Minä myös rivipenkkiläinen =) . Olisi kyllä aivan ihana tulevaisuudesta saada työpaikka uskovien ihmisten parista. Toisaalta, kolmisen vuotta olen ollut tän hetkisessä työpaikassa jossa ei ole uskovia, ja välillä on ollut todella vaikeaa, varsinkin kun olen kertonut että itse olen uskossa. Mutta uskon, että sillä on tarkoituksensa, että kyseisessä paikassa olen. Monelle olen ainakin todistanut =) .
Bianca72: älä ole liian ankara itsellesi, me uskovat saamme olla heikkoja. Ja valitettavasti ihmisiä kun olemme, lähdemme usein itse säätäämään. Mulla oli pitkään lappu, joka oli tarkoitus laittaa kylppärin peiliin kiinni, että joka aamu kun vessaan meet, sai muistutuksen. Se meni jotenkin näin: Hyvää huomenta, jätä huolesi tänään minulle, vaikutan elämässäsi ja usko, Minä en tarvitse apuasi
.
Päärynärouva: Älä nyt kokonaan katoa. Minä tein myös pari päivää sitten päätöksen, että nyt en enää mieti koko vauvansaantia, koska huomasin että se alkoi vaikuttaa minuun niin inhottavasti, kun koko ajan kuulostelin että tuleeko oireita, ja sorruin jo lukemaan raskaaksitulovinkkejä. Olin ihan että MINÄ TAHDON RASKAAKSI JA HETI!! Eli ei hyvä.. Jumalakin on kärsivällinen, tahdon että Jumala vaikuttaisi minussakin niin, että saisin kärsivällisyyttä.
Voi te onnelliset, jolla oma heppa tai pääsette ratsastamaan. Itsellä ollut taukoa noin kymmenen vuotta - ainakin. Jokusen kerran tullut hepan selässä käytyä. Tipuin hepan selästä vuosia sitten tosi pahasti. Löin pään kiveen, kypärää EI päässä, koska oltiin just tultu kärrylenkiltä, ja ajattelin, että ratsastan muutaman ringin pellolla, vähän loppuverryttelyjä. Nii-i, alas tultiin,ku heppa säikähti, ja aivotärähdyshän siitä seuras. Pahempia on kyllä nuo henkiset traumat. Parisen vuotta sitten kävin kyllä issikkavaelluksella, ja ihanaa oli. Lempiheppa onkin, pikkasen pyöreä, rauhallinen ja turvallinen. Ei tartte päästä lujaa =) .
Armolahjoista: kielillä puhuminen, jota en ole tosiaan pitkään aikaan käyttänyt :ashamed:
Ylistäminenkin on jäänyt vähille vauvan syntymän jälkeen.. ja muutenkin kokouksissa käynti. Toivottavasti muutos tapahtuu tälläkin saralla, tahdon opettaa lapselleni kuitenkin Jeesuksesta ja totuttaa seurakunnassa käymiseen.
Mut nyt tytteli hermoo, ulos siis =)
