vaadinko mieheltä liikaa ??

Suuri kiitos kaikille ajatuksista ja kommenteista.
Itsekin mietin asioita monelta kantilta ja laitoin asioita vaakaan jälleen kerran. Mies ei tehnyt tai sanonut edelleenkään yhtään mitään =/ Itseäänkin ärsyttää tämä henkinen löysyys, kun aina annan periksi mutta otin asian uudelleen puheeksi.
Sanoin suunnilleen näin " anteeksi, jos sulla on liian vaativa vaimo. En odotakaan sanallisia rakkaudentunnustuksia tai kaulassa roikkumista. Tiedän että rakastat ja pidät meistä huolta. Kaipaan kuitenkin hellyyttä ja haluaisin, että edes joskus vaikka hipaisisit hiuksiani ohi kävellessäsi." Jälleen kerran mies sanoi yrittävänsä ja ymmärtävänsä, mutta muuttuukohan mikään koskaan....

Niin ja niitä lahjoja en ole juurikaan saanut, mutta oikeesti en niitä ole kaivannutkaan. En todellakaan ymmärrä esim. äitienpäivänä lahjan ostamista vaimolle. itse voisin tästä jopa loukkaantua, koska en ole mieheni äiti, vaan vaimo..
 
Juu
Alkuperäinen kirjoittaja onni löytyy arjesta:
Suuri kiitos kaikille ajatuksista ja kommenteista.
Itsekin mietin asioita monelta kantilta ja laitoin asioita vaakaan jälleen kerran. Mies ei tehnyt tai sanonut edelleenkään yhtään mitään =/ Itseäänkin ärsyttää tämä henkinen löysyys, kun aina annan periksi mutta otin asian uudelleen puheeksi.
Sanoin suunnilleen näin " anteeksi, jos sulla on liian vaativa vaimo. En odotakaan sanallisia rakkaudentunnustuksia tai kaulassa roikkumista. Tiedän että rakastat ja pidät meistä huolta. Kaipaan kuitenkin hellyyttä ja haluaisin, että edes joskus vaikka hipaisisit hiuksiani ohi kävellessäsi." Jälleen kerran mies sanoi yrittävänsä ja ymmärtävänsä, mutta muuttuukohan mikään koskaan....

Niin ja niitä lahjoja en ole juurikaan saanut, mutta oikeesti en niitä ole kaivannutkaan. En todellakaan ymmärrä esim. äitienpäivänä lahjan ostamista vaimolle. itse voisin tästä jopa loukkaantua, koska en ole mieheni äiti, vaan vaimo..
Koitapas tällasta:

Kerrankin et juttele miehelle siitä mitä SINÄ haluat ja mitä SINÄ haluaisit miehen tekevän. Mee sen luo ja sano että kuule, mitäs mä voisin tehdä että oisin sulle parempi vaimo? Miten mä voisin sua ilahduttaa, mitä toivosit jos saisit toivoo? Mitä sä toivosit mun tekevän toisin?

Sitten teet juuri sillä tavalla kun mies sanoo. Mies saattaa huomata että sinä olet valmis tekemään hälle mieliksi jossain asiassa, joten hän voi ihan hyvin koittaa tehdä saman. Että et ainoastaan vaadi, vaan oot itekin valmis tekemään asioita parisuhteen eteen. Asioita joita mies haluaa, ei vain sinä.

Tämä ei tarkota että sun pitäs unohtaa ittes ja tarpees, vaan että näin saat miehen heräämään siihen huomioon, miten paljon kivempaa voi olla kun molemmat panostaa suhteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Juu:
sin tästä jopa loukkaantua, koska en ole mieheni äiti, vaan vaimo..
Koitapas tällasta:

Kerrankin et juttele miehelle siitä mitä SINÄ haluat ja mitä SINÄ haluaisit miehen tekevän. Mee sen luo ja sano että kuule, mitäs mä voisin tehdä että oisin sulle parempi vaimo? Miten mä voisin sua ilahduttaa, mitä toivosit jos saisit toivoo? Mitä sä toivosit mun tekevän toisin?

Sitten teet juuri sillä tavalla kun mies sanoo. Mies saattaa huomata että sinä olet valmis tekemään hälle mieliksi jossain asiassa, joten hän voi ihan hyvin koittaa tehdä saman. Että et ainoastaan vaadi, vaan oot itekin valmis tekemään asioita parisuhteen eteen. Asioita joita mies haluaa, ei vain sinä.

Tämä ei tarkota että sun pitäs unohtaa ittes ja tarpees, vaan että näin saat miehen heräämään siihen huomioon, miten paljon kivempaa voi olla kun molemmat panostaa suhteeseen.
[/quote]
tää oli hyvä idea! taidan kokeilla oikeesti.
 
mie
Tunnistin itseni sun kertomuksesta, mutta niin päin, että minä olen kuin miehesi :( Ja voin kertoa, että tuollainen spontaani rakkauden osoittaminen ON vaikeaa, jos siihen ei ole tottunut. Lapsuuden perheessäni ei moista tehty, vaikka varmasti rakastettiinkin.
 
Ymmärrän sinua, vaikka en samalaisessa eläkkään. Minusta avio/avoliittoon/parisuhteeseen liittyy läheisyys ja sen kaipuu. Läheisyyttä on niin monenlaista. Monesti miehet(ei toki kaikki) ajattelevat läheisyyden, että sen pitää päättyä seksiin tai se pitää liittää siihen. Oma mieheni hipaisee minua monesti selästä, päästä tms. kun kävelen ohi ja voin kertoa,että se tuntuu hyvälle. Ei kaikein kosketuksen tarvitse aina olla niin suurta ja ihmeellistä. Ymmärrän ap:tä koska itse olisin samaa mieltä jos minulla olisi sama tilanne. Toki ymmärrän jotekin miehesikin/miehien ajatus maailmaa. Heillä kun on monesti aika suoraviivainen ajattelu. Mieheni osoittaa hellyyttä ym, mutta toki joskus "joudun" kyselemään että rakastaako. Mies vastaa aina että kyllä hän ilmoittaa jos tilanne muuttuu :heart:
 
elliira
Luin vain eka sivun... Ap:n viesti kuulostaa NIIN tutulta. MInulla myös mies, joka ei itse osoita hellyyttä. Ei ota rakastelun jälkeen kainaloon vaan kääntää selkänsä, joten ainoa vaihtoehto jonkinlaiselle hellyydelle on se, että minä otan mieheni kainaloon. Halaukset, pusut, kosketukset... Kaikki minun aloitteestani. Minun kroppa huutaa hellyyttä usein niin paljon, että pakko on itkeä. Monesti rakastelun jälkeen tuleekin vuodatettua muutama kyynel salassa, koska en tahdo pakottaa miestä johonkin mihin hän ei ilmeisesti kykene.

Itse annan miehelle hellyyttä paljon, halailen, silittelen, hieron, pussailen... Mutta se, että minä kiedon miehen kädet ympärilleni tai "tungen" syliin ei tunnu läheskään yhtä hyvältä kuin se, että mies tekee sen ihan itse, pyytämättä.

Joten ap, tiedän miltä sinusta tuntuu!! :hug: Mutta auttaa en osaa, itse olen päättänyt vain tyytyä tilanteeseen, kun ei puhekaan ole auttanut. Rakastan miestäni paljon ja hän rakastaa minua. Se riittäköön.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Meillä on samanlainen tilanne, mutta jos minä menen miestäni halaamaan niin se menee siihen että mies haluaa seksiä heti. Meillä ei ole moneen vuoteen ollut mitään läheisyyttä ja olen sitten pari kertaa "erehtynyt" hakemaan sitä muualta. Ikinä en kuule "oletpas sinä tänään nättinä", päin vastoin saan kuulla että miksi olen juuri noi vaatteet pukenut päälle, eihän ne minulle sovi. Nytten vain odottelen että koska se ero tänne tulee.

Toivottavasti te saatte asianne järjestykseen.
Muuten kuulostaa samalta kuin mun tilanne oli joskus, sillonen avomies oli kylmä mua kohtaan. Ton lisäks kuulu siihen henkinen ja fyysinen väkivalta, alistaminen ja arvostelu. Pakenin niitä ongelmia sillä et noina vuosina tuli alko kierre. Neljä vuotta jaksoin ja sit petin, petin jo meijän suhteen aikanakin(niistä en jääny kiinni).
 
Me miehen kanssa 6 vuotta yhdessä. Alkuun mies oli halivaa ja pusuttelevaa tyyppiä. Uhteen muuton jälkeen se pikkuhiljaa jäi. Tyydyin siihen, vaikka kroppa huusi läheisyyttä.

Ajan kuluessa totuin sihen että hellyyttä sai vain seksin aikana. Yks kaks mies kuitenkin alkoi ohimennen kosketella ja siitä alkoi halit ja suukot. Sain itse opetella lähesyyden antamisen uudelleen.

Mies aina kuitenkin näyttänyt teoillaan rakastavansa, sanoo sitä useammin kuin minä. Minä näytän enemmän tekojen kautta, nyt olen opetellut itsekin sanomaan useammin. Mies puhuttelee minua aina kultana, muruna, rakkaana jne. Itse usein puhuttelen nimellä.

En koskaan ole ollut mikään lahjojen kaipaaja. Mies taas päässään aina väkisin miettii jotain mitä ostaa ja ottaa siitä kauhean stressin. Vaikka olen usein sanonut etten tarvitse mitään.

Me olemme erilaisia. Ja jos haluaa opetella uuden tavan se kyllä onistuu.
Itsekin aikoinaan otin nokkiini kun mieheltä ei hellyyttä herunut, mutta ajan kuluessa ymmärrän miestäni, sellainen hän on =) :heart:
 

Yhteistyössä