A
antakaa vinkkejä
Vieras
Kertokaas vinkkejä, kuinka toimia 4-vuotiaan, erittäin kovapäisen ja temperamenttisen pojan kanssa. Tuntuu, että meillä on päivät pitkät yhtä vänkäämistä erilaisista asioista ja ihan pienistäkin poika tulistuu helposti, siis ihan itsekseen räjähtelee kaikenlaisista jutuista ilman että kukaan lähtee mukaan riitelyyn.
Meillä on ollut se periaate, että ketään meillä ei haukuta tyhmäksi tms., ja esim. sitä tuo huutelee ihan koko ajan. Äiti/isi/veli/sisko... on tyhmä, tuhma, pönttö... Ei auta puhuttelut, jäähyt, anteeksipyytämiset. Ärisee, murisee, kihisee muutenkin kaikesta. Ja todella ihan pienistäkin jutuista saa hepuleita. Esim. tuossa äsken tulimme sisälle ulkoilusta, niin menin laittamaan pulkan seinää vasten nojaamaan. Poika saa hepulin, että haluaakin että laitetaan se yhdessä siihen. En jaksanut alkaa vääntämään kun muutenkin aamu ollut yhtä vänkäämistä, joten laitettiin se sitten uudestaan yhdessä. No siitäkös poika räjähtää vielä enemmän, että ei kun haluaakin laittaa sen ihan itse. En jäänyt enää kuuntelemaan vaan menin sisälle. Tämä nyt yksi esimerkki vaan, mutta päivään mahtuu varmaan kymmeniä samanlaisia pikkuselkkauksia ja tietty sitten isompiakin vääntöjä.
Meillä lisäksi 2 pienempää lasta, mutta jokainen saa aivan varmasti paljon huomiota, syliä jne. Siis mitenkä tällaisen lapsen kanssa pitäisi toimia? Antaa sen huudella noita tyhmä, tuhma -juttujaan ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vai pistää ipana omaan huoneeseen joka ikisestä (tätäkin kokeiltu sillä seurauksella että eräänkin kerran herra vietti melkein koko päivän omassa huoneessaan ja siltikään ei käytökseen tullut mitään muutosta). Ei vaan osaa hillitä kieltään kun kiukku iskee. Räjähtää siitäkin jos kukaan ei ala hänen kanssaan riitelemään...
Kuitenkin kerhossa on ihan nätisti, on aktiivinen ja touhukas tapaus. Mutta kotona onkin sitten eri juttu...
Meillä on ollut se periaate, että ketään meillä ei haukuta tyhmäksi tms., ja esim. sitä tuo huutelee ihan koko ajan. Äiti/isi/veli/sisko... on tyhmä, tuhma, pönttö... Ei auta puhuttelut, jäähyt, anteeksipyytämiset. Ärisee, murisee, kihisee muutenkin kaikesta. Ja todella ihan pienistäkin jutuista saa hepuleita. Esim. tuossa äsken tulimme sisälle ulkoilusta, niin menin laittamaan pulkan seinää vasten nojaamaan. Poika saa hepulin, että haluaakin että laitetaan se yhdessä siihen. En jaksanut alkaa vääntämään kun muutenkin aamu ollut yhtä vänkäämistä, joten laitettiin se sitten uudestaan yhdessä. No siitäkös poika räjähtää vielä enemmän, että ei kun haluaakin laittaa sen ihan itse. En jäänyt enää kuuntelemaan vaan menin sisälle. Tämä nyt yksi esimerkki vaan, mutta päivään mahtuu varmaan kymmeniä samanlaisia pikkuselkkauksia ja tietty sitten isompiakin vääntöjä.
Meillä lisäksi 2 pienempää lasta, mutta jokainen saa aivan varmasti paljon huomiota, syliä jne. Siis mitenkä tällaisen lapsen kanssa pitäisi toimia? Antaa sen huudella noita tyhmä, tuhma -juttujaan ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vai pistää ipana omaan huoneeseen joka ikisestä (tätäkin kokeiltu sillä seurauksella että eräänkin kerran herra vietti melkein koko päivän omassa huoneessaan ja siltikään ei käytökseen tullut mitään muutosta). Ei vaan osaa hillitä kieltään kun kiukku iskee. Räjähtää siitäkin jos kukaan ei ala hänen kanssaan riitelemään...
Kuitenkin kerhossa on ihan nätisti, on aktiivinen ja touhukas tapaus. Mutta kotona onkin sitten eri juttu...