uskovaisia paikalla?

[nyt harmaa]

niin eli en tiä mitä tehdä ite uskon jumalaan/ jeesukseen, olen helluntailainen, olen tapaillut puolivuotta miestä jok uskoo jumalaan ja jeesukseen mutta ei esim raamattuun tai saatanaan?? käy ennustajalla jne. tää kaikki on mun uskoa vastaan vaikka muuten hän on ihana mies ja kaikkea mutta oikeasti mitä ihmettä teen? jos puhun sille asioista se syyttää et koitan manipuloida jne.

 

[Rukoilijasirkka]

Nii. Se ei usko samalla tavalla kuin sä. Sun täytyy nyt miettiä, oletko valmis jakamaan elämäsi sellaisen ihmisen kanssa, jonka maailmankatsemus poikkeaa noin paljon sun omasta.

Nyt kun te ette ole vielä olleet kauaa yhdessä, on hyvä aika miettiä elämää eteenpäin, eikä sit siinä vaiheessa, kun olette naimisissa ja teillä on lapsia.

 

[Rukoilijasirkka]

Sitäkin kandee miettiä, et mitä mieltä se ois siitä, et jos teillä ois lapsia, saisitko viedä niitä surakunnan tilaisuuksiin. Entä seurustelu muuten, mommoset säännöt teillä on, onko se sun kanssa samaa mieltä seksistä, avioliitosta yms.

 

[ap]

se on sitä mieltä et kirkko on ainoa oikea paikka koska kirkko on suvaitsevainen, kaikki helluntailaiset ym on ihan vääriä lahkoja ja on sitä mieltä et mun ei missää nimes pitäs käydä missää tollasis hömppäseurakunnis et siellä vaan aivopestään..
sen mielestä kaikki pääsee taivaaseen jne.

 

[Rukoilijasirkka]

se on sitä mieltä et kirkko on ainoa oikea paikka koska kirkko on suvaitsevainen, kaikki helluntailaiset ym on ihan vääriä lahkoja ja on sitä mieltä et mun ei missää nimes pitäs käydä missää tollasis hömppäseurakunnis et siellä vaan aivopestään..
sen mielestä kaikki pääsee taivaaseen jne.

Voi olla vaikeaa kasvattaa lapsia hänen kanssaan yhdessä. Kannattaa ainakin etukäteen keskustella, miten tulisitte toimimaan lasten kanssa.

 

[ap:lle]

uskotko sinäkin saatanaan ? ei kai koko elämä ole uskonnosta kiinni ? kannattaa varmaan napata vapaa poikamies sieltä helluntaiseurakunnan puolelta .

 

[likka]

Hyvä vastaus rukoilijasirkalla. Itse olen kanssa uskossa ollut neljä vuotta, ja sinä aikana olen muutaman kerran yrittänyt seurustelua ihmisen kanssa joka uskoo Jumalaan yms, mutta ei ole uskossa. Ja siinä on suuri ero sitten käytännön elämässä! Juuri taistelin asian kanssa kun puolivuotta seurustelin yhden miehen kanssa, mutta vaikeaa siitä tulee jos itse todella haluaa seurata ja toteuttaa Jumalan tahtoa omassa elämässään! Niin paljon kuin siitä toisesta välittääkin, niin joskus käytännössä nää asiat on vähän turhan hankalia..

Mitä jos hetken ottaisit itsellesi paljon omaa aikaa tuosta suhteesta, rukoilisit,ja pyrkisit selvittämään ajatuksia mahdollisimman paljon Jumalalle? Mulla ainakin usein on tuo helpottanut, saa vahvistusta sille mikä on loppujen lopuksi kaikkein tärkeintä, ja ehkä vastausta siihen mikä on oikea ratkaisu.

Kurja kuulla että mies syyllistää sinua tms yrittäessäsi puhua, ei varmasti tunnu hyvältä. Voimia paljon, ja olet rukouksissani!

 

[vieras]

se on sitä mieltä et kirkko on ainoa oikea paikka koska kirkko on suvaitsevainen, kaikki helluntailaiset ym on ihan vääriä lahkoja ja on sitä mieltä et mun ei missää nimes pitäs käydä missää tollasis hömppäseurakunnis et siellä vaan aivopestään..
sen mielestä kaikki pääsee taivaaseen jne.

Kyllä mä sinuna miettisin perusteellisesti, ei tää sun kaveri oikein minkään sortin uskovaiselta vaikuta, mun näkemyksen mukaan ei kirkko ei lupaa mitään taivaaseen pääsyä kaikille automaattisesti. Ja mahtaako olla käynykkään kirkossa ite.Vaan eipä aleta kuitenkaan tuomitsemaan (siis itseni mukaan lukien)toivottavasti ei hänkään pidemmän päälle.

 

[joo-o]

Mä en sitten kertakaikkiaan käsitä teitä "kiihkouskovaisia " . Te mielummin rukoilette ja juttelette jumalan kanssa kuin perustatte perheen teitä rakastavan miehen kanssa . Kyllä on syystäkin mies syyllistänyt kun on huomannut olevansa ikuinen kakkonen . Toivottavasti mie älyää lähteä ...

 

[mee]

se on sitä mieltä et kirkko on ainoa oikea paikka koska kirkko on suvaitsevainen, kaikki helluntailaiset ym on ihan vääriä lahkoja ja on sitä mieltä et mun ei missää nimes pitäs käydä missää tollasis hömppäseurakunnis et siellä vaan aivopestään..
sen mielestä kaikki pääsee taivaaseen jne.

Onhan kirkko suvaitsevainen, liiankin. Kristityn ihmisen opettaja on pyhähenki ja oppikirja raamattu. Tämä mies ei kuulosta kuvailemasi perusteella kristityltä, vaan hänellä on oma maailmankatsomuksensa. Sinun kannattaa tarkkaan miettiä pystytkö elämään ihmisen kanssa, joka uskoo niin erilailla.
Kaikissa seurakunnissa on hyvät puolensa, mutta koska seurakunta koostuu ihmisistä, niin mikään seurakunta ei ole valitettavasti täydellinen.

 

[vieras]

Nimimerkki, likka , kauniisti vastattu tälle ap:lle ,juuri näin minäkin asian näkisin.Vastaus tulee ylhäältäpäin tavalla tai toisella.

 

[vieras]

Nimimerkki, likka , kauniisti vastattu tälle ap:lle ,juuri näin minäkin asian näkisin.Vastaus tulee ylhäältäpäin tavalla tai toisella.

Tai sitten voi käyttää ihan omaa päätään ja tajuta, että noinkin erilaiset elämänkatsomukset eivät ole mikään hyvä pohja perustaa suhdetta. Joten ap, etsi mies, joka jakaa kanssasi saman elämänkatsomuksen tai sitten unohda koko uskonto.

 

[Rukoilijasirkka]

Mä en sitten kertakaikkiaan käsitä teitä "kiihkouskovaisia " . Te mielummin rukoilette ja juttelette jumalan kanssa kuin perustatte perheen teitä rakastavan miehen kanssa . Kyllä on syystäkin mies syyllistänyt kun on huomannut olevansa ikuinen kakkonen . Toivottavasti mie älyää lähteä ...

Eh... :|

Jos toinen ei anna viedä lapsia vaikka seurakunnan tilaisuuksiin ja siitä ollaan eri mieltä koko ajan, niin ei ole hyvä tulevaisuus.

 

[vieras]

Mä en sitten kertakaikkiaan käsitä teitä "kiihkouskovaisia " . Te mielummin rukoilette ja juttelette jumalan kanssa kuin perustatte perheen teitä rakastavan miehen kanssa . Kyllä on syystäkin mies syyllistänyt kun on huomannut olevansa ikuinen kakkonen . Toivottavasti mie älyää lähteä ...

Uskovainen olen vuorenvarmasti, enkä mielestäni kiihkoile, mutta perheen perustaminen on mielestäni sen verran vakava asia että siinä pitää ottaa huomioon hyvin monta asiaa, myös elämän katsomus, ei se kahden ihmisen "rakkaus" yksin riitä jos ollaan eri aalto pituuksilla. Rukous kuuluu toisilla ihmisillä elämään niin luonnollisesti että on pakko keskustella Jumalan kanssa, ja ainakaan minulta ei onnistuisi vaan perustaa perhe kevyesti ja jättää rukoilu ja oma elämi. Mitäs tähän sanotte.

 

[uskis kans]

2.kor 6:14
Tuossapa sanotaan ainakin selvästi asiasta..
Ja kokemuksella asioista(6-v uskossa ollut) samaa mieltä kuin raamattu. ne on meidän omaksi parhaaksi, ja saatpa nähdä että kun on Jumalan aika sun elämässä, niin Hän johdattaa sen oikean sulle. Meidän aika ei ole Jumalan aikaa, kun Hän näkee kokonaisuutena meidän elämän, me vain tämän hetken,ja joskus meidän kärsivällisyyttä koetellaan,kun ei se kasva muutoin kuin koetuksissa! ihminen vain on sellainen että haluaisi kaiken itselleen heti.
Rukoile viisautta ja johdatusta puolison etsintä asiassa, kyllä Hän sen tekee!
Siu!
Siu!

 

[Orion-]

Jos yhdessä tahtoo olla, ni vaatii molemmilta hurjan paljon suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä toisen uskoa kohtaan. Ja valtavasti kompromisseja, varsinki sit jos niitä lapsia on. Mut jos kumpiki on sitä mieltä, että toinen uskoo "väärin" eikä hyväksy sitä että uskoo erilailla, ni eihän siitä mitään tule.

 

[vieras]

Siu siu?

 

[Rukoilijasirkka]

Siu siu?

Siunausta meinaa. Vähä niinku moi moi.

 

[Grace]

Siu siu?

Siis siunausta ja hali hali

 

[vieraalla uskis kans,]

siu = siunausta ja se näköjään tuli vahingossa kahteen kertaan,vaikka ei sillä muuta väliä ole vaikka tulikin, paitsi joitakin se ärsyttää..