Miten olette selvinneet?
Tai minkälaiset on olleet tuntemukset teillä, jotka olette aloittaneet suhteen varatun kanssa?
Meillä on ollut iso kriisi miehen kanssa. Oikeestaan koko viime vuoden. Kesällä sitten paljastui toinen nainen. Vaikee sanoa onko tuo nainen syy vai seuraus kaikkeen, varmaan kumpaakin, mutta iso järkytys se oli...
Varsinkin kun tunnen naisen ja luulin häntä yhteiseksi ystäväksemme...
Me on nyt käyty parisuhdeterapiassa ja löydetty toisemme uudelleen. Viimeset kaksi kuukautta on ollut ihanaa aikaa; on hellyyttä ja välittämistä ja kumpikin on tajunnut että haluaa jatkaa. Mutta... tää toinen nainen kuitenkin kummittelee taustalla. Tää nainen ei kai ole valmis luovuttamaan (vaikka elää itsekin parisuhteessa) eikä kai mun mieskään vielä pysty kokonaan luovuttamaan, kun kuitenkin myöntää, että paljon on tunteita myös tätä toista kohtaan.
Mä olen siis sekä onnellinen, että totaalisen rikki. Mä näen tätä toista naista viikottain ja aina ne kohtaamiset on yhtä vaikeita ja tuntuu kuin päässä sumenis. Me ei mitään puhuta, eikä edes tervehditä, mutta valitettavasti joudun häntä näkemään.
Kertokaa mulle, saman kokeneet, kuinka selviätte!
Ja kertokaa te, jotka suhteen varattuun alotatte, että mitä te oikein ajattelette?!? Kun mun moraalitajuuni tuo asia ei mahdu...
Enkä ymmärrä kuinka itse varattuna voi sekaantua toiseen varattuun...
Tai minkälaiset on olleet tuntemukset teillä, jotka olette aloittaneet suhteen varatun kanssa?
Meillä on ollut iso kriisi miehen kanssa. Oikeestaan koko viime vuoden. Kesällä sitten paljastui toinen nainen. Vaikee sanoa onko tuo nainen syy vai seuraus kaikkeen, varmaan kumpaakin, mutta iso järkytys se oli...
Varsinkin kun tunnen naisen ja luulin häntä yhteiseksi ystäväksemme...
Me on nyt käyty parisuhdeterapiassa ja löydetty toisemme uudelleen. Viimeset kaksi kuukautta on ollut ihanaa aikaa; on hellyyttä ja välittämistä ja kumpikin on tajunnut että haluaa jatkaa. Mutta... tää toinen nainen kuitenkin kummittelee taustalla. Tää nainen ei kai ole valmis luovuttamaan (vaikka elää itsekin parisuhteessa) eikä kai mun mieskään vielä pysty kokonaan luovuttamaan, kun kuitenkin myöntää, että paljon on tunteita myös tätä toista kohtaan.
Mä olen siis sekä onnellinen, että totaalisen rikki. Mä näen tätä toista naista viikottain ja aina ne kohtaamiset on yhtä vaikeita ja tuntuu kuin päässä sumenis. Me ei mitään puhuta, eikä edes tervehditä, mutta valitettavasti joudun häntä näkemään.
Kertokaa mulle, saman kokeneet, kuinka selviätte!
Ja kertokaa te, jotka suhteen varattuun alotatte, että mitä te oikein ajattelette?!? Kun mun moraalitajuuni tuo asia ei mahdu...
Enkä ymmärrä kuinka itse varattuna voi sekaantua toiseen varattuun...