Kyllä mä uskon, eikös se ole sellainen perinne, että joulupöytä on notkuva ja laulussakin sanotaan että "herkkua on siinä monenlaista". Mulla on ollu aina sellainen käsitys, et toi tapa tulee jostain menneiltä ajoilta, kun muulloin ei ole ollut varaa laittaa niin hirveesti sapuskaa, niin jouluna on sitten laitettu "kystä kyllä".
Meidän joulupöydässä ei oo mitään fiiniä, ihan perinteisiä jouluruokia, enkä tiedä onko niitä paljon vai vähän. Joka vuosi on kyllä maha tullut täyteen ja aika samalla kaavalla on menty jo lapsuudenkodissakin. Saatais kyllä mennä syömään miehen ja mun vanhemmille, mut ollaan haluttu silti laittaa omat jouluruoat, vaikka lapsettomia ollaankin:
- pieni kinkku (pakastealtaasta)
- porkkana-, lanttu-, ja maksalaatikko (kaupasta)
- karjalanpaisti (karjalanpaistilihat kaupasta, lisäksi hirveä appivanhemmilta)
- perunamuusi (omista, eli isän ja äidin maailman parhaimman makuisista puikulaperunoista ja voihin ja punaiseen/siniseen maitoon tehtynä)
- pakasteherneitä (pakastealtaasta, heh)
- rosolli + kastike (säilykekuutioina punaj. ja kurkku, peruna keitetään ite ja omenaa lisäksi, vähän varioitu rosolli + kermav.kastike)
- kalaa (kaupasta jotain silakkapurkkia + kylmäsavulohta tms.)
- vaaleaa limppua (Vaasan? Se paketti kuitenkin, missä on tonttu ja musta kissa)
- kaupan sienisalaattia
- jälkkäriksi luumukiisseliä kermavaahdolla
Jossain välissä keitellään ja syödään riisipuuroa, ei välttämättä aattona, voi mennä välipäivillekin. Torttulevyjä on pakasteessa ja luumuhillot kaapissa, torttuja voi siis väsätä tarpeen niin vaatiessa, kaapissa on myös kaupan piparkakkuja. Voi olla että otan kauppareissulla vielä leipäjuustoa kärryyn, vaikka eipä sitä kaikkea jaksa edes syödä. Tuon vois siis vaikka jättää uuden vuoden herkuksi. Jotain saattoi jäädä mainitsematta, mutta tosiaan, enpä sanois erikoiseksi näitä tarjottavia, mutta makuja on monia. Toiset haluaa myös kokeilla erikoisempia juttuja, eikä syödä joka joulu samoja.
