vaadinko liikaa?

["vieras"]

Mieheni on työnarkomaani joka elää täysin työlle. Mies on aina ollut kova tekemään töitä mutta tänä päivänä hän tekee töitä ns. 24/7. Konkreettisesti töissä hän on n. klo 8-18 mutta sen jälkeen työt jatkuu kotona. Jos hän tekee meidän kanssa jotain, hän pyörittelee kuitenkin pääasiallisesti töitä päässään. Ei kuule eikä nää mitään muuta.
Hän ei pysty näkemään miten paljon kärsimme lasten kanssa tilanteesta. Hän on paikalla mutta ei läsnä.
Mies ei ole enää kiinnostunut minun asioistani eikä meillä ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mies antaa meille oikeastaan kaikkensa vain jos olemme lomamatkalla (2 kertaa vuodessa)

Miehen mielestä valitan kun otan asian esille mutta itse olen ihan loppu. Haluaisin suhteelta niin paljon enemmän. Vaadinko liikoja ja onko täysin turhaa odottaa että tilanne muuttuu? Rakastan miestä valtavasti ja olen kyllästynyt odottamaan muutosta.

 

["vieras"]

Olet narsisti, takertuja tyyppiä. Tarvit kokoajan kehuja ja hyväksyntää, et kestä päivääkään ilman että sinua kitellään ja kehutaan. Toiset on tekijä tyyppejä ja toiset loisija tyyppejä, sinä et ole tekijä tyyppi.

 

["vieras"]

Mielestäni et vaadi liikaa, koska itse en katsoisi viikkoakaan tuollaista menoa. Maksetaanko sille miehelle edes korvausta niistä iltatöistä? Oli miten oli, mielestäni perheellinen saisi työt jättää sinne työpaikalle ja olla läsnä perheelleen silloin kun on vapaa-ajalla. Sinuna keskustelisin vakavasti miehen kanssa tuosta tilanteesta ja jos ei mies ole ymmärtävinään, niin niin...eihän se kiva ole erolla uhkailla, mutta jos ei mikään muu saa ihmistä hereille, niin saattaisin ottaa senkin vaihtoehdon esille....

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27929896]Olet narsisti, takertuja tyyppiä. Tarvit kokoajan kehuja ja hyväksyntää, et kestä päivääkään ilman että sinua kitellään ja kehutaan. Toiset on tekijä tyyppejä ja toiset loisija tyyppejä, sinä et ole tekijä tyyppi.[/QUOTE]

Aika hepposin perustein teit minulle narsistidiagnoosin mutta sivuutan kommenttisi koska mielestäni tämä oli hieman paksua.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27929915]Aika hepposin perustein teit minulle narsistidiagnoosin mutta sivuutan kommenttisi koska mielestäni tämä oli hieman paksua.[/QUOTE]

Ihan yhtä perusteltu kuvaus sinusta mitä annat aloituksessa ymmärtää itsestäsi. Usko mitä uskot mutta ei se siitä muutu.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27929903]Mielestäni et vaadi liikaa, koska itse en katsoisi viikkoakaan tuollaista menoa. Maksetaanko sille miehelle edes korvausta niistä iltatöistä? Oli miten oli, mielestäni perheellinen saisi työt jättää sinne työpaikalle ja olla läsnä perheelleen silloin kun on vapaa-ajalla. Sinuna keskustelisin vakavasti miehen kanssa tuosta tilanteesta ja jos ei mies ole ymmärtävinään, niin niin...eihän se kiva ole erolla uhkailla, mutta jos ei mikään muu saa ihmistä hereille, niin saattaisin ottaa senkin vaihtoehdon esille....[/QUOTE]

Olen puhunut tästä miehelleni monta kertaa ja toisinaan hän lupaa muutosta. näyttää vain siltä ettei hän edes halua muuttua koska työ on hänelle ykkösasia josta hän pitää niin paljon että se on hänen ainoa kiinnostuksen kohteensa.
Tuntuu että hän on valmis menettämään perheensä työnsä vuoksi. Työmäärästä ei näytä luopuvan. Luovutanko siis minä?
Ero olisi vain niin valtavan suuri prosessi. Yhteinen talo (ja laina) autot yms. Itse olen myös hoitovapaalla joten paluu töihin olisi toki itselläni edessä jotta kykenisin elämään yksin lasten kanssa.