Vain yksi lapsi - onko väärin lasta kohtaan??

sisaruksesta on todella hurjan paljon seuraa lapselle! Kyl kannattaa harkita vakavasti toisen tekemistä... Minusta on itsekästä tehdä vain yksi, jos on mahdollisuus tehdä toinenkin. Kaikillahan sitä toista mahdollisuutta ei tule...

No tähän minäkin takerrun....huh huh......mietihän nyt mitä kirjoitit! Minusta on sitten itsekästä tehdä kaksi lasta kun voisi tehdä kolmannenkin. Ei lapsia sen vuoksi tehdä kun kaikki eivät saa sitä mahdollisuutta. Pökö.....

 

No sellanen ainakin tuli mieleen, että lomilla voi olla ankeeta, jos on kolmistaan "kalkkisten" kanssa. Jos on vaikka mökillä tai veneilemässä tms. eikä ole kavereita mukana. Riippuu tietty paljon siitä kuinka hyvin vanhemmat jaksavat tehdä lasten juttuja.

 

ennemmin voisi sanoa että monilapsisista perheistä tulevat ovat juuri niitä kauhukakaroita jotka pitävät kynsin ja hampain kiinni puolensa eivätkä halua jakaa mitään toisten kanssa. yksin olijat ovat aina saanneet yllinkyllin kaikkea ja ovat valmiit jakakamaan toisille anteliaasti.

 

No sellanen ainakin tuli mieleen, että lomilla voi olla ankeeta, jos on kolmistaan "kalkkisten" kanssa. Jos on vaikka mökillä tai veneilemässä tms. eikä ole kavereita mukana. Riippuu tietty paljon siitä kuinka hyvin vanhemmat jaksavat tehdä lasten juttuja.

Mä olin aina kalkkisten kanssa. Kun mun veli ja sisko on mua 9 ja 12 vuotta vanhempia. Mutta se oli ookoo, mä tykkäsin tehdä jotain ihan yksinkin. Askartelin ja piirtelin. Ja oli mulla mun paras kaveri Laura, joka on mun kaverina pysynyt vielä aikuisenakin.

 

Mä olin ensimmäisen 13 vuotta ainoa lapsi ja täytyy sanoa, että jos olisin joulupukilta saanut sen, mitä toivoin, se olisi ollut pikkusisarus.

Olin onneni kukkuloilla kun sellainen meille tuli, olin jo teini-iässä silloin. Jo tuolloin päätin, että lapsen ei ole hyvä kasvaa "yksin". Ei missään nimessä niin, että oisin asiasta "kärsinyt", hyvä mun oli yksinkin, mutta parempi sisaren kanssa.

Niin ja meillä on kaksi lasta. :heart:

 

Ainoana lapsena sanon, että on.

 

Ei tietenkään ole. Varmasti puolet lapsista/ihmisistä haluaisi olla ainoita lapsia ja saada kaiken itse. Ajan, rakkauden, huomion, kaiken mahdollisen.
Sitten on toinen puoli, joista on mukavaa, kun on sisaruksia.

Mutta lähes kaikki sisarukset tappelevat suurimman osan hereilläoloajastaan. Ja puolet sisarussuhteista on katkennut kokonaan aikuisikään mennessä.

Ei ole väärin. Yhtä väärin on tehdä ollenkaan lapsia tähän maailmaan.

 

Itse olen ollut ainoa lapsi ja kärsin siitä kovasti. Muistan miten kateellinen olin toisten sisaruksista! Ja voi sitä ahrmia ja tuskaa kun joku kaveri esitteli uutta pikkusiskoaan tai veljeään, hyvä etten kidnapannu ja meille kotiin vieny

Loma-ajat oli pahimpia, esim joulu Kotona oli tylsää olla vaan oman pienen porukan kanssa. Ja sit kavereita ei voinu tai saanu hakea, mutta niillähän oli sitä leikkiseuraa siellä kotonakin

 

Itse olen ollut ainoa lapsi ja kärsin siitä kovasti. Muistan miten kateellinen olin toisten sisaruksista! Ja voi sitä ahrmia ja tuskaa kun joku kaveri esitteli uutta pikkusiskoaan tai veljeään, hyvä etten kidnapannu ja meille kotiin vieny

Loma-ajat oli pahimpia, esim joulu Kotona oli tylsää olla vaan oman pienen porukan kanssa. Ja sit kavereita ei voinu tai saanu hakea, mutta niillähän oli sitä leikkiseuraa siellä kotonakin

niin, lapset on erilaisia =) Itsekin ainoana lapsena voin kertoa, etten koskaan tuntenut kärsiväni ainokaisuudestani. Minulla oli lomalla mökillämme naapurissa myös ainut tytär, joka oli minulle ikäänkuin sisko ja minulla oli runsaasti kavereita koulussa ja paljon serkuksia, mutta jos näin onnekkaasti, kuin minulla, ei ole päässyt käymään, ehkä silloin ainokainen lapsi voi kärsiä kovastikin.

 

Joo, tosi väärin... Meidät pitää varmaan laittaa vankilaan ja etsiä lapselle sijoituskoti, jossa on ainaskin 10 lasta...

Enempää kun ei siunaantunut, ei hoidoilla eikä ilman. Voi meidän lapsi raukkaa. Onneksi on hyvin toimelias ja tasapainoinen, kavereita on paljon. Eikä lue tätä juttua ja tajua kamalaa kohtaloaan.

 

Ketjua lukematta sanon suoraan:

Minun mielestäni on tosi väärin ja säälin joitakin lapsia, jotka ovat ilman sisaruksia joutuneet kasvamaan :/

*muoks* Edellisen kirjoituksen luettuani ajtteölin korjata, että oletuksena se, että olisi vielä mahdollisuus saada lapsia. Sille ei tietenkään mitään voi jos lapsia ei enempää siunaannu yrityksistä huolimatta :/

 

Minä puolestani säälin joitaikin lapsia aivan muista syistä

 

Ketjua lukematta sanon suoraan:

Minun mielestäni on tosi väärin ja säälin joitakin lapsia, jotka ovat ilman sisaruksia joutuneet kasvamaan :/

peesi tälle

 

Joo, tosi väärin... Meidät pitää varmaan laittaa vankilaan ja etsiä lapselle sijoituskoti, jossa on ainaskin 10 lasta...

Enempää kun ei siunaantunut, ei hoidoilla eikä ilman. Voi meidän lapsi raukkaa. Onneksi on hyvin toimelias ja tasapainoinen, kavereita on paljon. Eikä lue tätä juttua ja tajua kamalaa kohtaloaan.

juu, kaikista ainokaisista sitten varmaan tulee ihan mielenvikaisia kun ei oo sisaruksia =)

 

ei ole väärin, meillä poika ei ole ainakaan kaivannut sisaruksia, eikä lellitä piloille, kun moni luulee ku o ainokainen

 

Minä puolestani säälin joitaikin lapsia aivan muista syistä

Joo, on mulla paljon muitakin syitä miksi lasta säälin, eikä päälimmäisenä ole todellakaan sisaruksen puuttuminen.

 

En minäkään luokittaudu pilalle hemmotelluksi kakaraksi, vaikka ainokainen olenkin. Olin monesti pienempänä vanhempiani toppuutellut ostamasta enempäänsä tavaraa yms.. Itselleni ainoana eläminen on luonnollista, muunlaiseen en ole tottunut. Toki monesti miettii, että millaista olisi jos omistaisi sisaruksia. Mutta hyvä näin. Kyllä monet ainokaisetkin osaavat käyttäytyä siinä missä muutkin!

 

Joo, tosi väärin... Meidät pitää varmaan laittaa vankilaan ja etsiä lapselle sijoituskoti, jossa on ainaskin 10 lasta...

Enempää kun ei siunaantunut, ei hoidoilla eikä ilman. Voi meidän lapsi raukkaa. Onneksi on hyvin toimelias ja tasapainoinen, kavereita on paljon. Eikä lue tätä juttua ja tajua kamalaa kohtaloaan.

juu, kaikista ainokaisista sitten varmaan tulee ihan mielenvikaisia kun ei oo sisaruksia =)

Niin no...Aika lähelle sinänsä...Musta tuli ainoana lapsena mielenterveystyöhön suuntautunut sairaanhoitaja

 

Ketjua lukematta sanon suoraan:

Minun mielestäni on tosi väärin ja säälin joitakin lapsia, jotka ovat ilman sisaruksia joutuneet kasvamaan :/

*muoks* Edellisen kirjoituksen luettuani ajtteölin korjata, että oletuksena se, että olisi vielä mahdollisuus saada lapsia. Sille ei tietenkään mitään voi jos lapsia ei enempää siunaannu yrityksistä huolimatta :/

Minäkin sanon suoraan sitten, että säälittävää katsoa perheitä joissa on monta lasta, nuoremmat sisarukset saavat kulkea vanhempien sisarustensa vanhoissa rääsyissä kun ei ole varaa ostaa kaikille uutta =)

 

Itselläni on useampi sisarus ja olen pitänyt itsestäänselvänä, että ainakin kaksi lasta "pitää olla", että on toisilleen seuraa, ja aikuisena joku.

Mutta tämä eka onkin ollut aikalailla rankka tapaus, joten vakavasti menee harkintaan, haluaako toista samanlaista, saati pahempaa vauva-aikaa. Mies on jyrkästi sitä mieltä, että neiti on eka ja vika, minulla vielä jossain kutkuttaa toive toisesta... parin vuoden päästä ehkä.

Mutta mielestäni ei ole väärin haluta vain yhtä lasta. Monia ikäisiäni tasapainoisia aikuisia tiedän, jotka ovat ainuita lapsia. Ei ne oo pilalle menneet.

 

Ketjua lukematta sanon suoraan:

Minun mielestäni on tosi väärin ja säälin joitakin lapsia, jotka ovat ilman sisaruksia joutuneet kasvamaan :/

*muoks* Edellisen kirjoituksen luettuani ajtteölin korjata, että oletuksena se, että olisi vielä mahdollisuus saada lapsia. Sille ei tietenkään mitään voi jos lapsia ei enempää siunaannu yrityksistä huolimatta :/

Minäkin sanon suoraan sitten, että säälittävää katsoa perheitä joissa on monta lasta, nuoremmat sisarukset saavat kulkea vanhempien sisarustensa vanhoissa rääsyissä kun ei ole varaa ostaa kaikille uutta =)

Meillä tätä ei tod tule tapahtumaan! Ja meidän perheessä siis "vasta" yksi lapsi =)

 

Minä itse olen ainoa lapsi, koskaan en siitä ole kärsinyt. Minulla on aina ollut ystäviä, ja vuotta vanhempi serkkutyttö on ollut kuin sisar. Vielä aikuisenakin. En ole osannut kaivata sellaista mitä ei koskaan ole ollut. Ja ihan normaali ihminen koen olevani, nuoresta asti itseni elättänyt, kotonani ei todellakaan ollut rahaa lelliä. Rakkautta ja huolenpitoa olen kyllä roppakaupalla saanut, varmasti monen lapsen edestä-liekö se sitten sitä lellimistä.

Jotenkin kamalan jyrkältä kuulostaa tuo "väärin lasta kohtaan." Itsekin niin monia perheitä tiedän, joihin olisi sisarusta toivottu, sitä saamatta.

 

Ei ole väärin Luulen, että aika moni haluaisi ainakin joskus olla ainoa lapsi

 

Ketjua lukematta sanon suoraan:

Minun mielestäni on tosi väärin ja säälin joitakin lapsia, jotka ovat ilman sisaruksia joutuneet kasvamaan :/

*muoks* Edellisen kirjoituksen luettuani ajtteölin korjata, että oletuksena se, että olisi vielä mahdollisuus saada lapsia. Sille ei tietenkään mitään voi jos lapsia ei enempää siunaannu yrityksistä huolimatta :/

Tarkoitat siis että säälit vain osaa ainoista lapsista? Oletko varma että osaat kohdentaa oikein kenen kohtaloa pidät vääränä? Ettei vaan joku äiti sano etteivät halunneet enempää, kun eivät halua kaikille toitottaa sekundäärisestä lapsettomuudestaan? Vai yritätkö sanoa että vain niillä ainokaisilla on kurjaa joiden vanhemmat eivät ole vuositolkulla yrittäneet saada toista lasta? Että se lapsi jotenkin ymmärtää asian ja joko kasvaa tai on kavamatta kieroon...

 

en osaa sanoa