Täällä on poika ja jos pääsee itse vaatekaapille, valitsee lemppariväriset ja lempparivaatteet muutenkin. Toisinaan aamulla ilmoittaa, ettei halua pukea minun valitsemaa vaatetta vaan jonkun muun. Vaihdetaan sitten, kun en aina jaksa tapella tai väkisin pukea.
Joitakin vaatekappaleita on, joita ei suostu pukemaan.
Kengät on tarkat. Ostin lenkkarit, joita käyttää kun on pakko, mutta pilasi ne heti ensimmäisellä kävelylenkillä, tahallaan. Ensimmäinen ja viimeinen kerta kun puoliväkisin ostan kengät tai mitään, mitä ei suosiolla suostu sovittamaan edes.
Jos saa itse valita, valitsee ne kivemmät kumpparit, joissa on kuva. Päiväkotiin vietiin ne joista ei niin tykkää.
En tiedä onko siinä mitään pahaa, että lapsi "ronklaa" jo pienenä, ajattelen että siinä vaatteiden kautta haetaan minuutta, identiteettiä.
Voihan sitä olla välittämättä lapsen mielpiteestä ja pakottaa systemaattisesti pukemaan päälleen semmostakin mitä lapsi selkeästi inhoaa. Tytöt vaan haluaisi olla nättejä, tyttömäisiä, kauniita, myös ne raisut poikatytöt. Ja jos ikinä ei ole edes kunnollista juhlamekkoa, vaan juhlissakin on niiden prinsessojen vieressä lutkuinen mekonkuvatus päällä, sukkahousut rutussa, tukka hapsottaen.. että olisi edes kerran keväässä tunne, että olen nätti, se on tärkeää pienellekin tytölle.
Ja sitten tulee kade: mikä tuo kuvittelee olevansa, kun aina hienostelee mekoissaan.. kun itse kulkee harmaissa legginseissä.