ap ei jaksanut kirajutua..
Olen jo sen verran luovuttanut ja tinkinyt tuosta.. en enää odota tuota kuulevani, mutta fyysistä hellyyttä toisinaan pyytämättä haluaisin. En tarkoita "kaulassa roikkumista, lepertelyä yms" vaan piikuhipaisu silloin tällöin riittäisi minulle. Jos se on liikaa, niin olen liian vaativa..Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:Alkuperäinen kirjoittaja vanha ämmä:Mä jotenkin olen ihan sanaton.Kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen jos mulle mies sanois noin että haluan että osoitat minulle rakastavasi minua (juu tiedän ettei noilla sanoilla mutta tarkoittaen tuota) etten saa huomiota tarpeeksi niin mä päästäisin porun ja lopettaisin suhteen.
Mun mielestä se että on toisen kanssa 10 vuotta,huolehtii perheestään,lapsistaan,on läsnä turvallisena arjessa,se on suurin rakkauden ja välittämisen osoitus.
*turha tulla haudalleni itkemään* ihan loistavasti marttyyrimainen tokaisu ja syyllistävä.
MIksi te naiset ette tyydy mihinkään?
Itselläni oli juoppo narsisti mies joka ei osallistunut ikinä mihinkään,ei osannut huolehtia raha-asioista,ei ollut arjessa tukena ja turvassa vaan liihotteli reissuhommissa ja kävi vieraissa.
Kotiin tultuaan huusi ja raivos aina,tyhjensi lähtiessään pakastimen sisällön että jäi viikolla enemmän rahaa ryyppäämiseen ja muiden naisten juottamiseen.
Tuli ihan paha mieli =( =( =(
Miesparka,10 yhteistä vuotta ja todetaan et ole sitä mitä minä haluan.
On siis liikaa vaadittu, että toinen sanoisi joskus "minä rakastan sinua" ?
Ja minulla on ollut noita toisenlaisiakin miehiä, nyt vaan olen oppinut huomioimaan myös itseäni aiaisen kiltteyden ja nöyrtymisen sijaan..
Joku kysyy miksi naiset aina vaativat eivätkä hyväksy miehiä? Mutta miksi se on aina nainen joka ymmärtää ja joustaa? Onko mahdottomuus miehen opetella ilmaisemaan hellyyttä, tekeekö se hänelle hallaa?