Meidän haastava vauva on jo 5 vuotias =) Niin se aika menee, todella tuoreessa muistissa vauva-aika. Poika huusi huutamasta päästyään, synnytyssalissa kun syntyi katsoi isäänsä ja aloitti huutamisen, jota jatkui reilut kaksi tuntia, kätilö kävi kysymässä että oletko jo imettänyt no joo imetä tota sitten, kun karjuu henkensä hädässä.
Meidän poika ei myöskään viihtynyt yhtään missään, paitsi sylissä hetkittäin rauhoittui. Nollasta sataan kiihtyi alta kahdensekunnin, kun heräsi päiväunilta, huuto alkoi justiinsa eikä melkein. Poika oli ja on herkkä äänille, paikat joissa on kovia ääniä/paljon ihmisiä ahdistavat häntä selvästi ja muutamille muille ärsykkeille. Kaiken kaikkiaan hän oli ja on haastava tempperamenttinen. Mutta hänessä on toinen ihana empaattinen, kiltti, rakastava puoli, joka tuli näkyviin vasta vähän isompana. Poika tuntee sekä positiiviset että negatiiviset tunteet tosi suuresti. On hänen kanssaan vieläkin haastavaa, mutta hyviä hetkiä on tosi paljon. Näiden haastavien lasten kanssa vaan on tehtävä töitä ihan mahdottoman paljon, mutta se työ palkitaan. Tämä meidän haastava vauva teki minusta paljon avarakatseisemman ja kypsemmän äidin. Minä olen sitä mieltä, että me kasvatamme näitä mahtavia haastavia persoonia, mutta kyllä he kasvattavat meitäkin.
Se mitä haluan vielä lisätä, että itse en henkilökohtaisesti pidä siitä että tullaan kertomaan kuinka opetetaan vauva tekemään sitä tai tätä. Meidän poikaa ei ainakaan opetettu nukahtamaan itsekseen/nukkumaan kokonaisia öitä/syömään kiinteitä. Kyllä minäkin luin ja noudatin ohjeita miten vauva nostetaan vaikka 100 kertaa pois sängystä ja sitten viikon kuluttua nostoja on enää 5. Noh meillä tuo meni niinpäin että jos nostoja oli ekana iltana 10 niin viikonkuluttua 30 + huutoraivarit pelkästä sängyn näkemisestä. Samoin kiinteät, älä vain anna maitoa niin alkaa maistumaan kiinteät -->poika ei syönyt yhtään mitään ja huuto paheni joka kerta kun näki lusikan/ruokapurkin. Tottakai vinkkejä saa antaa ja itsekin yritän niitä antaa, mutta koitan myös muistaa että ihan totta kaikki ei ole mustavalkoista ja vauvat ovat erilaisia. Isommille lapsille voi opettaa asioita, mutta minä olen sitä mieltä että eri vauvojen kanssa toimii eriasiat ja suurimmanosan kanssa varmasti toimivat Tracyn ohjeet, mutta ei kaikkien.
Nyt meillä haastava poika sai siskon joka on täysin erimaata kuin veljensä. Vauva ei huuda kokoajan, viihtyy lattialla katsellen, nukkuu yöt yhdellä syötöllä ja on 90% ajasta tyytyväinen. Minä en enää kuvittele että vauva olisi sitä koska olisin poikkeuksellisen onnistunut äitinä, vaan uskon että tytön tempperamentti ei ole niin haastava kuin veljensä. Meidän esikoinen oli rauhallinen vauva ja voin myöntää että olin aikamoinen besserwisser ja sitä mieltä että huutavien vauvojan äidit tekevät jotain väärin. Kuinka väärässä olinkaan ja siksi olen iloinen että olen saanut olla myös haastavan vauvan äiti. Muistakkaa kanssasisaret: Me olemme parhaita äitejä lapsillemme olivat he sitten haastavia tai vähemmän haastavia.
T:NAJ+Lapset 9 v, 5v ja 3kk
Meidän poika ei myöskään viihtynyt yhtään missään, paitsi sylissä hetkittäin rauhoittui. Nollasta sataan kiihtyi alta kahdensekunnin, kun heräsi päiväunilta, huuto alkoi justiinsa eikä melkein. Poika oli ja on herkkä äänille, paikat joissa on kovia ääniä/paljon ihmisiä ahdistavat häntä selvästi ja muutamille muille ärsykkeille. Kaiken kaikkiaan hän oli ja on haastava tempperamenttinen. Mutta hänessä on toinen ihana empaattinen, kiltti, rakastava puoli, joka tuli näkyviin vasta vähän isompana. Poika tuntee sekä positiiviset että negatiiviset tunteet tosi suuresti. On hänen kanssaan vieläkin haastavaa, mutta hyviä hetkiä on tosi paljon. Näiden haastavien lasten kanssa vaan on tehtävä töitä ihan mahdottoman paljon, mutta se työ palkitaan. Tämä meidän haastava vauva teki minusta paljon avarakatseisemman ja kypsemmän äidin. Minä olen sitä mieltä, että me kasvatamme näitä mahtavia haastavia persoonia, mutta kyllä he kasvattavat meitäkin.
Se mitä haluan vielä lisätä, että itse en henkilökohtaisesti pidä siitä että tullaan kertomaan kuinka opetetaan vauva tekemään sitä tai tätä. Meidän poikaa ei ainakaan opetettu nukahtamaan itsekseen/nukkumaan kokonaisia öitä/syömään kiinteitä. Kyllä minäkin luin ja noudatin ohjeita miten vauva nostetaan vaikka 100 kertaa pois sängystä ja sitten viikon kuluttua nostoja on enää 5. Noh meillä tuo meni niinpäin että jos nostoja oli ekana iltana 10 niin viikonkuluttua 30 + huutoraivarit pelkästä sängyn näkemisestä. Samoin kiinteät, älä vain anna maitoa niin alkaa maistumaan kiinteät -->poika ei syönyt yhtään mitään ja huuto paheni joka kerta kun näki lusikan/ruokapurkin. Tottakai vinkkejä saa antaa ja itsekin yritän niitä antaa, mutta koitan myös muistaa että ihan totta kaikki ei ole mustavalkoista ja vauvat ovat erilaisia. Isommille lapsille voi opettaa asioita, mutta minä olen sitä mieltä että eri vauvojen kanssa toimii eriasiat ja suurimmanosan kanssa varmasti toimivat Tracyn ohjeet, mutta ei kaikkien.
Nyt meillä haastava poika sai siskon joka on täysin erimaata kuin veljensä. Vauva ei huuda kokoajan, viihtyy lattialla katsellen, nukkuu yöt yhdellä syötöllä ja on 90% ajasta tyytyväinen. Minä en enää kuvittele että vauva olisi sitä koska olisin poikkeuksellisen onnistunut äitinä, vaan uskon että tytön tempperamentti ei ole niin haastava kuin veljensä. Meidän esikoinen oli rauhallinen vauva ja voin myöntää että olin aikamoinen besserwisser ja sitä mieltä että huutavien vauvojan äidit tekevät jotain väärin. Kuinka väärässä olinkaan ja siksi olen iloinen että olen saanut olla myös haastavan vauvan äiti. Muistakkaa kanssasisaret: Me olemme parhaita äitejä lapsillemme olivat he sitten haastavia tai vähemmän haastavia.
T:NAJ+Lapset 9 v, 5v ja 3kk
Viimeksi muokattu: