Kannustan kyllä rohkeasti perheellisiäkin opiskelemaan, sillä itsekin aloitin opiskelut kun neljäs lapsi oli 2-v. Silloin ajattelin vaan että kyllä sitä pärjää kun oikein sitä haluaa ja niin kävikin. No, rahallisesti on välillä ollut tiukkaakin, mutta sekin on lähinnä organisointi kysymys, miten rahansa osaa käyttää.
Olin pitkään sairaanakin, sairastuin melkolailla opintojeni alussa, keskeytin pakosta opinnot kolmeksi kuukaudeksi ja jatkoin opintoja entistä kovemmalla innolla sen jälkeen. Kun olin taas päässyt koulun penkille, huomasin olevani raskaana. Toivottu yllätys, mutta olimme pitäneet sitä mahdottomana toiveena sairauteni jälkeen, sillä myös lääkärit olivat ihmeissään. Tyttö syntyi samana päivänä kun valmistuin koulusta! =)
Siitä meni aikaa sitten 8kk ja olin jälleen raskaana.
Syntyi toinen tyttö! =)
Nyt tämä nuorin tyttö täyttää kesäkuussa 3-v. ja olen taas hakenut kouluun, mutta samalla myös toivomme raskautta.
Ehkäpä se sitten tärppää kun pääsen sinne koulun penkille ja unohdan koko ajattelun.
Tiedän ettei taloudellinen tilanne helpotu opiskellessa, mutta eipä ole muutakaan vaihtoehtoa, haluan yrittää toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni
ja uskon että se onnistuu kun oikein haluaa. Vaatiihan se tiettyä päättäväisyyttä ja sitkeyttä kun perheellisenä lähtee opiskelemaan ja hermojenkin hallintaa, mutta muuten ei saavuta mitään jollei uskalla yrittää.
Mieheni käy töissä ja opiskelee samalla ja hyvin pärjätään.
Hän kyllä jaksaa yrittää ja olla sitkeä vaikka välillä väsyykin! :/
Suurta perhettä täytyy pitää taivaan lahjana ja asennoitua siten, että se ei ole elämässä rasite vaan kannustus jatkaa eteenpäin.
Opiskelemaan vaan, vauvat tulevat sitten kun niin on tarkoitettu ja kohtalo johdattaa eteenpäin omalla tavallaan.
Opiskelunkin voi keskeyttää siksi ajaksi kun on äippälomalla ja jatkaa heti kun on mahdollista.
Tsempatkaa vaan kaikki, toteuttakaa haaveitanne!
:wave:
