Tiedän tapauksen, jossa jo iäkkäämmän puoleinen suomalainen mieshenkilö löysi Thaimaasta vaimon ei mitään nuorta naista, vaan jo reilusti yli 50-vuotiaan. No miehen sukuhan oli ihan kauhuissaan, että nyt se vasta sekosi, olisi nyt edes ottanut nuoren vaimon. Eli olisi ollut vielä hyväksyttävää noin 70-vuotiaalle miehelle ottaa se nuori vaimo kuin tuo yli viisikymppinen. Myös naapuristo oli pöyristynyt aluksi.
Kun asuimme samassa taloyhtiössä, niin minä jo moni muu pääsimme seuraamaan tätä yhteiseloa. Ja täytyy sanoa, että siinä liitossa molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä. En tiedä, mitä naisen menneisyyteen kuului, mutta hän sai turvallisen ja rauhallisen elämän täällä Suomessa. Enkä tarkoita tuolla turvallisella pelkästään taloudellista turvaa, vaan ihan oikeasti hän oli onnellinen. Nainen kyllä palveli miestään ja miehen terveydentilan huonontuessa nainen joutui auttamaan miestään fyysisestikin.
Pariskunta oli usein mukana taloyhtiömme talkoissa ja illanvietoissa, miellyttäviä ja ystävällisiä ihmisiä molemmat. Mies ei kuntonsa vuoksi aina voinut osallistua noihin talkoisiin, mutta nainen osallistui. Juttelimme muutaman kerran ja sain selville, että hänellä oli lapsia Thaimaassa, kylläkin jo isoja, mutta en viitsinyt koskaan kysyä, miksi hän jätti sukulaisensa sinne ja tuli itse tänne Suomeen.
En tiedä myöskään, että olivatko he naimisissa vai elivätkö susiparina. Kun mies kuoli, niin jonkin ajan kuluttua vaimo muutti sitten pois. Muutto tapahtui niin, että en sitä huomannut kuin vasta jälkikäteen, enkä tiedä, mihin vaimo muutti.
Jälkikäteen me kaikki entiset naapurit olemme olleet sitä mieltä, että tuo liitto oli onnellinen. Tasa-arvoisuudesta en tiedä, sillä tuon naisen asenne oli palveleva ja auttavainen. Itse asiassa meille naapureille tuli ikävä tuota naista.
