vaikea asia, mihin kaipaan neuvoja...

[ymmällään]

eli.. mihen kanssa keskusteltiin ja mä ilmoitin että haluan erota... ennenkuin se alkaa vihaamaan mua...
meillä siis ollut ongelmia, mun pää on sekaisin kaikesta vanhasta paskasta ja sitten vielä tein sen viimesen virheen ja petin miestä.
(pettäminen tapahtui siis sellaisessa tilanteessa jossa ero oli mun mielestä jo todennäköinen... ei ole mikään puollustus kylläkään...) mies sai tietää pettämisestä (mun tyhmyyttä jälleen, en olisi halunnut sitä sillä tiedolla suotta loukata...)
mutta haluaisi silti jatkaa avioliittoa ja koittaa pelastaa tän... mutta olen itse niin huonossa kunnossa että haluan ensin oman pääni kunton enenen kuin voisin mihinkään pariterapiaan lähteä... ja koska luottamus on mennyt, mies joutuu pelkäämään että satutan itseäni... mielestäni ei ole järkeä jatkaa...

mutta, vanhempani on nyt molemmat soittaneet ja kertoneet että olen itsekäs kun en halua tehdä töitä avioliiton pelastamiseksi... koska kovaa työtä ja aikaahan se vaatisi... mies on pikkasen samoilla linjoilla.. mutta ei aio mua ylipuhua...
koska en voi luvata etteikö pettämistä tapahtuisi uudelleen, ja olen mies valtaisessa ammatissa jossa jo kaverisuhteen luominen voidaan tulikita väärin...siis mun miehen mielessä... jatkuva epäilyksen alla eläminen...

mutta nyt en enää tiedäkkään mitä tekisi..
(ongelma mulla on jatkuva pettymyksen ja häpeän tunne kun en missään onnistu + paljon muuta...) ja nyt ilmeisesti tuotan pettymyksen kaikille jos en halua pelastaa avioliittoa ja se pahentaa mun oloa... eli olen neuvoton...
jos joku jaksaa/viitsii neuvoa niin kiitos...

 

[ymmällään]

ketään?? vaikka kyllä ymmärrän että olen täällä jo valittanut asiasta tarpeeksi ja ihmisten silmissä olen paska kun petin...

 

[vieras]

Teet miten itsellesi ja omalle psyykkeellesi on välttämättömyys.

 

[vieras]

Rakastatko miestäsi?

 

[vaikee sanoo]

tyttäreni oli vastaavassa tilanteessa vuosi sitten.
lähipiiri kehoitti tyttö etsimään mahdollisuutta jatkaa avioliittoaan, mutta hän piti sitä mahdottomana.
nyt on tilanne se että tyttäreni on aivan rikki, useita yhdenyön suhteita jne ja ei pääse ajatuksissaan ex irti. ex-vävy menee 2 vk päästä ilmeisesti tälläiseen laastariavioliittoon, ja se vielä pahentaa tyttäreni mielialaa, koska kuitenkin sydämessään rakastaa exää.
minulle -äidilleen onneksi pystyy puhumaan, mutta keinot on vähissä auttaa..

 

[vieras]

Jos et rakasta itseäsi, kuinka voit rakastaa ketään muutakaan?
Alapa etsimään sitä itseäsi ja miettimään kuka SINÄ oikeasti olet?

 

[vieras]

tyttäreni oli vastaavassa tilanteessa vuosi sitten.
lähipiiri kehoitti tyttö etsimään mahdollisuutta jatkaa avioliittoaan, mutta hän piti sitä mahdottomana.
nyt on tilanne se että tyttäreni on aivan rikki, useita yhdenyön suhteita jne ja ei pääse ajatuksissaan ex irti. ex-vävy menee 2 vk päästä ilmeisesti tälläiseen laastariavioliittoon, ja se vielä pahentaa tyttäreni mielialaa, koska kuitenkin sydämessään rakastaa exää.
minulle -äidilleen onneksi pystyy puhumaan, mutta keinot on vähissä auttaa..

Kaikki ulkoinen on väliaikaista. Onni ei löydy sieltä kuin hetkeksi.

 

[ymmällään]

Rakastatko miestäsi?

rakastan mutta loukkasin häntä todella pahasti... ja kun hän ei pysty ymmärtämään mikä päässäni on "vialla"
siis hänen mielestään ratkaisu on että mun pitää opetella itkemään ja uskoa kun mulle sanotaan etten ole huono äiti, viallinen ihminen, huono vaimo, että en ole pettymys, epäonnistuja.... mutta kun päässäni vaan huutaa että olen noita asioita, etten saa olla oma itseni... koska olen outo, erikoinen, friikki...

 

[cothis]

No sama kai se sille mitä äijäs tai muut aattelee, jospa nyt ajattelisit ihan itse vaan että mitäs keksisit tehdä.

 

[ymmällään]

tyttäreni oli vastaavassa tilanteessa vuosi sitten.
lähipiiri kehoitti tyttö etsimään mahdollisuutta jatkaa avioliittoaan, mutta hän piti sitä mahdottomana.
nyt on tilanne se että tyttäreni on aivan rikki, useita yhdenyön suhteita jne ja ei pääse ajatuksissaan ex irti. ex-vävy menee 2 vk päästä ilmeisesti tälläiseen laastariavioliittoon, ja se vielä pahentaa tyttäreni mielialaa, koska kuitenkin sydämessään rakastaa exää.
minulle -äidilleen onneksi pystyy puhumaan, mutta keinot on vähissä auttaa..

senpä takia nyt asiaa pähkäilen... en haluaisi että noin käy minulle, tai miehelle... mutta pojan parasta tässä pitää kuitenkin ajatella..

 

[vieras]

Rakastatko miestäsi?

rakastan mutta loukkasin häntä todella pahasti... ja kun hän ei pysty ymmärtämään mikä päässäni on "vialla"
siis hänen mielestään ratkaisu on että mun pitää opetella itkemään ja uskoa kun mulle sanotaan etten ole huono äiti, viallinen ihminen, huono vaimo, että en ole pettymys, epäonnistuja.... mutta kun päässäni vaan huutaa että olen noita asioita, etten saa olla oma itseni... koska olen outo, erikoinen, friikki...

Jos rakastat OIKEASTI, olet valmis hakemaan apua itsellesi/teille.
Suosittelen, että meet ensin vaikka yksin jutteleen psykologille.

 

[ymmällään]

No sama kai se sille mitä äijäs tai muut aattelee, jospa nyt ajattelisit ihan itse vaan että mitäs keksisit tehdä.

kun se ei ole niin helppoa... kun en halua että minua pidetään luovuttajana, heikkona, säälittävän paskana... vaikka sitä tunnen olevani... ja kaikki kommentit mitä heiltä kuulen vaan lisää mun ahdistusta... juurikin noista asioista... ja kun en oikeasti tiedä mitä elämältäni haluan... tai siis haluaisin olla normaali ja onnellinen...

 

[August]

Sun pitäis mennä ekaks itse terapiaan ja sitten miehen kans yhdessä...jos kerran häntä rakastat Voimia sulle ja perheellesi!

 

[ymmällään]

Rakastatko miestäsi?

rakastan mutta loukkasin häntä todella pahasti... ja kun hän ei pysty ymmärtämään mikä päässäni on "vialla"
siis hänen mielestään ratkaisu on että mun pitää opetella itkemään ja uskoa kun mulle sanotaan etten ole huono äiti, viallinen ihminen, huono vaimo, että en ole pettymys, epäonnistuja.... mutta kun päässäni vaan huutaa että olen noita asioita, etten saa olla oma itseni... koska olen outo, erikoinen, friikki...

Jos rakastat OIKEASTI, olet valmis hakemaan apua itsellesi/teille.
Suosittelen, että meet ensin vaikka yksin jutteleen psykologille.

mä odotan just että saisin tietää pääsenkö sinne neuvolan kautta vaiko suoraan lääkärin lähetteellä mtton... lääkkeetkin sain ahdistukseen, mutta ne saivat vaan kaikki tunteet "kuolemaan" tällähetkellä en tunne juuri mitään...

 

[ymmällään]

Sun pitäis mennä ekaks itse terapiaan ja sitten miehen kans yhdessä...jos kerran häntä rakastat Voimia sulle ja perheellesi!

sinne terapiaan odotan pääsyä... mutta en voi vaatia miestä odottamaan pahimmassa tapauksesas vuosia että olen kunnossa... ja samaan aikaan en voi luvata ettenkö pettäisi... kun silloin yhden aamun olin oma itseni, ei tarvinnut esittää mitään, ei ollut mitään vaatimuksia tai odotuksia minua kohtaan, olin onnellinen.... se on sellainen tunne mitä kaipaan... vaikka tiedän että se on väärin ja halveksuttava teko...

voimia tässä tarvitaan jos haluan itseni tästä suosta ylös kiskoa... kiitos

 

[piu]

..otettiin hajurakoa eli omat asunnot hekeks ja selvitettiin asiaa rauhassa ja myös käytettiin hiukan perheneuvolan apuja..ja meillä just niin että minulla oli oma pää sekasin ja mies halusi jatkaa. Nyt otetaan päiväkerrallaan mutta suhde paremmalla tolalla ku aikoihin