihan pipejäkin sitten tulee jos sisällä juostaan ja hypitään. kovaäänistä naurua en kyllä edes yritä hillitä.. =)
pienten vauvojen (tai mikei isompienkin lasten) yöhuudot nyt täytyy vaan kestää eikä ne mua yhtään ärsytä, kun tietää miten kurjaa se on itselle kun tuntuu että vauva pitää hereillä koko taloa. Ja hiljaisuus on hiljaisuus, sen jälkeen ei lastenkaan tarvitse enää leikkiä, vaan on aika mennä nukkumaan.
 
Joo. On valitettu. juoksusta, kävelystä, ihan kaikesta. Ja meillä ihan rauhallinen 4-vuotias. Joskus tanssii ja juoksee tietysti. Menee nukkumaan viim klo 20.

No joo... olen sanonut alakerran "tätskylle", että voipi ihan rauhassa tilata sinne desibelimittauksen. jos pystyy osoittamaan, että meteli on ihan virallisesti haitallista, niin sitten asian voi siirtää taloyhtiön ongelmaksi. Siihen saakka päiväsaikaan normaalielämisestä lähtevät äänet vaan pitää kestää, tai sitten muuttaa muualle.
 
En kyllä kiellä lasten hyppimistä ja riehumista päiväsaikaan, kun itsekin teen niin. Jos jotain häiritsee, niin toki voi käydä pyytämässä hiljaisuutta päiväuniaikaan. Pattereita ei kyllä saa kolistella mihinkään aikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
On se kumma kun pienten lasten aiheuttamaa meteliä pitäisi sietää mutta auta armias jos koira erehtyy kerrankin haukahtamaan. Silloin ollaan kyllä häätöä jo järjestemässä.


Joo, minä en rinnastaisi lasta ja koiraa. Koira on eläin jolla ei ole ihmisarvoa, lapsi on ihmisen lapsi jolla on ihmisarvo, tai ainakin pitäisi olla. Näissä koiraperheissä se on kyllä yleensä keikahtanut päälaelleen...

Meillä naapuri piti koirakenneliä rivitalokaksiossa, koiria ulkona häkissä oli parhaimmillaan 5 aikuista pleus pennut. Koirat terrorisoivat koko taloyhtiötä mekastamalla yöt ja päivät ja sontimalla kaikkialle. koiran kusi haisi jo kauas tielle asti. Tästä luonnollisesti tehtiin valitus sen jälkeen kun useampi naapuri oli asiasta käynyt henkilökohtaisesti huomauttamassa. Valitus tehtiin kaikkien muiden asukkaiden toimesta.
No, menee pari päivää ja isännöitsijä ottaa yhteyttä että meistä on tehty valitus... Vauvamme itku häiritsee seinänaapuriamme. Isännöitsijä toki itsekin tiesi tilanteen, mutta oli ilmoitusvelvollinen minulle valituksesta. Olin aikas pöyristynyt, kun naapuri päätti rinnastaa 2 kk ikäisen vauvamme omaan kenneliinsä ja kymmeneen koiraan...
 
Mä todellakin säälin meidän naapureita. Niillä täytyy olla tosi pitkä pinna. Täällä pyörii kolme lasta ja nuorin, pian 2v tyttö on saanut kammottavan uhman. Jos asiat ei mene sen pillin mukaan, tyttö kirkuu kuin sikaa tapettaisiin. Aamulla, päivällä, illalla. Rappukäytävässäkin jatkuu sama meno ja rapun edessä rattaisiin laitettaessa. Toivottavasti menee pian ohi... :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Elämisen ääniä pitää sietää.

Mutta joku raja tietty silläkin, millaisia ääniä elämisestä saa syntyä. Lapsen ei esim. liene ihan välttämätöntä hakata lämpöpattereita jatkuvasti, pelata palloa sisällä pitkin päivää, hakata kaappien ovia, kolistaa lattioita, paiskoa leluja...eli tuollaisesta mä ainakin omiani kiellän.

Olen sama mieltä että joku rajaa täytyy olla. Ei se tarkoita että kun on lapsia niin saa metelöidä miten haluaa, esimerkiksi hyppiä naurua, se kuuluu tehdä ulkona eikä sisällä, hakata seinää, paukutella ovia, leikitään rappukäytävissä, ja niin edelleen, kyllä jokainen vanhemmat pitäisi ymmärtää missä rajaa kulkee eikä katsoa kaikki on sallittua kun on kyse lapsista. Jos vanhemmat haluavat olla niin että ei välitetään muista naapureista niin muutakoon omakotitaloon siellä saavat metelöidä niin kun ne haluavat. Vanhemmat eivät huomio kuinka todellakin lapset voivat tulla kovan meteli joka kuuluu naapuriin kuin olisi basso musiikin päällä.
 
Mua ei yhtään haittaa meidän lasten metelöinti ja tömistely. Sitä en kyllä siedä, kun ylä kerran nuori kolli soittaa öiseen aikaan jotain örinä heviä aina baarista tultuaan. Siitä on tehty valituksia, taitaa sillä häätö häämöttää edessä päin. Lapsista lähtee ääntä ja se on ihan normaalia.
 
Mä jouduin luopumaan koirasta kun naapurit valitti että se haukkuu öisin kun rapussa kuljetaan.HAukkuihan se kun naapurit kännissä hakkas toisten ovia.
En vaan jaksa tapella joka asiasta idioottien kanssa mutta sen sanon että kukaan muukaan ei tähän rappukäytävään koiraa hanki,siitä pidän huolen.
 
Toi on NIIN kaksipiippuinen asia. Lapset ovat liikkuvaista sorttia ja kerrostalossa on jokaisen pakko hyväksyä elämisen ääniä. MUTTA... onhan niitä vekaroita jotka hyppivät, pomppivat, tömistelevät kantapäillään, huutavat, tiehuvat, paukuttavat leluillaan lattiaan, seiniin, pattereihin... Jos mulle joskus olisi vastaava lappunen postiluukusta tullut, olisin istunut persiilleni ja miettinyt ihan todella tarkoin, että olenko itse sulkenut korvani lapseni liialta möykkäämiseltä ja jos, niin mitä voisin tehdä asian hyväksi. Kerrostalossa asuessa on hyvä muistaa myös muita asukkaita. Mutta jos valitukset ovat turhaa löpinää, niin sitten asia on ihan eri.
 
Meille valitettiin kun kerrostalossa asuttiin. Alakerran täti alotti laputtelun meille kun esikoinen oli reilu puolivuotias ja siis just alkanu konttaamaan ympäriinsä ja tykkäs kovasti leikkiä pallon kanssa. Sillon tuli ensimmäinen lappu,että mitä ihmettä me oikein tehdään kotona kun niin kova meteli kuuluu. Laitettiin asiallinen lappu takas,että pahoittelut jos häiriötä on tullut mutta kyseessä on pienen lapsen touhut. Alakertalaiset eivät vaan tyytyneet tähän. Muutaman päivän päästä tuli uusi lappu (aina muuten nimettömänä) jossa sanottiin,että he eivät usko, että kyseessä on lapsen leikit vaan että me kävellään kotona kengät jalassa. :o

Puolisen vuotta sitten jatkettiin tällä. Sitten tuli uusi lappu lapsen synttärien jälkeen. Meillä oli sillon kämppä täynnä sukulaisia ollut koko päivän käymässä ja varmasti oli siis ääniä sen takia kuulunut, mutta aamulla oli siis lappu sanomalehden kanssa odottamassa. Nyt käytiin uhkailemaan,että jos ei meteli ala loppua niin hän ottaa yhteyttä isännöitsijään. Me ei edes vastattu tähän lappuun mitään,mutta seuraavana päivänä kun tultiin kotiin pojan kanssa niin tää naapuri hyökkäs hissillä meidän kimppuun ja kävi raivoamaan asiasta. Meidän poika pelästy siitä ihan älyttömästi kun oli sillä hetkellä vielä väsynytkin ja alko itkemään eikä meinannut edes kotona rauhottua. Nyt me sitten soitettiin isännöitsijälle,että mitäs ihmettä nyt tehdään. Isännöitsijä sanoi,että naapuri oli jo ollut yhteydessä ja valittanut meistä,mutta et hän ei ajatellut osallistua asiaan kun kerran on lapsesta kyse,joka menee ihan ajoissa nukkumaan yms.

Noin kaks vuotta me siinä oltiin ja lappuja ilmesty aina aika ajoin. Ei reagoitu niihin enää sitten mitenkään sen jälkeen kun isännöitsijä oli tullut tarkistamaan jopa meidän lattia-asennuksen, että on ihan asianmukasesti asennettu eikä siis ole meidän syy,että äänet kuuluu. Viiminen niitti kuitenkin oli se kun muija kerran hyökkäs roskiksella taas meidän kimppuun räyhäämään,että keskellä yötä oli kuulunut töminää. Myönnän, niin kuuluikin. Esikoinen oli nähnyt pahaa unta noin viiden maissa ja me herättiin miehen kanssa siihen kun poika huusi kauhuissaan omassa huoneessaan ja todellakin me sillon juostiin sinne että mitä on käynyt. Unisena kun sillä tavalla lähtee niin varmastikaan ei tajunnut taas,että ääntä lähtee. Pahoiteltiin siinä naapurilta tätä ja selitettiin mitä oli tapahtunut ja hän ratkaisi asian kiroilemalla ja sanomalla, että hän lähtee vaikka oikeuteen tämän asian kanssa nyt. Eipä ehtinyt koska jo samana päivänä me soitettiin oikeusaputoimistoon ja varattiin aika. Käytiin siellä juttelemassa ja mukava tätinen siellä lupas lähettää kirjeen naapurille,että mikäli typerä laputtelu ja ihme hyökkäykset millon missäkin lopu,niin me tehdään hänestä rikosilmoitus kotirauhanhäirinnästä.

Kun naapuri sai kirjeen, se tuli ja änki sen meidän postiluukusta lisäyksellä, että "unohdin palauttaa tämän.Olemme hyvin loukkaantuneita". :D Sen jälkeen ei enää lappuja tullut eikä eukko käynyt missään mesomaan,mutta eipä se mitään muutakaan sitte tehny. Ei edes tervehtinyt pihalla tai käytävässä.

Tästä vuosi eteenpäin me päätettiin muuttaa ja kun oltiin uus koti löydetty niin sattumalta huomattiin,että se alakerran pariskuntakin on myymässä kämppäänsä! Ja niinhän ne sitten myi sen ja muuttivat pois. Nyt heidän kämpässä asuu nuori lapsiperhe ja myös meidän kämpässä asuu nuori lapsiperhe. =)

Se vielä,että sen eukon mies siis sanoi ihan suoraan,että häntä ei ole häirinnyt meiltä kuuluvat äänet,joten kysyn vain miten herkkä se nainen oikein oli?! Ja heillä oli ikää ehkä noin 45-50v..

Jotta semmonen tapaus.. Kyllä niitä tosiaan on moneen junaan. :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja kummia nuo naapurit:
kyllähän ne naapurit jaksaa aina valittaa ties mistä. itse en ole kerrostalossa lasten kanssa asunut mutta siskoni sai kuulla ex-naapureiltaan valitusta VAUVAN itkusta. eivät kuulemma saa nukuttua yöllä kun vauva huutaa kaikki yöt....
mutta minkä voi kun vauva kärsi massukivuista.....


juu toi vauvan itku on vissiin kerrostalossa naapureille jotain sellasta mitä ei voi käsittää...kaverini joka asuu kerrostalossa pienen vauvan kanssa kertoi että kun vauva yöllä huusi masuväänteitä niin naapuri alkoi möykätä tuona aikana...
Minun mielestäni lapsi joka on siinä iässä ettei ymmärrä aiheuttavansa juoksulla, huutamisella, leikeillään yms. naapurustoon meteliä, niin naapuruston pitäisi (varsinkin aikuisten) ymmärtää että lapsi on vielä pieni.

 

Uusimmat

Yhteistyössä