Samoja mietteitä tääläkin :ashamed: Toisaalta pelottaa viedä lapset hoitoon, kun äitiysloman loputtua nyt sitten, kolmen vuoden kotona olon jälkeen, on lähdettävä töihin. Surettaa kuopuksen puolesta, kun joutuu niin pienenä hoitoon, mutta ollaan rakennettu uusi talo ja myös mun palkkaa nyt tarvitaan ja sain toimen.
Toisaalta uskon, että työ tekee mulle hyvää, hulluksi meinaa neljän seinän sisässä tulla, omaa aikaa ei juuri ole. Aika harvoin pääsen mitään harrastaan yms. miehellä on sellainen työ, että saattaa olla aamusta iltaan pois. Kaikialla miehillä ei ole 7-15 työ. Mummo ja pappa ja sukulaiset asuvat kaukana. Kaipa hoito tkee lapsillekin hyvää, 3v poika ainakin akipaa jo toisten seuraa, tosin pian hänellä olisi seuraa veljestä, mutat hyvä sitä on oppia olemaan muidenkin kanssa, on hänellä pari kaveria, mutta silti.
Hyvä tietää, että en ole ajatusteni kanssa yksin.